Mikä siinä on niin vaikeaa ajoittaa lomamatkat koulujen loma-ajalle?

Tämä keskustelu on tietyllä tavalla jotenkin vinksallaan.  Ihan kuin lomalla ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa, kun ulkomaanmatka.  Ei se ole ainoa vaihtoehto loman viettoon.  Perheen yhdessä vietetty aika on tärkeeä, mutta sen voi tehdä jopa kotona ja jotain päiväretkiä tekemällä. Onko noi ulkomaanmatkat jotenkin ympäristön painostuksesta tehtäviä (ei saa jäädä huonommaksi kuin työkaverit, naapurit yms). Reissut ulkomailla ovat antoisia, mutta eivät ne levosta käy.  Vanhemmat voisi näiden ulkomaanmatkojen sijaan kokeilla rentoa kotona oleilua pikkuretkineen ja niin, että ihmiset puhuu toisilleen eikä kukin tuijota omaa älypuhelintaa. Tämä on hyvin yleinen näky, perhe tai kaveriporukka liikenteessä, hiljaisuu vallitsee, kun jokainen räpelöi puhelintaan.

Mun lapsen luokalla on reissussa peräti kolme oppilasta. Yksi näistä joka vuosi juuri koulun alun matkoilla. Mun lapsi jopa kysyi, miksi ”Pirkko-Liisa” saa olla joka vuosi viikon pidempään lomalla. Saman lapsen äiti ihmetteli miksei luokan toimintapäivää voida siirtää viikolla eteenpäin, kun he ovat vielä reissussa. Käsittämätöntä!

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu on tietyllä tavalla jotenkin vinksallaan.  Ihan kuin lomalla ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa, kun ulkomaanmatka.  Ei se ole ainoa vaihtoehto loman viettoon.  Perheen yhdessä vietetty aika on tärkeeä, mutta sen voi tehdä jopa kotona ja jotain päiväretkiä tekemällä. Onko noi ulkomaanmatkat jotenkin ympäristön painostuksesta tehtäviä (ei saa jäädä huonommaksi kuin työkaverit, naapurit yms). Reissut ulkomailla ovat antoisia, mutta eivät ne levosta käy.  Vanhemmat voisi näiden ulkomaanmatkojen sijaan kokeilla rentoa kotona oleilua pikkuretkineen ja niin, että ihmiset puhuu toisilleen eikä kukin tuijota omaa älypuhelintaa. Tämä on hyvin yleinen näky, perhe tai kaveriporukka liikenteessä, hiljaisuu vallitsee, kun jokainen räpelöi puhelintaan.

Se on statutuskysymys, jolla pönkitetään itsetuntoa. Voi näyttää Instagramissa ja Facebookissa, ”Katsokaas! Olenkin etelänmatkalla!”.

Vierailija kirjoitti:

Matkaillessa oppii varmasti aina jotain mutta ei välttämättä sen opetussuunnitelman mukaisesti. Minua ei häiritse viikon lomamatkat, ei ainakaan toukokuun vikalla viikolla, jolloin yläkoulussa opetusta ei enää ole vaan erilaisia teemapäiviä, mutta tosi harva lähtee toukokuun viimeisellä viikolla. Sen sijaan ihan tyypillistä on, että poissa ollaan esim. joulukuu tai maaliskuu ja sitten palattua ihmetellään, että on tämä koulu kummallista, kun lapsella on kahdeksan koetta yhden viikon aikana.

Meillä on lukuvuoden aikana viisi jaksoa, joiden aikana opiskellaan tiiviisti tiettyjä oppiaineita. Jos oppilas on poissa neljä viikkoa, se on 2/3 jakson tunneista ja numero näyttää sitten sen mukaiselta. Harva oppii yläkoulun matematiikkaa tai äidinkieltä lomamatkallaan, ei ehkä löydy tietoa toiseen maailmansotaan tai biologian banaanikärpästen risteytymiseen kemiasta ja fysiikasta nyt puhumattakaan. Typerintä ikinä on lähteä perheen parissa 2-6 viikon matkalle ysiluokan keväällä. Tällaisenkin tapauksen tiedän ja kas kummaa, kun päättötodistus oli heikko. Kaikki valtakunnalliset ovat keväällä, opettajat pitävät kokeita ja arvioivat töitä juuri keväällä ja päättötodistuksen arvosanat tulevat monessa aineessa periaatteella "päivän kunto" eli tarkoittaa siis sitä, että vaikka huomioidaan koko lukuvuosi, niin ei voi saada kovin hyvää arvosanaa, jos viimeisimmät asiat eivät ole hallussa.

