Lue keskustelun säännöt.
Miten minä voisin saada uusia ystäviä? Asiassa on ISO mutta.
12.08.2019 |
Olen päälle päin suht normaalin oloinen, joskin ylipainoinen kohta nelikymppinen nainen. On lapsia, on mies, on sitä sun tätä. Mutta asiassa on iso, iso, iso mutta. En ole työelämässä, vaan eläkkeellä. Enkä millä tahansa, vaan mielenterveysongelmien vuoksi. Ongelmista en puhu muille, vain terapiassa.
Olen niin paljon muutakin kuin diagnoosini, tai muutakin kuin äiti. Mutta se, että ei ole työelämässä tai koulutuksessa, sulkee jo paljon ihmisiä pois. Ei auta, että osaan puhua vaikka ja mistä, tai että osaan myös kuunnella. Jossain vaiheessa puheeksi tule se, mitä teen päivisin. Jos vastaan suoraan, joka ikinen ihminen loittonee ja päädyn juoruilun kohteeksi. Jos en vastaa suoraan, siinä on jotain outoa myös. Pelkkä kotiäitikään ei ole hyvä.
Olemme juuri muuttaneet uudelle paikkakunnalle, ja tavallaan tässä olisi tilaisuuteni aloittaa alusta. Mutta mieleen hiipii pelko, että en kelpaa kuitenkaan.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä useimmat työelämässä olevatkaan aikuisella iällä enää ystäviä löydä. Useimmat meistä vaan sopeudumme siihen sitten ja teemme elämästämme ilman ystäviä niin hyvää kuin mahdollista. Itse muutin Helsinkiin 8 vuotta sitten, yhtään kaveria tai ystävää en ole täältä saanut, mutta eipä tuo enää haittaa, kun olen kehittänyt itselleni harrastukset, tekemiset ja rutiinit niin että elämä yksinkään ei ole liian yksipuolista tai tylsää.