Lue keskustelun säännöt.
Ero tulossa ja mieli maassa
Pikkuäiti
14.08.2019 |
Pitkä suhde lasteni isään on päättymässä ja olen todella häpeissäni asiasta. En ole kertonut kenellekään, en ystävilleni enkä vanhemmilleni, en neuvolassa enkä lapsen opettajalle. Lapset eivät vielä tiedä, mutta ovat toki jo arvuutelleet asiaa kun ovat riitoja nähneet. Lapset ovat vielä pieniä, mutta ymmärtävät kyllä mitä näkevät ja kuulevat. Olemme se pari, joka on aina ollut yhdessä eikä ulospäin varmaan uskoisi ongelmiamme.
Miehelläni on peliriippuvuus ja hänellä on ulosotossa kymmeniä tuhansia euroja. Hän on suuttuessaan todella paha suustaan ja haukkuu minua lasten edessä, mm. " turpas kiinni s******:n akka". Hän on vuosia valehdellut raha-asioista ja kieltänyt aina kaiken, kun olen kysellyt ja kyseenalaistanut. Vastaus on ollut yleensä "haista v****". Hän on mm. ottanut omiin menoihinsa lapsen saamia lahjarahoja, keskustelematta asiasta minun kanssani sekä jättänyt maksamatta asumiseen liittyviä laskuja. Hän ei suostu hoitoon eikä yrityksistä huolimatta ole suostuvainen siihen, että minä huolehtisin perheen rahaliikenteen yhteisiin menoihin liittyen.
Viime aikoina hän on haistatellut myös lapselle ja käskenyt häntäkin "turpas kiinni". Olen ollut naiivi ja tyhmä, kun olen uskotellut itselleni kaiken vielä muuttuvan mutta en halua kasvattaa lastani näin vahingollisessa ympäristössä.
Koen itseni todella huonoksi sekä tyhmäksi, miten olen valinnut tälläisen puolison ja isän lapsille. Nuorena sitä ei näköjään tarpeeksi ymmärrä, enää en valitsisi näin. En näe itseäki arvokkaana, toki lapsilleni ja läheisilleni, mutten muuten. Yritän olla aina yleisillä paikoilla näkymätön ja välttelen katsomasta muita ihmisiä. En oikein osaa small talkia ja pelkään töksäyttäväni asioita, kun puhun spontaanisti. Lasten isä tästä aina muistuttaa: "kun et oikein ole koskaan ollut hyvä näissä tilanteissa" Onneksi olen saanut ihania lapsia ja he ovat ulospäinsuuntautuneita sekä mukavia.
Miten yksinhuoltajana pärjää, taloudellisesti ja henkisesti? Vai olenko ollenkaan yksinhuoltaja, jos meille tulee yhteishuoltajuus? Lapset jäisivät minun luokseni asumaan. Käyn töissä, mutta ilmeisesti olisin oikeutettu jonkinlaiseen asumistukeen.
En oikein tunne ketään eronneita.
Saako lähivanhempi yh-korotusta, jos on yhteishuoltajuus? Miten elatusraha lasketaan, kun tässä tapauksessa lasten isällä pyörii ulosotto? Lasketaanko hänen maksukyky ulosotosta jäävän summan mukaan vai palkan brutosta? Emme ole olleet naimisissa (lasten isälle se ei ollut koskaan tärkeää), joten sen suhteen paperityötä ei ole.
Lastenvalvojalle täytyy varmaan varata aika?
Voinkohan saada jotain muuta tukea kunnalta? Omassa lapsuudessani oli kunnalla kodinhoitajia, mutta se nyt oli 90-luvulla..
Mitä sanon ystävilleni? En halua puhua pahaa lasten isästä heille, sillä ystävät ovat yhteisiä ja heidän miehensä ovat lasteni isän ystäviä myös. Tosiasiassa alan vasta nyt ymmärtämään, ettei hänen käytöksensä ole ihan normaalia ja kaikki miehet eivät (ehkä?) kohtele näin. Mutta se juna ehkä meni jo, kuka nyt haluaisi keski-ikää lähestyvän, huonolla itsetunnolla varustetun katkeran akan lapsiliudan kanssa. Joinain päivinä ajattelen positiivisesti mutta tänään ei ole se päivä.
Ja miten autan lapsiani selviämään tästä parhain päin? Suurin huoli on heistä.
T. Pikkuäiti
Kommentit (14)
miehes tuhlaa kaikki rahat peleihin ja mietit miten selviät taloudellisesti ilman miestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa, että ansaitset enemmän arvostusta. Jos kuuntelee dissaavaa puhetta vaikka omasta puhetavastaan pitkään, alkaa uskoa siihen, turhaankin. ♥️
Ootko varma ettei lapset mee isälleensä asumaan?
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avol…
Oletko vielä katsonut esim. Väestöliiton sivuja? Itselläni auttoivat alkuun mietinnöissä.
Joissain kunnissa voi neuvolan kautta pyytää perhetyön apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteys perheneuvolaan, jos paikkakunnallasi on sellainen. Saat tukea ja tietoa, t. Perheneuvolan täti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää oli jo hyvä! :D
Mitä tarkoitat?
Ero tulossa täälläkin, ei sitä tarvitse hävetä. Kyllä muut ymmärtävät. Miksi pilata elämäänsä huonon miehen kanssa, jos yhteiselämä ei toimi. Ei meistäkään olisi uskonut, pitkään oltiin yhdessä ja kaksi lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille, jotka olette rohkaisseet.