Toisaalta se ei ole minulta muuten pois kuin ylimääräisenä työnä, kun väsään näille poissaolijoille omat kokeet (voi kun olisivatkin aina samaan aikaan poissa, vaikkapa ne, joita nyt haluttaa olla poissa kouluaikoina voisivat olla vaikka kaksi viikkoa maaliskuussa ja kaksi viikkoa marraskuussa), kirjaan ylös tehtävät ja yritän sitten pommittaa seuraavat viikot vanhempia rästitöistä, joita lapsi ei saa tehtyä, kun ei osaa, ei pysty, ei jaksa jne.

Tyypillistä onkin, että ne hyvät oppilaat ovat harvoin poissa, erittäin harvoin, koska koulu on heille tärkeää ja he kokevat poissaolot hankalina. Sen sijaan lusmut ja laiskat matkustavat poikkeuksetta loma-aikojen ulkopuolella, ja vanhemmat vaativat tukitoimia, erityisopettajan apua ja tukiopetusta, kun Thaimaassa ei opittukaan derivoimaan tai tekemään esitelmää kylmän sodan kriiseistä. Ai kumma, kun ei edes sijamuodot jäänyt päähän siellä hiekkarannalla lojuessa eikä osunut päähän edes naapurivaltiot maantiedon tuntia varten, kun oli kiireempi sukeltaa vedessä.

Kuinkas retuperällä peruskoulu on nykyään, jos muutaman viikon poissaolo kaataa koko tulevaisuuden nuorelta? 

Itse olin aikanani 3-4 viikkoa /lukuvuosi ylimääräistä pois koulusta, ihan vain lomalla. 1-2 viikkoa syyslukukaudella ja 2 viikkoa kevätlukukaudella. Joskus useamminkin. Olin kovin keskinkertainen koulussa ja varmasti menin kouluhommissa siitä mistä aita on matalin. Mutta kappas vaan, silti peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli lähempänä ysiä kuin kasia, lukioistakin valmistuin hyvin arvosanoin. Eikä tämä aikuiselämäkään ole mitenkään pöllömmin mennyt tähän mennessä. Peruskoulusta pääsin 11 vuotta sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu on tietyllä tavalla jotenkin vinksallaan.  Ihan kuin lomalla ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa, kun ulkomaanmatka.  Ei se ole ainoa vaihtoehto loman viettoon.  Perheen yhdessä vietetty aika on tärkeeä, mutta sen voi tehdä jopa kotona ja jotain päiväretkiä tekemällä. Onko noi ulkomaanmatkat jotenkin ympäristön painostuksesta tehtäviä (ei saa jäädä huonommaksi kuin työkaverit, naapurit yms). Reissut ulkomailla ovat antoisia, mutta eivät ne levosta käy.  Vanhemmat voisi näiden ulkomaanmatkojen sijaan kokeilla rentoa kotona oleilua pikkuretkineen ja niin, että ihmiset puhuu toisilleen eikä kukin tuijota omaa älypuhelintaa. Tämä on hyvin yleinen näky, perhe tai kaveriporukka liikenteessä, hiljaisuu vallitsee, kun jokainen räpelöi puhelintaan.

Se on statutuskysymys, jolla pönkitetään itsetuntoa. Voi näyttää Instagramissa ja Facebookissa, ”Katsokaas! Olenkin etelänmatkalla!”.

Status*

Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulunkäyntivelvollisuus. Lomailen yleensä perheeni kanssa marraskuussa ylimääräisen viikon ja opetan lapsilleni itse matkan aikana käydyt asiat. Syy, miksi matkustetaan marraskuussa eikä lokakuussa syysloman aikaan on osin hinta (perheloman hinta jopa tonneja vähemmän), osin se, että kaikki muutkin haluavat syyslomaviikon vapaaksi ja jonkun on päivystettävä, osin se, että toinen lapsista on tarkkaavuushäiriöinen ja tuohon aikaan vuodesta tosi väsynyt pitkän syksyn jälkeen syyslomasta huolimatta (psykologikin suositellut ylimääräisiä lomia, koska kuormittuu koulun hälinässä) ja osin se, että itse kärsin kaamosmasennuksesta johon marraskuun aurinkoloma auttaa.

