Järkevistä ihmisistä tullut isovanhemmuuden myötä täystöhöjä
Lapsen isovanhemmat ovat innokkaita lastenhoitajia, mutta esimerkiksi vaipanvaihdon tullessa eteen ovat ovat yhtäkkiä ihan tumpeloita. Erityisesti teippivaipan kanssa räpläävät ja hekottavat kun huhu en minä tämmösiä nykyvaippoja osaa käyttää. Housuvaipat menevät toistamiseen väärinpäin vaikka niissä on oikein merkinnät.
Sama toistuu sitterien ja rattaiden turvavöissä, syöttötuoleissa, jopa mölinää leluissa joissa on näkyvillä yksi on-off -nappi. Kirjoja luetaan takellellen eikä muka nähdä kissankokoisia kirjaimia ja kuvia (norsut sekoittuvat hiiriksi ynnä muuta hulvatonta. Kaikelle naureskellaan että kun mummu/pappa ei osaa tämmösiä käyttää.
Kuuluuko isovanhemman rooliin olla jotenkin rähmäkäpälä tai luulevatko he sen olevan lapsen mielestä tosi hauskaa, vai onko lastenhoitotarvikkeet olleet 90-luvulla jotenkin merkittävästi erilaisia kuin nyt?
Siis missä uusavuttomien/aivovammautuneiden vanhainkodissa käyt niitä lapsiasi hoidattamassa?