Tämä on niin outo tilanne, etten tiedä mitä ajatella. Mies ei suostu keskustelemaan aiheesta ja tilanne on muutenkin ahdistava. Oletan lasten asuvan kanssani. Asunto jossa asumme on minun ja koen muutenkin olevan vakaampi vanhempi, vaikka nyt olenkin alakuloinen. Lasten isällä on myös paljon menoja ja työn puolesta viikonloppureissuja.
Olen laskenut kymmeniä kertoja, mitkä nettotuloni olisivat jäädessäni yksin. Olen jäänyt hyvin plussalle, mutta mielessäni pyörii artikkelit, joissa yh:t ovat kertoneet miten ei ole edes jäätelöön varaa kesäisin. Olen aika tarkka rahasta ja suunnittelen aina tulevien kuukausien budjetit tarkkaan. Ainakin itsenäisessä taloudessa ei enää tulisi niitä yllätysperintäkirjeitä vastaan, kuten joku yllä mainitsi.
Olen tutkinut Väestöliiton sivuja. En oikein tiedä mitä sanoisin perheneuvojalle, olen jotenkin ihan tyhjä nyt. Lasten takia on pakko pyörittää arkea, muuten jäisin varmaankin sairaslomalle enkä nousisi sängystä.
Sinä joka olet eroamassa myös, onko sinulla tukiverkkoja vai miten pärjäät tilanteessa?
Sanoisin hyvälle ystävälle juuri näin, ettei asiaa tarvitse hävetä. On vain itsellä todella epäonnistunut olo. On todella vaikeaa luottaa ihmisiin sen jälkeen, kun puolisosta paljastuu tälläinen puoli ja selän takana velkaantuminen.
T. Pikkuäiti
Onnea uudelle ja paremmalle elämälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaisiko joku sanoa, miten elatusraha määritellään, kun lasten isällä on ulosotto edessä vielä vuosia? Lasketaanko hänet varattomaksi ja maksaako Kela minilimaksua, vai lasketaanko hänen maksukykynsä oikean bruttotulon mukaan?
T. Pikkuäiti
Tsemppiä! Tulet pärjäämään hyvin. Nainen pärjää kahden lapsen kanssa. Taloudellisesti on turvallisempaa kuin aikaisemmin. Jos löytää ystäviä jotka auttaa niin hyvä mutta esim isovanhemmat ei ole mitenkään välttämättömiä. Kerro vain niille joihin luotat. Muuten jatka kuin ennenkin.
Hyvänen aika, älä nyt häpeä tuota. Kuulostat olevan tekemässä hyvää ratkaisua.
Ystäväni tilanne oli aivan samanlainen. Hänen ratkaisunsa tuli vasta pelottavan välikohtauksen jälkeen. Hän oli perhekeskeinen ja rauhaa rakentava ja koki myös eron häpeää.
Emme me ystävät tuominneet kumpaakaan. Huoli ystävästä, ja miehestäkin, toki oli ollut jo tovin, tosin emme tienneet syytä miehen outoon käytökseen ennen eroa. Tunnelma hänen kanssaan oli vaikea kodissa käydessä jo pidempään, mutta ainakin itse mietin että hän ei vain jaksa seuraani... Tuimme ystävää ja muistimme toki miehestä myös ajat, kun he tutustuivat. Emme me muutkaan olisi osanneet ennustaa, miten peliriippuvainen hänestä tulisikaan, emmekä osanneet auttaa enempää kuin vaimokaan. Mistä siis voisimme jossitella?
Ohjeeni olisi, että kerro edes jollekin ystävälle. Tarvitset puhekaverin. Jos et millään halua, kirjoita edes tänne näin alkuun...
Lapsista en olisi huolissani. Ystävän lasten käytösongelmat loppuivat eroon. Elämä turvallistui. Kun hän vastoin odotuksiaan tapasi uuden ihanan miehen, tuosta miehestä tuli tärkeä pelikaveri ja aikuinen myös. Isäänsä ovat kyllä yhteydessä, ja hänkin on melkoisen etsikkoajan jälkeen saanut elämäänsä paremmin raiteilleen. Eron jälkeen molempien läheiset kyllä tukivat irrottautumista ja hoitoa, herätti puuttumaan ja tukemaan niitäkin läheisiä, jotka eivät olleet tienneet tilanteen vakavuutta.
Lisäksi konsultoi juristia tai lue omaisuuden jakamisesta avoliitossa faktaa, sillä avoliitossakin on esim. itselläni pulmana, että olen maksanut auton, talon lainoja ja käsirahaa enemmän kuin puolisoni, mutta talo ja auto on puoliksi hänen nimissään. Siitä voi tulla riitaa tai uupuneena voit tulla jyrätyksi ns. turhaan.
Kyllä yh:na pärjää. Joskus paremminkin, kun suru suhteesta ei vie energiaa ja voi suunnitella itse talouden. Kun en tiedä tilannettasi tarkemmin, en ole hyvä neuvomaan, mutta laskin itse oman tilanteeni jokunen kk sitten ja totesin, että pärjään. Näillä mennään... Lainoihin saa lyhennysvapaata, tukia en itse saa, mutta lastenhoitoapuun laskin silti pikku budjetin. MLL:n lastenhoitajan korvaus on noin 9 e tunti, ja laskin sen säästyvän jo siinä, ettei permtäkulullisia laskuja enää löydy piilosta tai kaappiin ilmaannu sixpackia. Omat lapset ovat onneksi niin isoja, että olen taas työelämässä. Meillä tilanne ei paljon ole muuttunut, sillä aiemminkin kannoin vastuut ja toisaalta lapset näkevät isää yhtä paljon kuin ennenkin. Toki tiedän osan todellisuutta olevan vielä edessä, kun moni asia on kesken.
Voimia ♥️