Nykypäivän työelämässäkään ei vaadita jatkuvaa läsnäoloa fyysisesti työpaikalla, vaan hommat voi hoitaa etänä, jos ne vaan tulee hoidettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matkaillessa oppii varmasti aina jotain mutta ei välttämättä sen opetussuunnitelman mukaisesti. Minua ei häiritse viikon lomamatkat, ei ainakaan toukokuun vikalla viikolla, jolloin yläkoulussa opetusta ei enää ole vaan erilaisia teemapäiviä, mutta tosi harva lähtee toukokuun viimeisellä viikolla. Sen sijaan ihan tyypillistä on, että poissa ollaan esim. joulukuu tai maaliskuu ja sitten palattua ihmetellään, että on tämä koulu kummallista, kun lapsella on kahdeksan koetta yhden viikon aikana.

Meillä on lukuvuoden aikana viisi jaksoa, joiden aikana opiskellaan tiiviisti tiettyjä oppiaineita. Jos oppilas on poissa neljä viikkoa, se on 2/3 jakson tunneista ja numero näyttää sitten sen mukaiselta. Harva oppii yläkoulun matematiikkaa tai äidinkieltä lomamatkallaan, ei ehkä löydy tietoa toiseen maailmansotaan tai biologian banaanikärpästen risteytymiseen kemiasta ja fysiikasta nyt puhumattakaan. Typerintä ikinä on lähteä perheen parissa 2-6 viikon matkalle ysiluokan keväällä. Tällaisenkin tapauksen tiedän ja kas kummaa, kun päättötodistus oli heikko. Kaikki valtakunnalliset ovat keväällä, opettajat pitävät kokeita ja arvioivat töitä juuri keväällä ja päättötodistuksen arvosanat tulevat monessa aineessa periaatteella "päivän kunto" eli tarkoittaa siis sitä, että vaikka huomioidaan koko lukuvuosi, niin ei voi saada kovin hyvää arvosanaa, jos viimeisimmät asiat eivät ole hallussa.

Toisaalta se ei ole minulta muuten pois kuin ylimääräisenä työnä, kun väsään näille poissaolijoille omat kokeet (voi kun olisivatkin aina samaan aikaan poissa, vaikkapa ne, joita nyt haluttaa olla poissa kouluaikoina voisivat olla vaikka kaksi viikkoa maaliskuussa ja kaksi viikkoa marraskuussa), kirjaan ylös tehtävät ja yritän sitten pommittaa seuraavat viikot vanhempia rästitöistä, joita lapsi ei saa tehtyä, kun ei osaa, ei pysty, ei jaksa jne.

Tyypillistä onkin, että ne hyvät oppilaat ovat harvoin poissa, erittäin harvoin, koska koulu on heille tärkeää ja he kokevat poissaolot hankalina. Sen sijaan lusmut ja laiskat matkustavat poikkeuksetta loma-aikojen ulkopuolella, ja vanhemmat vaativat tukitoimia, erityisopettajan apua ja tukiopetusta, kun Thaimaassa ei opittukaan derivoimaan tai tekemään esitelmää kylmän sodan kriiseistä. Ai kumma, kun ei edes sijamuodot jäänyt päähän siellä hiekkarannalla lojuessa eikä osunut päähän edes naapurivaltiot maantiedon tuntia varten, kun oli kiireempi sukeltaa vedessä.

Kuinkas retuperällä peruskoulu on nykyään, jos muutaman viikon poissaolo kaataa koko tulevaisuuden nuorelta? 

Itse olin aikanani 3-4 viikkoa /lukuvuosi ylimääräistä pois koulusta, ihan vain lomalla. 1-2 viikkoa syyslukukaudella ja 2 viikkoa kevätlukukaudella. Joskus useamminkin. Olin kovin keskinkertainen koulussa ja varmasti menin kouluhommissa siitä mistä aita on matalin. Mutta kappas vaan, silti peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli lähempänä ysiä kuin kasia, lukioistakin valmistuin hyvin arvosanoin. Eikä tämä aikuiselämäkään ole mitenkään pöllömmin mennyt tähän mennessä. Peruskoulusta pääsin 11 vuotta sitten. 

Vaikka olenkin periaatteessa loma-ajan matkailun kannattaja, niin ihmettelen kyllä myös tätä. Onko koulu ja elämä pilalla, jos sattuu olemaan sairaana juuri 9. keväällä vaikka viikon? Sairaana opiskelu joka tapauksessa vielä haastavampaa kuin siellä lomarannalla!  

