Poika inhoaa lukemista, suosittele kirjaa

Roald Dahlilta löytyy kanssa kivoja kirjoja.

Meillä tuon ikäinen piti Kuinka koulutat lohikäärmeesi- kirjoista. Kirjoittaja Cressida Cowell. Näihin kirjoihin perustuu löyhästi elämä kuvia. Mielestäni kuitenkin nämä elokuvat eivät tavoita lähellekään kirjojen huumoria. Oma poika tykkäsi tästä niin paljon, että minun piti ostaa ne kirjat joita ei ollut käännetty suomeksi englanninkielisinä versioina ja lukea ne suomeksi hänelle. Minun lapseni eivät olleet itse innostuneita lukemaan tuossa iässä ja kuinkas n paljon heille ääneen iltaisin. Esim. Luettiin iltasaduksi Tolkien Taru sormusten herrasta, Lasten versio Odyseuksesta, Harry Potterit .Mikä lasta nyt kiinnostaa. Voi myös käyttää äänikirjoja.

Tatu- ja Patu-kirjoja ja Mauri Kunnaksen kirjoja voisi kokeilla. Esim. Koirien Kalevala,

Omat lapset (17 ja 19 v) eivät vieläkään tykkää lukea vapaaehtoisesti mitään, mutta kyllä ne koulussa ja ainekirjoituksessa pärjäävät hyvin eli on se kielen käyttö kehittynyt. Itseni on ollut tätä lukuhaluttomuutta ollut vaikea ymmärtää, sillä mieheni ja minä itse molemmat luemme paljon.

Kurko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinille (tyttö) kirjastontäti antoi kirjaesitelmää varten jonkun irstaan kirjan, joka kertoi nuorten sekskstä. Tais olla Härkösen häräntappoase. Lapseni oli seiskaluokalla.

Vihaa kirjojen lukemista, mutta tuon luki innolla ja uteliaisuuttaan. Muut ei sitten olekaan lukenut innolla.

Ja vielä vapaaehtoisesti, sillä esitelmää ei todellakaan kehdannut tehdä tuosta.

Yläasteen äikän maikka vaipui epätoivoon minun kanssa, joten sain myös häräntappoaseen luettavaksi. Mutta arvatkaa innostuiko edes siitä, en.

Lueppas se Häräntappoase ennen kuin kerrot siitä mielipiteesi. Eipä se ole kovin irstas. Oletko jonkun sortin lahkolainen?

Oho, lahkolaiseksi epäilit. :D Olin ollut jo tovin parisuhteessa ja tekemässä viikottain aikuisten juttuja. Eipä vaan kiinnostanut lukeminen. Ja olen tuo joka oli lukenut elämässään vain yhden kirjan "linnunradan käsikirja liftareille".

Muutaman sivun kyllä olen lukenut häräntappoaseesta mutta eipä kiinnostanut silloin eikä kiinnosta vieläkään. Leffa nähty.

Tuon ikäinen seuraa vielä esimerkkiä. Lukeeko teillä aikuiset? Yhdessä, ääneen, lukeminen on myös hyvä tapa.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olin tulossa ehdottamaan Kapteeni Kalsaria. Toinen mikä meillä on uponnut vähän nuorempaan poikaan on Pate-kirjat. Miten olisi lasten tietokirjat itseään kiinnostavasta aiheesta? Niissä on usein paljon kuvia ja vähän tekstiä. Kannattaa myös mennä yhdessä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta apua. Itse olen saanut tosi hyviä vinkkejä omia lapsiani kiinnostaneista kirjasarjoista, joita en itse olisi edes hoksannut ehdottaa lapsille. Ja kannattaa melkein unohtaa ne oman lapsuuden suosikkisarjat. Niistä on enimmäkseen aika ajanut ohi eikä ne tunnu missään nykylapsilla.

