Miksi rikkaat on usein onnettomia?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai he prosentuaalisesti ole sen onnettomia kuin muutkaan. Siis samassa viiteryhmässä, ei kulttuurien välillä.

Mielenkiintoisempaa on se, että miksi kehitysmaiden köyhät eivät ole onnettomia?

Miten niin eivät ole? Ainakin masennus on kehitysmaissa paljon yleisempää kuin rikkaissa maissa.

Ei se, että monissa kehitysmaissa kulttuuriin kuuluu täydellisen julkisivun ylläpitäminen , eli aina on pakko hymyillä, tarkoita sitä että kehitysmaan köyhät olisivat onnellisia.

Minä en tunne yhtäkään oikeasti rikasta, niin en osaa tuosta mitään sanoa. Ainakin kaikki tuntemani köyhät ovat ahdistuneita ja masentuneita. Eivät todellakaan mitenkään onnellisia.

Minun masennukseni alkoi helpottaa, kun sain työpaikan, ja pystyin matkustelemaan, ostelemaan uusia vaatteita kaupasta täydellä hinnalla, käymään parturissa. On ihan erilaista olla illan vietossa mukana, kun on jotain omaakin kerrottavaa matkoista yms. sen sijaan että hymyä teeskennellen kertoo että töitä yritän löytää, ja muut sitten tsemppaavat että hae sinne, yritä tätä, varmasti löydät kyllä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Voitin lotossa ja olen mielestäni nyt rikas.

Omasta mielestä olen onnellinen. Mitään suureellista en hankkinut. Rivarikolmion hyvältä paikalta. Läheiset ei tiedä rahoistani mitään.

Mä tykkään joutenolosta. Töistäkin jäin pois. Nautin tästä rauhasta ja päämääräämättömyydestä. Jos tänään haluan lähteä lenkille, niin lähden. Jos huvittaakin lähteä Lontooseen, niin lähden.

Läheiset eivät tiedä käytkö töissä?

Tuntamani tosi rikkaat ovat ylimielisiä, kohtelevat muita kylmäkiskoisesti ja ovat aina sitä mieltä ettei ole varaa tuohon ja tuohon eli ovat ahneita, itsekkäitä ja pihiä. Pitävät matalaa profiilia mutta joo autot on sadantonnin luokkaa ja osoiteesta tietää että fyrkkaa on. Jos noiden tyyppien perusteella nyt pitäisi tehdä empiiristä otantaa niin eivät oikein osaa nauttia rahoistaan vaan haalivat koko ajan lisää ja eivät kauhean onnellisilta vaikuta.

Mistä olet saanut tuollaisen päähäsi, että rikkaat olisi onnettomia? Köyhät niitä onnettomia ovat. Ei kukaan olisi rikas jos se onnettomaksi tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai he prosentuaalisesti ole sen onnettomia kuin muutkaan. Siis samassa viiteryhmässä, ei kulttuurien välillä.

Mielenkiintoisempaa on se, että miksi kehitysmaiden köyhät eivät ole onnettomia?

Miten niin eivät ole? Ainakin masennus on kehitysmaissa paljon yleisempää kuin rikkaissa maissa.

Ei se, että monissa kehitysmaissa kulttuuriin kuuluu täydellisen julkisivun ylläpitäminen , eli aina on pakko hymyillä, tarkoita sitä että kehitysmaan köyhät olisivat onnellisia.

Siksi masennus onkin niin yleistä Suomessa. Suomihan on oikeasti köyhä kuin kirkon rotta.  Ja ei tule vaurastumaan...

se oikeasti rikas kirjoitti:

Omalla kohdallani se johtuu ihan vain siitä, että tiedostan olevani rikkaampi ja parempi kuin muut; ei ole vertaistukea, ei yhteenkuuluvuutta rahvaan kanssa. Usein on todella yksinäistä, mutta näillä korteilla on pelattava.

Tiedostat olevasi rikkaampi ja parempi, kuin muut, paradoksaalinen lause paljastaa kyllä muuta.

Vierailija kirjoitti:

Ahneus ja onni ei käy käsikkäin.

Tämä on aivan totta, onnellisen ei tarvitse olla ahne. Jotai täytyy puuttua elämästä, jos ainoastaan rahan haaliminen tuottaa tyydytystä.