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu on tietyllä tavalla jotenkin vinksallaan.  Ihan kuin lomalla ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa, kun ulkomaanmatka.  Ei se ole ainoa vaihtoehto loman viettoon.  Perheen yhdessä vietetty aika on tärkeeä, mutta sen voi tehdä jopa kotona ja jotain päiväretkiä tekemällä. Onko noi ulkomaanmatkat jotenkin ympäristön painostuksesta tehtäviä (ei saa jäädä huonommaksi kuin työkaverit, naapurit yms). Reissut ulkomailla ovat antoisia, mutta eivät ne levosta käy.  Vanhemmat voisi näiden ulkomaanmatkojen sijaan kokeilla rentoa kotona oleilua pikkuretkineen ja niin, että ihmiset puhuu toisilleen eikä kukin tuijota omaa älypuhelintaa. Tämä on hyvin yleinen näky, perhe tai kaveriporukka liikenteessä, hiljaisuu vallitsee, kun jokainen räpelöi puhelintaan.

Itse äitinä kaipaan kyllä lomalla maisemanvaihtoa (voi olla kotimaassakin) ilman kotitöitä. Toki osa 3-4 viikon kesälomasta ollaan kotonakin ja tehdään päiväretkiä, ulkoillaan, syödään kodin ulkopuolella jne., mutta yleensä vasta sen irtioton jälkeen, kun pahimmasta työ- ja arkistressistä on päästy!

Niille, joiden loma koulun loma-aikojen ulkopuolella, ei tuo perheen yhteinen päiväretkeily tuo muutosta tarpeeseen saada lapsille vapaata koulusta vanhempien loma-ajankohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aivan kaikki lomailisivat pakotetusti aina samat tyypillisimmät lomaviikot heinäkuussa tai heinä-elokuun vaihteessa, jo ennestään ruuhkaiset turistikohteet olisivat entistäkin ruuhkaisempia. Se tietäisi entistä pidempiä jonotusaikoja ja tungeksintaa esim. huvipuistoissa ja muissa turistikohteissa, järjettömiä jonotusaikoja ruokapaikkoihin ja majoituskohteisiin, liikennevälineisiin jne. Älyttömiä ruuhkia autoteillä ja onnettomuuksien lisääntymistä. Entistäkin enemmän kuumimpaan aikaan jonoissa kiukuttelevia, turhautuneita ja nälkäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan, kaikilla hermot kireinä. Tämä systeemi tietäisi hallaa myös turismin tuotoilla pyöriville yrityksille, koska koko vuosi olisi pyörittävä vain muutamasta lomaviikosta saaduilla tuloilla, ja muut ajat vuodesta olisivat entistäkin hiljaisempia. Seuraisi konkursseja. Miksi kaikkien ihmisten Suomessa/Euroopassa/aina ja kaikkialla pitäisi tupata lomansa täsmälleen samoille viikoille? Eihän tuossa ole järkeä juuri miltään kantilta katsottuna.

Mjoo. Nyt oli puhe lasten 2,5kk jaksosta. Tyypillisesti aikuisella on Suomessa 4 viikkoa kesälomaa, eikä monella edes sitä. Jos ne viikot jakaa kesä-heinä-elokuulle, ja osan viikoista ehkä vielä niiden ulkopuolellekin, niin eipä nyt läheskään kaikki ole samaan aikaan lomalla.

Mutta tuli varmaan selväksi, että jo ennestään ruuhkaisin aika ruuhkautuisi entisestään, eikö vain? Ja esim. eroperheissä voi olla molempien todella vaikea saada neljä viikkoaan eli yhteensä kahdeksan viikkoa mahtumaan tuon kesä- ja heinäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon sisään (täällä koulu alkoi jo 7.8.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matkaillessa oppii varmasti aina jotain mutta ei välttämättä sen opetussuunnitelman mukaisesti. Minua ei häiritse viikon lomamatkat, ei ainakaan toukokuun vikalla viikolla, jolloin yläkoulussa opetusta ei enää ole vaan erilaisia teemapäiviä, mutta tosi harva lähtee toukokuun viimeisellä viikolla. Sen sijaan ihan tyypillistä on, että poissa ollaan esim. joulukuu tai maaliskuu ja sitten palattua ihmetellään, että on tämä koulu kummallista, kun lapsella on kahdeksan koetta yhden viikon aikana.