Tosiaan Timo Parvelan Ella-sarja on hauska aikuisistakin. Nimestään huolimatta ei ole "tyttökirjoja" vaan kertoo yhden koululuokan oppilaista ja heidän opesta ja näille sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

Kirjava kukko- kirjasarjasta löytyy paljon juuri tuon ikäisille sopivia kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Eka pitäisi tietää millainen poikasi on. Mitkä on hänen kiinnostuksen kohteet, jne?

Itse olen lukenut elämässäni vain yhden kirja (jos ei lasketa ammattikirjallisuutta mukaan). Minussa on nörtin vikaa ja tuo ainut kirja jonka olen lukenut, on Linnunradan käsikirja liftareille. Voisin suositella sitä oman kaltaisille ihmisille.

Moni on kysynyt millainen poikani on, mitkä ovat kiinnostuksen kohteet. Eli, poika harrastaa telinevoimistelua, jääkiekkoa, kesäisin jalkapalloa ja parkouria. Viettää vapaa-aikaansa mieluiten trampalla kuvaten temppuja. Myös pelikonsolia tykkää pelata, mutta siihen käytetty aika on minimaalista. Lukemista inhoaa kaikkein eniten maailmassa, myös äänikirjojen kuuntelu on vastenmielistä. Ap

Mistä poika tykkää? Urheilusta, scifistä fantasiasta, tekniikasta? Lähtisin lapsen kanssa kirjastoon ja kysyisin sieltä aihealuettain kirjoista. Helppolukuisia ja lyhyitä tarinoita ensialkuun. Otat itsellesikin lukemisen harrastukseksi. Sarjakuvat ovat myös hyviä, jos löytyy kiinnostava aihepiiri.

Vaikea sanoa, onko kyse keskittymiskyvyn puutteesta, jota kännykän käyttö aiheuttaa vai olisiko pojalla lukihäiriö, joka tekee myös lukemisesta epämiellyttävää. Ensimmäisestä voi onneksi oppia pois vähitellen. Lukihäiriö taas on ihan kökköä, jonka kanssa eläminen vaatii paljon töitä ja sisäistä motivaatiota jaksaa lukea. Se on tosi vaikeaa, samanveroista varmaan, kuin jos minä lukisin englanniksi. Mutta yhdessä pitää tehdä ja lukea, ilman esimerkkiä ei ainakaan saa tuloksia aikaan.

Ekana tulee mieleen Paten jalkapallokirja. Omalle pojalle on joskus lainattu parkour-kirjoja kirjastosta.

Itse vihasin lukemista nuorena poikana koska joka paikassa tyrkytettiin kaunokirjallisuutta ja fiktiota. Vasta kun löysin faktakirjallisuuden niin alkoi kiinnostamaan. Esim Stephen Hawkingin kirjat helppolukuisia (en tiedä onko käännetty suomeksi), luonnontieteet, IT/tekoäly, sotahistoria, harrastuksiin liittyvä (urheilulaji, valokuvaus jne). Taisi Tuntematon Sotilas olla eka fiktiivinen kirja joka edes vähän kiinnosti.

Äitini tilasi sarjan faktakirjallisuutta jossa mukana lähes kaikki tieteenalat ja siitä taisi kiinnostus lukemiseen lähteä. Nykyään olen akateemisesti koulutettu tekniikan ja kauppatieteiden aloilta.

Kannattaa välillä unohtaa se fiktiivinen kirjallisuus, kaikkia ei vain kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäinen seuraa vielä esimerkkiä. Lukeeko teillä aikuiset? Yhdessä, ääneen, lukeminen on myös hyvä tapa.

Ei seuraa. Me vanhemmat luemme paljon ja meillä on paljon kirjoja. Myös lasten kirjoja. Lapsille on luettu aina paljon ääneen, mutta itse he eivät lue vapaaehtoisesti yhtään mitään. Ainoa keino saada lukemaan on ollutkin se, että otetaan tarpeeksi kiinnostava kirja ja jokainen lukee ääneen vuorollaan muutaman sivun.

