Miten oikein jaksatte parisuhdetta?

Oikein hyvin koska emme asu yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Oikein hyvin koska emme asu yhdessä

Sitten oot onnekas. Entä, jos joskus asuisitte?

Kiitos kysymästä ihan hyvin. Yhteistä aikaa jää vähän vaihtelevasti mutta kuitenkin ihan riittävästi. Myös ihan omaa aikaa jää kohtuullisesti.

Miten omakotitalo ja marjanpoiminta liittyy yhteen?

Ei sukuloida kuin pari kertaa vuodessa. Miksi omilla vanhemmilla pitäisi aikuisen ihmisen joka viikonloppu luuhata? Vanhempamme käyvät joskus meillä kahvilla ja jouluisin syömässä, heillä käydään kerran-pari vuodessa. Eikä mitään marjoja poimita, joskus saan sieltä kotiinviemisiksi perunaa, raparperia tai luumuja. Ja ollaan ihan lämpimissä väleissä.

Et vissiin ole koskaan ollut normaalissa parisuhteessa. Itse käyn miesten sukulaisten luona jouluna ja kerran kesälomalla. Lisäksi he käyvät meillä kerran kesässä jos kutsutaan.  Käymme ilman puolisoa omilla sukulaisilla milloin lystää, minä useammin ja hän harvemmin. 

Marjojen poiminnasta vastaan meillä minä koska en ole töissä. Eipä ole ikinä vanhemmillani tullut mieleen kysyä miestäni poimimaan heidän marjoja. Jos ollaan siellä kylässä niin toki poimitaan marjoja omiin suihin. 

Omakotitaloa ei kannata hankkia jos ei ole aikaa siivota ja huoltaa sitä tai rahaa niin että voi ulkoistaa kaiken. 

Ajankäyttö on järjestelykysymys. Kukin voi järjestää omat aikataulunsa niin että on aikaa tehdä itselle tärkeitä asioita. En tajua miksi pitäisi poimia toisten marjoja jos on muutenkin aika kortilla. Eiköhän silloin vapaa-aikana tehdä kivoja juttuja ja lomilla lomaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei sukuloida kuin pari kertaa vuodessa. Miksi omilla vanhemmilla pitäisi aikuisen ihmisen joka viikonloppu luuhata? Vanhempamme käyvät joskus meillä kahvilla ja jouluisin syömässä, heillä käydään kerran-pari vuodessa. Eikä mitään marjoja poimita, joskus saan sieltä kotiinviemisiksi perunaa, raparperia tai luumuja. Ja ollaan ihan lämpimissä väleissä.

Jotkut asuu lähempänä ja voivat olettaa käyvän useammin. Ja sitten on niitäkin jotka pyytävät keräämään marjoja eikä viitsi kieltäytyä etenkin, jos esim. mies ite tarjoutunut auttamaan ja tuntuisi laiskalta jättää homma pelkästään miehen harteille.

Vierailija kirjoitti:

Omakotitaloa ei kannata hankkia jos ei ole aikaa siivota ja huoltaa sitä tai rahaa niin että voi ulkoistaa kaiken.

Juuri katselin erästä omakotitalon myynti-ilmoitusta netissä ja joka paikka pihoja myöten aivan tiptop-kunnossa. Kauhistelin sitä lähinnä että miten voi jollain riittää aikaa pitää kondiksessa, kun oma vuokrayksiökin tuntuu joskus mahdottomalta urakalta.

Hyvin jaksetaan parisuhdetta, vaikka on ruuhkavuodet.  Onsovittu , että ne läpäistään yhdessä, myöhemmin helpottaa ja on aikaa muuhun elämää.

Ja tietenkin täytyy olla voimakas molemminpuolinen tunneside, että päästään niiden vaikeiden päivien yli

(kiire, lastensairastumiset, asunnon maksut, harrastuksetkin).

Voimia saa toisesta ihmisestä, kun voi luottaa että tämä elämä kantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sukuloida kuin pari kertaa vuodessa. Miksi omilla vanhemmilla pitäisi aikuisen ihmisen joka viikonloppu luuhata? Vanhempamme käyvät joskus meillä kahvilla ja jouluisin syömässä, heillä käydään kerran-pari vuodessa. Eikä mitään marjoja poimita, joskus saan sieltä kotiinviemisiksi perunaa, raparperia tai luumuja. Ja ollaan ihan lämpimissä väleissä.