Meillä on lukuvuoden aikana viisi jaksoa, joiden aikana opiskellaan tiiviisti tiettyjä oppiaineita. Jos oppilas on poissa neljä viikkoa, se on 2/3 jakson tunneista ja numero näyttää sitten sen mukaiselta. Harva oppii yläkoulun matematiikkaa tai äidinkieltä lomamatkallaan, ei ehkä löydy tietoa toiseen maailmansotaan tai biologian banaanikärpästen risteytymiseen kemiasta ja fysiikasta nyt puhumattakaan. Typerintä ikinä on lähteä perheen parissa 2-6 viikon matkalle ysiluokan keväällä. Tällaisenkin tapauksen tiedän ja kas kummaa, kun päättötodistus oli heikko. Kaikki valtakunnalliset ovat keväällä, opettajat pitävät kokeita ja arvioivat töitä juuri keväällä ja päättötodistuksen arvosanat tulevat monessa aineessa periaatteella "päivän kunto" eli tarkoittaa siis sitä, että vaikka huomioidaan koko lukuvuosi, niin ei voi saada kovin hyvää arvosanaa, jos viimeisimmät asiat eivät ole hallussa.

Toisaalta se ei ole minulta muuten pois kuin ylimääräisenä työnä, kun väsään näille poissaolijoille omat kokeet (voi kun olisivatkin aina samaan aikaan poissa, vaikkapa ne, joita nyt haluttaa olla poissa kouluaikoina voisivat olla vaikka kaksi viikkoa maaliskuussa ja kaksi viikkoa marraskuussa), kirjaan ylös tehtävät ja yritän sitten pommittaa seuraavat viikot vanhempia rästitöistä, joita lapsi ei saa tehtyä, kun ei osaa, ei pysty, ei jaksa jne.

Tyypillistä onkin, että ne hyvät oppilaat ovat harvoin poissa, erittäin harvoin, koska koulu on heille tärkeää ja he kokevat poissaolot hankalina. Sen sijaan lusmut ja laiskat matkustavat poikkeuksetta loma-aikojen ulkopuolella, ja vanhemmat vaativat tukitoimia, erityisopettajan apua ja tukiopetusta, kun Thaimaassa ei opittukaan derivoimaan tai tekemään esitelmää kylmän sodan kriiseistä. Ai kumma, kun ei edes sijamuodot jäänyt päähän siellä hiekkarannalla lojuessa eikä osunut päähän edes naapurivaltiot maantiedon tuntia varten, kun oli kiireempi sukeltaa vedessä.

Kuinkas retuperällä peruskoulu on nykyään, jos muutaman viikon poissaolo kaataa koko tulevaisuuden nuorelta? 

Itse olin aikanani 3-4 viikkoa /lukuvuosi ylimääräistä pois koulusta, ihan vain lomalla. 1-2 viikkoa syyslukukaudella ja 2 viikkoa kevätlukukaudella. Joskus useamminkin. Olin kovin keskinkertainen koulussa ja varmasti menin kouluhommissa siitä mistä aita on matalin. Mutta kappas vaan, silti peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli lähempänä ysiä kuin kasia, lukioistakin valmistuin hyvin arvosanoin. Eikä tämä aikuiselämäkään ole mitenkään pöllömmin mennyt tähän mennessä. Peruskoulusta pääsin 11 vuotta sitten. 

Vaikka olenkin periaatteessa loma-ajan matkailun kannattaja, niin ihmettelen kyllä myös tätä. Onko koulu ja elämä pilalla, jos sattuu olemaan sairaana juuri 9. keväällä vaikka viikon? Sairaana opiskelu joka tapauksessa vielä haastavampaa kuin siellä lomarannalla!  

Loma-ajankohdan pystyy aina jollain tavoin valitsemaan. Sairaaksi tulemista ei valita, vaan se on välttämätön paha. Sitä suuremmalla syyllä lomat pidetään loma-aikoina, koska välttämättömiä poissaoloja tulee muutenkin.

