Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu, että mä liikutun aina ja kaikesta.
12.08.2019 |
Tänäkin aamuna niiskuttelin autoni ratissa, kun näin koululaisia taivaltavan opintielle. Pieniä ekaluokkalaisia isot reput selässään, vähän isommat viiletti fillareillaan tukat hulmuten, teinit päristeli mopoillaan. Kaikki ne on omien vanhempiensa maailman tärkeimpiä mussukoita, unisina heränneet, mutustaneet murojaan ja sitten kiirehtivät kouluihinsa.
Samaten, kun ne pienet päiväkotilaiset heijastinliiveissään kävelevät käsikädessä jollekin kirjastoreissulle, sniif. Ja liikenteenohjaajat tärkeässä työssään takaavat meille turvallista kulkua...
Tai kirkon urkumusiikki, tai vaikka suvivirsi, huh, nolottaa välillä tämä mun herkistely ja jatkuva kyyneleiden nieleskely.
Muita?
Kommentit (3)
Kyky empatiaan on ihmisellä hieno ja arvokas asia ☺️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä niin liikutuin nähdessäni nuokkuvan ohdakkeen aamulla. Vielä hetki sitten ne oli vasta puhkeamassa kukkaan ja nyt jo tehneet tehtävänsä tienvarsien koristajana, perhosten levähdyspaikkana ja mehiläisten herkkuna. Nyyh, syksy on tullut.
Alue: Aihe vapaa
"Samaten, kun ne pienet päiväkotilaiset heijastinliiveissään kävelevät käsikädessä jollekin kirjastoreissulle, sniif."
Nää on kyllä hauskoja. Kylläpä oli liikuttava näky kun innosta puhkuvat paikalliset päiväkotilaiset oli retkellä 100 metrin päässä olevalla urheiluseuran majalla paistamassa makkaraa :'-)