Jotkut asuu lähempänä ja voivat olettaa käyvän useammin. Ja sitten on niitäkin jotka pyytävät keräämään marjoja eikä viitsi kieltäytyä etenkin, jos esim. mies ite tarjoutunut auttamaan ja tuntuisi laiskalta jättää homma pelkästään miehen harteille.

Mies ei ole vielä toistaiseksi tarjoutunut marjoja pomimaan. Vanhempansa ovat marjapensaat jo hävittäneet koska eivät jaksa hoitaa niitä itse. Kotona ne poimitaan jos ehditää jos ei linnut kyllä ehtii.

Valita kysymyshän tuokin on toimiiko jonkun toiveiden ja oletusten mukaan vai päättääkö itse omista aikatauluista.

Vierailija kirjoitti:

Et vissiin ole koskaan ollut normaalissa parisuhteessa. Itse käyn miesten sukulaisten luona jouluna ja kerran kesälomalla. Lisäksi he käyvät meillä kerran kesässä jos kutsutaan.  Käymme ilman puolisoa omilla sukulaisilla milloin lystää, minä useammin ja hän harvemmin. 

Marjojen poiminnasta vastaan meillä minä koska en ole töissä. Eipä ole ikinä vanhemmillani tullut mieleen kysyä miestäni poimimaan heidän marjoja. Jos ollaan siellä kylässä niin toki poimitaan marjoja omiin suihin. 

Omakotitaloa ei kannata hankkia jos ei ole aikaa siivota ja huoltaa sitä tai rahaa niin että voi ulkoistaa kaiken. 

Ajankäyttö on järjestelykysymys. Kukin voi järjestää omat aikataulunsa niin että on aikaa tehdä itselle tärkeitä asioita. En tajua miksi pitäisi poimia toisten marjoja jos on muutenkin aika kortilla. Eiköhän silloin vapaa-aikana tehdä kivoja juttuja ja lomilla lomaillaan.

Vähän väärin ehkä tuli ilmaistua asia. Ei välttämättä vanhemmat pyydä, mutta mies saattaa omasta halustaan tarjoutua auttamaan. Eihän tuossa ole muuta mahdollusuutta kuin mennä mukaan tai muuten anoppi pitää laiskana? Olettaen siis, että molemmat käy töissä ja ovat yhdessä vierailemassa anopin luona.

Ehkä ajattelen liikaa, mutta treffaan yhden miehen kanssa, joka kertonut keräävänsä äidilleen marjoja, koska hänen äitinsä jo iäkkäämpi. Siksi mietin, että olisiko minulla velvollisuus häntä auttaa mikäli juttumme etenisi? Ei olla siis vielä tavattu kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikein hyvin koska emme asu yhdessä

Sitten oot onnekas. Entä, jos joskus asuisitte?

Ei ole sellaista edes suunnitelmissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sukuloida kuin pari kertaa vuodessa. Miksi omilla vanhemmilla pitäisi aikuisen ihmisen joka viikonloppu luuhata? Vanhempamme käyvät joskus meillä kahvilla ja jouluisin syömässä, heillä käydään kerran-pari vuodessa. Eikä mitään marjoja poimita, joskus saan sieltä kotiinviemisiksi perunaa, raparperia tai luumuja. Ja ollaan ihan lämpimissä väleissä.

Jotkut asuu lähempänä ja voivat olettaa käyvän useammin. Ja sitten on niitäkin jotka pyytävät keräämään marjoja eikä viitsi kieltäytyä etenkin, jos esim. mies ite tarjoutunut auttamaan ja tuntuisi laiskalta jättää homma pelkästään miehen harteille.

Mies ei ole vielä toistaiseksi tarjoutunut marjoja pomimaan. Vanhempansa ovat marjapensaat jo hävittäneet koska eivät jaksa hoitaa niitä itse. Kotona ne poimitaan jos ehditää jos ei linnut kyllä ehtii.

Valita kysymyshän tuokin on toimiiko jonkun toiveiden ja oletusten mukaan vai päättääkö itse omista aikatauluista.

Ja en ole ollut, mutta siskoni niin avulias aina miehensä kanssa ja saanut kehuja siitä. Ja kyläilevät tiheään anoppilassa ja vanhemmilla.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin jaksetaan parisuhdetta, vaikka on ruuhkavuodet.  Onsovittu , että ne läpäistään yhdessä, myöhemmin helpottaa ja on aikaa muuhun elämää.

Ja tietenkin täytyy olla voimakas molemminpuolinen tunneside, että päästään niiden vaikeiden päivien yli

(kiire, lastensairastumiset, asunnon maksut, harrastuksetkin).