Minusta tuo 3-4 viikkoa omaa lomaa joka vuosi kuulostaa itsekkäältä. Voisi melkein verrata työpaikkaan, jossa joku pitää ylimääräistä lomaa joka vuosi 3-4 viikkoa ihan vaan koska sattuu selviytymään töistään keskinkertaisesti. Ei siinä mitään, jos se kuuluu työpaikan sääntöihin, mutta jos yhteiset säännöt on jotain muuta, niin ei niistä silloin pitäisi voida sooloilla omien mielihalujen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aivan kaikki lomailisivat pakotetusti aina samat tyypillisimmät lomaviikot heinäkuussa tai heinä-elokuun vaihteessa, jo ennestään ruuhkaiset turistikohteet olisivat entistäkin ruuhkaisempia. Se tietäisi entistä pidempiä jonotusaikoja ja tungeksintaa esim. huvipuistoissa ja muissa turistikohteissa, järjettömiä jonotusaikoja ruokapaikkoihin ja majoituskohteisiin, liikennevälineisiin jne. Älyttömiä ruuhkia autoteillä ja onnettomuuksien lisääntymistä. Entistäkin enemmän kuumimpaan aikaan jonoissa kiukuttelevia, turhautuneita ja nälkäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan, kaikilla hermot kireinä. Tämä systeemi tietäisi hallaa myös turismin tuotoilla pyöriville yrityksille, koska koko vuosi olisi pyörittävä vain muutamasta lomaviikosta saaduilla tuloilla, ja muut ajat vuodesta olisivat entistäkin hiljaisempia. Seuraisi konkursseja. Miksi kaikkien ihmisten Suomessa/Euroopassa/aina ja kaikkialla pitäisi tupata lomansa täsmälleen samoille viikoille? Eihän tuossa ole järkeä juuri miltään kantilta katsottuna.

Mjoo. Nyt oli puhe lasten 2,5kk jaksosta. Tyypillisesti aikuisella on Suomessa 4 viikkoa kesälomaa, eikä monella edes sitä. Jos ne viikot jakaa kesä-heinä-elokuulle, ja osan viikoista ehkä vielä niiden ulkopuolellekin, niin eipä nyt läheskään kaikki ole samaan aikaan lomalla.

Mutta tuli varmaan selväksi, että jo ennestään ruuhkaisin aika ruuhkautuisi entisestään, eikö vain? Ja esim. eroperheissä voi olla molempien todella vaikea saada neljä viikkoaan eli yhteensä kahdeksan viikkoa mahtumaan tuon kesä- ja heinäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon sisään (täällä koulu alkoi jo 7.8.).

Kyllä tuo on pitkä jakso, johon pitäisi pystyä omasta lomastaan jonkun osan sovittaa. Ei aina tarvitse osua koko 4 viikkoa, eikä monilla pätkätöiden takia edes ole niin paljon lomia. Ei tulisi pahoja ruuhkiakaan, joten en näe sitä ongelmana. Suomessa on muutenkin pitkät lomat lapsilla verrattuna suurimpaan osaan maista.

Esim se, että meillä ei koulujen loma-aikaan pääse lomalle, kuin muutama.

Eihän työelämässäkään kytätä läsnäoloa tai tunteja, vaan sitä mitä saa tehtyä. Matkalla lapset hoitavat kouluvelvollisuuksia ja aikuiset työjuttuja sen muutaman tunnin ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomailemalla koulun loma-aikojen ulkopuolella opetetaan lapsi kuvittelemaan, että työelämässäkin voi lomailla milloin huvittaa. Meidän perheemme on lomaillut kesäkuussa. Silloin ei matkojen hinnat ole vielä nousseet.

Entäs, jos työnantaja päättää, että lomasi on elokuussa?

Ok, silloinhan eka lomaviikko osuu koulun kesälomalle eikä ylimääräisiä lomia tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Eihän työelämässäkään kytätä läsnäoloa tai tunteja, vaan sitä mitä saa tehtyä. Matkalla lapset hoitavat kouluvelvollisuuksia ja aikuiset työjuttuja sen muutaman tunnin ajan.

Kyllä työelämässkin raportoidaan tunnit, mihin olet käyttänyt panoksesi.

Peruskoulu on muutenkin peruskoulu. Sen kuuluu olla samanlaista kaikille. Samat säännöt. Jatko-opinnoissa on enemmän tulospainotteista, eikä katsota oletko aina paikalla vai et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aivan kaikki lomailisivat pakotetusti aina samat tyypillisimmät lomaviikot heinäkuussa tai heinä-elokuun vaihteessa, jo ennestään ruuhkaiset turistikohteet olisivat entistäkin ruuhkaisempia. Se tietäisi entistä pidempiä jonotusaikoja ja tungeksintaa esim. huvipuistoissa ja muissa turistikohteissa, järjettömiä jonotusaikoja ruokapaikkoihin ja majoituskohteisiin, liikennevälineisiin jne. Älyttömiä ruuhkia autoteillä ja onnettomuuksien lisääntymistä. Entistäkin enemmän kuumimpaan aikaan jonoissa kiukuttelevia, turhautuneita ja nälkäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan, kaikilla hermot kireinä. Tämä systeemi tietäisi hallaa myös turismin tuotoilla pyöriville yrityksille, koska koko vuosi olisi pyörittävä vain muutamasta lomaviikosta saaduilla tuloilla, ja muut ajat vuodesta olisivat entistäkin hiljaisempia. Seuraisi konkursseja. Miksi kaikkien ihmisten Suomessa/Euroopassa/aina ja kaikkialla pitäisi tupata lomansa täsmälleen samoille viikoille? Eihän tuossa ole järkeä juuri miltään kantilta katsottuna.