JAG ÄR ZLATAN IBRAHIMOVIC

Neropatin päiväkirjat, Aku Ankka -sarjikset ja sitten esimerkiksi Zoo - Viraalit nerot ja Noland. Nuo jälkimmäiset ovat uponneet moniin poikiiin. T. Äikän ope

Meillä poika sai lukemiskipinän kun Harry Potter ilmestyi. Sitä ennen ei lukenut juuri mitään ja oli just tuossa 10v iässä. Lukikin sitten koko sarjan moneen kertaan sitä mukaa kun kirjoja ilmestyi. Myös englanninkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eka pitäisi tietää millainen poikasi on. Mitkä on hänen kiinnostuksen kohteet, jne?

Itse olen lukenut elämässäni vain yhden kirja (jos ei lasketa ammattikirjallisuutta mukaan). Minussa on nörtin vikaa ja tuo ainut kirja jonka olen lukenut, on Linnunradan käsikirja liftareille. Voisin suositella sitä oman kaltaisille ihmisille.

Moni on kysynyt millainen poikani on, mitkä ovat kiinnostuksen kohteet. Eli, poika harrastaa telinevoimistelua, jääkiekkoa, kesäisin jalkapalloa ja parkouria. Viettää vapaa-aikaansa mieluiten trampalla kuvaten temppuja. Myös pelikonsolia tykkää pelata, mutta siihen käytetty aika on minimaalista. Lukemista inhoaa kaikkein eniten maailmassa, myös äänikirjojen kuuntelu on vastenmielistä. Ap

Koska urheiluista ei saa kirjaa tekemällä. Niin millaisia elokuvia tykkää katsella ja konsolipelejä pelata? Millaiseksi kuvailet hänen mielikuvituksen? Kirjat vaativat sen mielikuvituksen ja jotta kirja saisi vedettyä mukaansa, niin aihe pitää olla sellainen joka vetää mukaansa. Itsellä on ollut maailmankaikkeus ja tähtitiede kiinnostavaa nuorempana (ja on kyllä vieläkin) sekä scifi oli kiinnostavaa peleissä kuin elokuvissa. Niin tuo kirja sai vedettyä hyvin matkaan.

Ai pentele muuten valehtelin, olenhan lukenut yhden elämänkerran sijoittajasta. Koska sijoittaminen ja säästäminen on ollut kiinnostuksen kohteena. Mutta sen lukasin vasta vanhempana teininä.

Nörtiin pitäääisi nyt kertoa irjavinkkki vai.

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin lukemista nuorena poikana koska joka paikassa tyrkytettiin kaunokirjallisuutta ja fiktiota. Vasta kun löysin faktakirjallisuuden niin alkoi kiinnostamaan. Esim Stephen Hawkingin kirjat helppolukuisia (en tiedä onko käännetty suomeksi), luonnontieteet, IT/tekoäly, sotahistoria, harrastuksiin liittyvä (urheilulaji, valokuvaus jne). Taisi Tuntematon Sotilas olla eka fiktiivinen kirja joka edes vähän kiinnosti.

Äitini tilasi sarjan faktakirjallisuutta jossa mukana lähes kaikki tieteenalat ja siitä taisi kiinnostus lukemiseen lähteä. Nykyään olen akateemisesti koulutettu tekniikan ja kauppatieteiden aloilta.

Kannattaa välillä unohtaa se fiktiivinen kirjallisuus, kaikkia ei vain kiinnosta.

Itseasiassa, ainoa kerta kun poika on omaehtoisesti tarttunut kirjaan, on mökillä ja aiheena oli nimenomaan kirja tähdistä ja avaruudesta. Ap

Mieheni innostui lapsena lukemisesta kun äitinsä luki iltasatuna Harry Potteria, lopulta tokaisi äidilleen ettei tarvitse lukea kirjaa eteenpäin kun on lian hidas vaan hän on itse ehtinyt lukea koko kirjan 🙂

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin lukemista nuorena poikana koska joka paikassa tyrkytettiin kaunokirjallisuutta ja fiktiota. Vasta kun löysin faktakirjallisuuden niin alkoi kiinnostamaan. Esim Stephen Hawkingin kirjat helppolukuisia (en tiedä onko käännetty suomeksi), luonnontieteet, IT/tekoäly, sotahistoria, harrastuksiin liittyvä (urheilulaji, valokuvaus jne). Taisi Tuntematon Sotilas olla eka fiktiivinen kirja joka edes vähän kiinnosti.

