Lue keskustelun säännöt.
Miksi mä en pysty riitelemään ilman että alan itkeä?
13.08.2019 |
Haluaisin karjua mutta se on säälittävää piipittämistä kun alan aina itkeä eikä silloin voi olla uskottava.
ja tämä siinä vaiheessa kun keskustelu ei ole enää mahdollista. Mieluusti keskustelisin ensin.
Kommentit (11)
Jos et voi, niin et voi. Jos karjuessa alat itkemään, kannattanee vältellä karjumista. Huutaminen nyt ei muutenkaan ole mikään hyvä tapa ratkoa asioita. Kokeile keskustella asioista sitten kun olet hiukan tasaantunut tunteidesi kanssa, etteivät ne vie ihan mukanaan. Itse vetäydyn aina pois riidasta, jos olen liian vihainen ja sanon puolisolleni (hän on ainoa, jonka kanssa asiat todella menevät tunteisiin), että palaan asiaan rauhoituttuani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on välillä tosi vaikeaa päästä kiinni omaan aggressioon, ja silloin saattaa tulla itku. Introspektio voi auttaa, ja terapia, jos haluaa sijoittaa itseensä :)
Sinulla ei nouse suuttuessa testosteroiini vaan estrogeeni ja se aktivoi tunnereaktioksi itkun ja voimattomuuden, koska uhan kohdatessa nainen vetoaa itkulla jotta tämä jätettäisiin rauhaan. Tämän reaktion tarkoitus on imitoida lasta. Tyypillisesti miehen aiheuttamaan uhkaan nainen siis reagoi menemällä lapsen rooliin että mies perääntyisi.
Vierailija kirjoitti:
Menisikö asia perille siis karjumalla?
Mä en tiedä kun en ole pystynyt kokeilemaan mutta vois se mennäkin jos vastapuolikin karjuu =) Se voittais joka karjuu kovemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisikö asia perille siis karjumalla?
Mä en tiedä kun en ole pystynyt kokeilemaan mutta vois se mennäkin jos vastapuolikin karjuu =) Se voittais joka karjuu kovemmin.
Oletpa tyhmä. Eiköhän teille soiteta poliisit kohta oven taakse, jos ”opit” karjumaan. Karjuminen ei ole mitään hyvää riitelyä ikinä. Paljon sulla on näköjään opittavaa rakentavasta keskustelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minä olin nuori, niin viha sai minut itkemään. Olin ns kiltti tyttö, enkä tunnistanut omaa vihaani. Siksi itkin.
Semuuttui, kun pääsin kosketuksiin kiukkuni kanssa.
N50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisikö asia perille siis karjumalla?
Mä en tiedä kun en ole pystynyt kokeilemaan mutta vois se mennäkin jos vastapuolikin karjuu =) Se voittais joka karjuu kovemmin.
Oletpa tyhmä. Eiköhän teille soiteta poliisit kohta oven taakse, jos ”opit” karjumaan. Karjuminen ei ole mitään hyvää riitelyä ikinä. Paljon sulla on näköjään opittavaa rakentavasta keskustelusta.
Oletpa yksinkertainen.
Sulla on näköjään paljon opittavaa luetun ymmärtämisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisikö asia perille siis karjumalla?
Mä en tiedä kun en ole pystynyt kokeilemaan mutta vois se mennäkin jos vastapuolikin karjuu =) Se voittais joka karjuu kovemmin.
Oletpa tyhmä. Eiköhän teille soiteta poliisit kohta oven taakse, jos ”opit” karjumaan. Karjuminen ei ole mitään hyvää riitelyä ikinä. Paljon sulla on näköjään opittavaa rakentavasta keskustelusta.
Oletpa yksinkertainen.
Sulla on näköjään paljon opittavaa luetun ymmärtämisessä.
No eipä vaan ole. Senkun huudat sitten täysillä ja parut ja karjut, jos joskus siihen pystyt. On siinäkin tavoite tosiaan..
Minulla on sama "ongelma". Pyrin viimeiseen asti välttelemään konfliktitilanteita keskustelemalla, väistelevällä huumorilla tai lähtemällä pois tilanteesta. Jos en onnistu näissä, rupean itkemään. Samalla adrenaliini saa aikaan rajut fyysiset oireet: sydän hakkaa, hengästyn jne.
Olen päätellyt, ettei riitely sovi minulle, se on liian stressaavaa. Panostan siihen, että olisin mahdollisimman hyvä selvittelemään ristiriitoja keskustelemalla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisikö asia perille siis karjumalla?
Mä en tiedä kun en ole pystynyt kokeilemaan mutta vois se mennäkin jos vastapuolikin karjuu =) Se voittais joka karjuu kovemmin.
Oletpa tyhmä. Eiköhän teille soiteta poliisit kohta oven taakse, jos ”opit” karjumaan. Karjuminen ei ole mitään hyvää riitelyä ikinä. Paljon sulla on näköjään opittavaa rakentavasta keskustelusta.
Oletpa yksinkertainen.
Sulla on näköjään paljon opittavaa luetun ymmärtämisessä.
No eipä vaan ole. Senkun huudat sitten täysillä ja parut ja karjut, jos joskus siihen pystyt. On siinäkin tavoite tosiaan..
Sä olet oikeasti yksinkertainen =)
Ei se mitään, kyllä yksinkertaisiakin tarvitaan. Ja heille elämä on niin kovin helppoa.
Menisikö asia perille siis karjumalla?