Mjoo. Nyt oli puhe lasten 2,5kk jaksosta. Tyypillisesti aikuisella on Suomessa 4 viikkoa kesälomaa, eikä monella edes sitä. Jos ne viikot jakaa kesä-heinä-elokuulle, ja osan viikoista ehkä vielä niiden ulkopuolellekin, niin eipä nyt läheskään kaikki ole samaan aikaan lomalla.

Mutta tuli varmaan selväksi, että jo ennestään ruuhkaisin aika ruuhkautuisi entisestään, eikö vain? Ja esim. eroperheissä voi olla molempien todella vaikea saada neljä viikkoaan eli yhteensä kahdeksan viikkoa mahtumaan tuon kesä- ja heinäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon sisään (täällä koulu alkoi jo 7.8.).

Kyllä tuo on pitkä jakso, johon pitäisi pystyä omasta lomastaan jonkun osan sovittaa. Ei aina tarvitse osua koko 4 viikkoa, eikä monilla pätkätöiden takia edes ole niin paljon lomia. Ei tulisi pahoja ruuhkiakaan, joten en näe sitä ongelmana. Suomessa on muutenkin pitkät lomat lapsilla verrattuna suurimpaan osaan maista.

Toistan nyt vielä, että eroperheissä voi olla vaikea sovittaa koko 8 viikkoa toiselle huoltajalle sopivasti JA työnantajalle sopivasti koulujen kesäloman ajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän työelämässäkään kytätä läsnäoloa tai tunteja, vaan sitä mitä saa tehtyä. Matkalla lapset hoitavat kouluvelvollisuuksia ja aikuiset työjuttuja sen muutaman tunnin ajan.

Kyllä työelämässkin raportoidaan tunnit, mihin olet käyttänyt panoksesi.

Peruskoulu on muutenkin peruskoulu. Sen kuuluu olla samanlaista kaikille. Samat säännöt. Jatko-opinnoissa on enemmän tulospainotteista, eikä katsota oletko aina paikalla vai et.

Ehkä jossain roskakuskitöissä, mutta oikeissa töissä harvemmin tunteja katsotaan; ja jos katsotaan, niin edellisviikolla voi tehdä enemmän. Peruskoulun tasapäistäminen nyt on jotain älytöntä, joten turha siitä on huudella. Onneksi aina voi ottaa lapsen pariksi viikoksi kotiopetukseen, jos joku opettaja alkaisi marista. Onneksi tähän asti on ollut järkiopettajia vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aivan kaikki lomailisivat pakotetusti aina samat tyypillisimmät lomaviikot heinäkuussa tai heinä-elokuun vaihteessa, jo ennestään ruuhkaiset turistikohteet olisivat entistäkin ruuhkaisempia. Se tietäisi entistä pidempiä jonotusaikoja ja tungeksintaa esim. huvipuistoissa ja muissa turistikohteissa, järjettömiä jonotusaikoja ruokapaikkoihin ja majoituskohteisiin, liikennevälineisiin jne. Älyttömiä ruuhkia autoteillä ja onnettomuuksien lisääntymistä. Entistäkin enemmän kuumimpaan aikaan jonoissa kiukuttelevia, turhautuneita ja nälkäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan, kaikilla hermot kireinä. Tämä systeemi tietäisi hallaa myös turismin tuotoilla pyöriville yrityksille, koska koko vuosi olisi pyörittävä vain muutamasta lomaviikosta saaduilla tuloilla, ja muut ajat vuodesta olisivat entistäkin hiljaisempia. Seuraisi konkursseja. Miksi kaikkien ihmisten Suomessa/Euroopassa/aina ja kaikkialla pitäisi tupata lomansa täsmälleen samoille viikoille? Eihän tuossa ole järkeä juuri miltään kantilta katsottuna.

