Muistatteko sellasta tapaa 70-80-luvun kerrostaloelämästä, että käytiin kysymässä naapurilta, et oisko teillä lainata jauhoja
Tai oisko teill lainata kananmunia :D??
SIis mitä, oliko ihmiset niin laiskoja käymään kaupassa vai eikö niillä ollu rahaa ja rahapulassa lainaili naapureilta?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurin yksinään asuva keski-ikäinen nainen käy sillointällöin lainailemassa milloin mitäkin ja aina kylpytakissa. Mahtaakohan sillä olla jotain mielessään muuta kuin "lainailu"...
m38
Voi sua! Ja nyt vasta tajusit että olis ollu piparia tarjolla! :D
Kyllä se on ollut hyvin selvää jo ensimmäisistä kerroista asti. Eri asia onkin että kiinnostaako.
m38
Lainasin kerran naapurista kaakaota, kun leivoin.
Käytyäni kaupassa vein heille hetkeä aiemmin ostamani kaakaopaketin ja neljä leivonnaista.
Kukaan ei saanut traumaa.
Silloin vielä tunsin naapureita.
Käydään edelleenkin puolin ja toisin lainaamassa jotain jos yhtäkkiä kesken kokkaamisen tai leipomisen huomaa et jotain puuttuu (omakotitaloalue, tutut naapurit).
Vierailija kirjoitti:
Naapurin yksinään asuva keski-ikäinen nainen käy sillointällöin lainailemassa milloin mitäkin ja aina kylpytakissa. Mahtaakohan sillä olla jotain mielessään muuta kuin "lainailu"...
m38
No kysy siltä seuraavan kerran "saisiko olla vielä jotain muuta" ja iske silmää...
Joo, muistan kun piti perjantaina todellakin osta ruokaa niin että sitä riitti maanantaiaamuun asti. Jos oli jotain pyhiä viikonlopun jatkeeksi, kaupat olivat monta päivää kiinni ja ruokaa piti ostaa 3-4 päiväksi.
Asuttiin lähiössä Helsingissä, Vuosaaressa kun olin lapsi. Sinne tuli ostoskeskukselle yhteen ruokakauppaan jossain vaiheessa automaatti. Sieltä sitten käytiin viikonloppuna ostamassa ruokaa lähinnä ohjelmanumerona. Jotain perustuotteita siellä vaan oli, makaroneja sun semmoista. Vaikka olin lapsi silloin muistan vielä miten se maitopussi (maitoa myytiin sulloin muovipusseissa) tuli hytkyen automaatin liukuhihnaa pitkin :)