Äitini tilasi sarjan faktakirjallisuutta jossa mukana lähes kaikki tieteenalat ja siitä taisi kiinnostus lukemiseen lähteä. Nykyään olen akateemisesti koulutettu tekniikan ja kauppatieteiden aloilta.

Kannattaa välillä unohtaa se fiktiivinen kirjallisuus, kaikkia ei vain kiinnosta.

Tämä. Mun esikoinen luki paljon nuorten kirjoja johonkin 13 vuotiaaksi. Muistan hyvin miten olin ostanut hänelle uudet Harri Potterit sitä mukaan kun ne ilmestyi. Neljännen kohdalla hän totesi, ettei viitsi lukea tätä pskaa, koska tämä ei ole totta. Sen jälkeen on pelkästään Tekniikan maailmaa ja mopo, moottoripyörä ja auto -palstoja netissä. On hyvä ja nopea lukija, mutta fiktio ei vaan kiinnosta. Nyt vanhempana lukee vain mirlenkiinnonkohteisiinsa ( tekniikka, sotahistoria) liittyvää faktakirjallusuutta.

Vierailija kirjoitti:

Mistä poika tykkää? Urheilusta, scifistä fantasiasta, tekniikasta? Lähtisin lapsen kanssa kirjastoon ja kysyisin sieltä aihealuettain kirjoista. Helppolukuisia ja lyhyitä tarinoita ensialkuun. Otat itsellesikin lukemisen harrastukseksi. Sarjakuvat ovat myös hyviä, jos löytyy kiinnostava aihepiiri.

Vaikea sanoa, onko kyse keskittymiskyvyn puutteesta, jota kännykän käyttö aiheuttaa vai olisiko pojalla lukihäiriö, joka tekee myös lukemisesta epämiellyttävää. Ensimmäisestä voi onneksi oppia pois vähitellen. Lukihäiriö taas on ihan kökköä, jonka kanssa eläminen vaatii paljon töitä ja sisäistä motivaatiota jaksaa lukea. Se on tosi vaikeaa, samanveroista varmaan, kuin jos minä lukisin englanniksi. Mutta yhdessä pitää tehdä ja lukea, ilman esimerkkiä ei ainakaan saa tuloksia aikaan.

Lukutaidossa ja keskittymiskyvyssä ei tarvitse olla mitään vikaa. Kirjojen lukeminen ei vaan kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin lukemista nuorena poikana koska joka paikassa tyrkytettiin kaunokirjallisuutta ja fiktiota. Vasta kun löysin faktakirjallisuuden niin alkoi kiinnostamaan. Esim Stephen Hawkingin kirjat helppolukuisia (en tiedä onko käännetty suomeksi), luonnontieteet, IT/tekoäly, sotahistoria, harrastuksiin liittyvä (urheilulaji, valokuvaus jne). Taisi Tuntematon Sotilas olla eka fiktiivinen kirja joka edes vähän kiinnosti.

Äitini tilasi sarjan faktakirjallisuutta jossa mukana lähes kaikki tieteenalat ja siitä taisi kiinnostus lukemiseen lähteä. Nykyään olen akateemisesti koulutettu tekniikan ja kauppatieteiden aloilta.

Kannattaa välillä unohtaa se fiktiivinen kirjallisuus, kaikkia ei vain kiinnosta.

Itseasiassa, ainoa kerta kun poika on omaehtoisesti tarttunut kirjaan, on mökillä ja aiheena oli nimenomaan kirja tähdistä ja avaruudesta. Ap

Löytyiskö sitten Merkurius- kirjasarjasta häntä kiinnostavia kirjoja. Kirjasto nämä taitaa löytyä lasten / nuorten tietokirjoista sarjassa on eri aiheista tietokirjoja, joissa myös paljon kuvitusta.