Mjoo. Nyt oli puhe lasten 2,5kk jaksosta. Tyypillisesti aikuisella on Suomessa 4 viikkoa kesälomaa, eikä monella edes sitä. Jos ne viikot jakaa kesä-heinä-elokuulle, ja osan viikoista ehkä vielä niiden ulkopuolellekin, niin eipä nyt läheskään kaikki ole samaan aikaan lomalla.

Mutta tuli varmaan selväksi, että jo ennestään ruuhkaisin aika ruuhkautuisi entisestään, eikö vain? Ja esim. eroperheissä voi olla molempien todella vaikea saada neljä viikkoaan eli yhteensä kahdeksan viikkoa mahtumaan tuon kesä- ja heinäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon sisään (täällä koulu alkoi jo 7.8.).

Kyllä tuo on pitkä jakso, johon pitäisi pystyä omasta lomastaan jonkun osan sovittaa. Ei aina tarvitse osua koko 4 viikkoa, eikä monilla pätkätöiden takia edes ole niin paljon lomia. Ei tulisi pahoja ruuhkiakaan, joten en näe sitä ongelmana. Suomessa on muutenkin pitkät lomat lapsilla verrattuna suurimpaan osaan maista.

Toistan nyt vielä, että eroperheissä voi olla vaikea sovittaa koko 8 viikkoa toiselle huoltajalle sopivasti JA työnantajalle sopivasti koulujen kesäloman ajalle.

Selvä, haluat nyt siirtää aiheen eroperheisiin. Itse olen eroperhe. Lapset ovat minulla puolet ajasta. Toistaiseksi ei ole ollut mitään ongelmia sovittaa lomia. Tiedän, että joillain se on vaikeampaa erilaisten työpaikkojen vuoksi, mutta ei mitenkään mahdotonta. En tiedä mitä "koko 8 viikkoa" tarkoitat. Riittää että esim. toinen vanhemmista saa pari viikkoa lomastaan kesä-elokuulle ja toinen vanhemmista myös pari viikkoa kesä-elokuulle. Molemmat voivat näin halutessaan tehdä ulkomaanreissun lasten kanssa loma-aikana. Tämä oli vain yksi esimerkki, eikä sen tarvitse onnistua joka kesä. Ei aina saa kaikkea, mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän työelämässäkään kytätä läsnäoloa tai tunteja, vaan sitä mitä saa tehtyä. Matkalla lapset hoitavat kouluvelvollisuuksia ja aikuiset työjuttuja sen muutaman tunnin ajan.

Kyllä työelämässkin raportoidaan tunnit, mihin olet käyttänyt panoksesi.

Peruskoulu on muutenkin peruskoulu. Sen kuuluu olla samanlaista kaikille. Samat säännöt. Jatko-opinnoissa on enemmän tulospainotteista, eikä katsota oletko aina paikalla vai et.

Ehkä jossain roskakuskitöissä, mutta oikeissa töissä harvemmin tunteja katsotaan; ja jos katsotaan, niin edellisviikolla voi tehdä enemmän. Peruskoulun tasapäistäminen nyt on jotain älytöntä, joten turha siitä on huudella. Onneksi aina voi ottaa lapsen pariksi viikoksi kotiopetukseen, jos joku opettaja alkaisi marista. Onneksi tähän asti on ollut järkiopettajia vain.

Ihan asiantuntijatöissä merkitään joka ikinen tunti sille projektille/tehtävälle, jota olet tehnyt. Se miten tehokkaasti olet tehnyt, on sitten toinen asia, mutta siitä on roskakuskiduunit kaukana. Jos haluat epätasapäistämistä, joka sinun puheissasi on aikataulujen sooloilua, niin opeta kersasi itse. Ei sinun tarvitse osallistua peruskouluun, jos se ei sinua ja jälkikasvuasi kiinnosta.

En ole itse opettaja kirjoitti:

Itse toivoisin, että harvempi lomailisi kouluaikoina, koska nykyisin tehdään paljon projekteja, imiöitä, ryhmätöitä ja aina jostain ryhmästä puuttuu jonkun aikaa joku. Toisaalta opettajat joutuvat käyttämään aikaa poissaolijoiden ylimääräisiin kokeisiin ja lomaläksyihin ja uskon, etteivät he silti lisää työaikaansa eli tämä on poissa muilta suunnittelutöiltä, jotka koskisivat koko luokkaa.

Eli kyllä, sen yhden perheen loma voi olla pois muolta luokan oppilailta.

Kerro ihan konkreettinen esimerkki.