Miksiköhän meillä on juuri nyt ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan "kriittiset vuodet" menossa ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Tällä viikolla uutisoitiin, että maapallon maa-alueiden lämpötila on jo noussut 1,5 astetta. Tämä on myös se turvaraja, jonka jälkeen ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä tulee ennustamattomia. Nämä ovat siis viimeisiä hetkiä tehdä jotain että esim. 2 asteen isoja riskejä sisältävää rajaa ei rikota. Myöhemmin se ei ole mahdollista. Nämä muutokset ovat ihmisen aikaskaalassa ja seurauksiltaan peruuttamattomia.

Kiinan tilanne on tällainen ja saastuneimmat kaupungithan on Intiassa.

https://www.google.com/search?q=china+pollution&client=firefox-b-d&sour…

Puhutaan siis täysin eri kategorian ongelmista jo alkuunsa joten siinäkin mielessä kannattanee satsata siellä missä hyöty on suurin.

Juuri tuo "kriittiset ajat" muistuttaa lähinnä jehovan todistajista ja muista hihhuleista joilla on aina maailmanloppu käsillä.

Siltikin on tietty mahdollista, että tässä ajassa on jotain kriittisempää kuin aikaisemmissa. Tai että siltä ainakin tuntuu. Sitä kriittisemmäksi tosiaan tulevat sitten ne ihan muiden kuin meidän toimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän me lähivuosina olla hakkaamassa valtavasti jo siksikin, ettei ne sellutehtaat ole vielä edes olemassa eikä ne tarvitse raaka-ainetta. Enemmän minä ihmettelen nyt sitä, miksi valtio ei ryhdy laajamittaisiin puunistutustalkoisiin jo ensi keväänä eli kaikki mahdolliset yhteiset maa-alueet otetaan puuntuotantoon, oli se sitten puisto Helsingissä tai moottoriteiden välialue. Meillä on hurjat määrät joutomaata, joka odottaa pääsyä kunnolliseksi hiilinieluksi, joten miksi toimeen ei ryhdytä samantien, miksi ryhdytään puhumaan niistä alueista, joissa vielä puuta kasvaa.

Sitä minäkin ihmettelen, vaikuttaisi vaan niin simppeliltä keinolta ilmastonmuutoksen torjumiseen. Siementä vaan multiin ja puita joka paikka täyteen, hiilinielut kasvaa ihan kohisten silmissä. Pian ei enää päästelyt haittaisi mitään, kun valtava maapallon metsikkö imaisisi heti hiilet sisäänsä. Mutta jostain syystä se tämäkin tuntuu olevan jotenkin hankala juttu ja keskitytään enemmän kuluttajien ruoskimiseen. Mistä tuleekin sellainen haiskahdus, ettei tässä ole muusta kuin rahastuksesta kyse. Mitä enemmän kuluttaja raottaa lompakkoaan päästöveroille sun muille niin sen enemmän maapallo pelastuu.

Johtuiskos kuule siitä, että valtavakaan istutusurakka ei riitä mitenkään imemään kaikkea sitä hiiltä, mitä ilmoitelle pusketaan? Miksi et googlannut numeroita ennen kuin aloit ihmettelemään ääneen?

https://www.goodnewsnetwork.org/how-many-trees-to-plant-to-stop-climate…

205 miljardia tonnia hiiltä voitaisiin saada pois istuttamalla puita. Joka vuosi sitä kuitenkin pusketaan ilmoille 37 miljardia tonnia. Eli noin 5,5 vuoden päästöjen verran. Ei *ihan* taida riittää...

Eli koska istutusurakka ei riitä, niin ei ryhdytä siihen ollenkaan? Mikä logiikka tässä sitten oikein on? Samalla tavalla se on hyttysenpaska, hakataanko Suomessa 81 miljoonaa kuutiota puuta vai ei, koska se ei isossa kuvassa merkitse yhtään mitään. Tilalle istutetaan joka tapauksessa (lainkin edellyttämänä) uudet taimet, jos ei luontainen uudistaminen onnistu.

Ydinkysymys onkin nyt se, miksi kauhistella hakkuita ikään kuin sillä ihmettelyllä asia muuttuisi, kun voitaisiin tarttua toimeen ja ryhtyä metsittämään samantien kaikkia mahdollisia hiilinieluksi sopivia alueita. Se ei olisi keneltäkään pois, se ei pienentäisi mitään muuta kuin puutonta aluetta. Muuten se olisi äärettömän tehokas keino, jopa hakkuiden rajoittamista tehokkaampi.

Ai niin, siitä ei voisi syyllistää ketään!