Voimia saa toisesta ihmisestä, kun voi luottaa että tämä elämä kantaa.

Vttu että vihaan tuota samaa RUUHKAVUODET :DDDDD RUUUUUHKAAAA. Huoh.

Häh? Olen ollut vuosia naimisissa eikä ole tarvinnut yhtäkään marjaa poimia. Kun kyläilemme, niin kahvitellaan ja rupatellaan. Ei tehdä kotiaskareita.

Vierailija kirjoitti:

Häh? Olen ollut vuosia naimisissa eikä ole tarvinnut yhtäkään marjaa poimia. Kun kyläilemme, niin kahvitellaan ja rupatellaan. Ei tehdä kotiaskareita.

Toiset erilaisia. Jos kumppani enemmän avulias sukulaisiaan kohtaan, miten voi kieltäytyä, jos ei jaksa?

Kannattaa valita kumppani huolella. Niin minä tein ja parisuhteesta jään selvästi plussalle.

En näe tuota apn esittämää ongelmaa omassa elämässäni. Suurin ongelma parisuhteissa on ollut niiden idealisointi naisten toimesta, eli kuvitellaan aluksi millaista se meidän elämä sitten on, tai elämä vaikka perheenä, ja sitten kun se ei vastaakkaan kuvitelmia, syytetään puolisoa eli minua. Olen ennemmin yksin kuin elän jonkun muutosleikin keskellä, missä minun tulisi muuttua, huonekalut ja astiat vaihtavat paikkaa ja mielipiteet vaihtuvat ennen kuin niitä edes saadaan sanoitetuksi. Normaalisti molemmilla on omaa aikaa, sekä sitten on sitä yhteistä aikaa. Jos taas ei osaa käyttää sitä aikaa hyödyksi, niin mikään maailman aika ei riitä. Vastuu omasta onnellisuudesta on aina itsellä, tämä pätee myös parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kysymästä ihan hyvin. Yhteistä aikaa jää vähän vaihtelevasti mutta kuitenkin ihan riittävästi. Myös ihan omaa aikaa jää kohtuullisesti.

Miten omakotitalo ja marjanpoiminta liittyy yhteen?

Marjapensaita osassa omakotitalon pihoja ja lähellä myös vadelmapensaita sekä mustikoita ja puolukoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omakotitaloa ei kannata hankkia jos ei ole aikaa siivota ja huoltaa sitä tai rahaa niin että voi ulkoistaa kaiken.

Juuri katselin erästä omakotitalon myynti-ilmoitusta netissä ja joka paikka pihoja myöten aivan tiptop-kunnossa. Kauhistelin sitä lähinnä että miten voi jollain riittää aikaa pitää kondiksessa, kun oma vuokrayksiökin tuntuu joskus mahdottomalta urakalta.

Meillä on myös tiptop kunnossa. Mutta minulla on aikaa laittaa puutarhaa ja siivota ja sisustaa sisältä koska en ole töissä. Muuten en varmaan jaksaisi mitään kukkapenkkejä ja kasvimaita jos kaikki vapaa-aika pitäisi käyttää niiden hoitamiseen. Sitten kun fyysinen kunto on niin heikko ettei esim. voi roikkua tikkaiden päällä ja leikata pensasaitaa on taas aika muuttaa kerrostaloon. 

Hirveän näköisiä kyllä joidenkin okt pihat mistä ei ole pidetty huolta. Kun ostettiin viimeisintä taloa niin osa n. vuoden tai kahden ikäisistä taloista oli likaisia ja pihat rempallaan. Järkyttävää jos ei edes näyttöjä varten viitsitä laittaa paikkoja kuntoon. Likaiset talot ja epäsiisti pihat ei ostajia kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin jaksetaan parisuhdetta, vaikka on ruuhkavuodet.  Onsovittu , että ne läpäistään yhdessä, myöhemmin helpottaa ja on aikaa muuhun elämää.

Ja tietenkin täytyy olla voimakas molemminpuolinen tunneside, että päästään niiden vaikeiden päivien yli

(kiire, lastensairastumiset, asunnon maksut, harrastuksetkin).

Voimia saa toisesta ihmisestä, kun voi luottaa että tämä elämä kantaa.

Vttu että vihaan tuota samaa RUUHKAVUODET :DDDDD RUUUUUHKAAAA. Huoh.

sama täällä, kamala sana. Tämä on saamattomien ihmisten käyttämä sijaistermi saamattomuudelle. Osa ei osaa ja keskittää omat voimavaransa vääriin asioihin ja sitten on ruuhkavuodet.