Miksi korvesta talon hankkineet valittaa ettei saa sitä myytyä?
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006196391.html
Taas joku itkee kun Padasjoella on iso talo eikä mene kaupaksi ja hintaa lasketaan ja tulee remontti kun katto vuotaa ja hinta nousee ja on upea talo liiba laaba muttei kukaan osta ja nyt on velkaa ja eläkepäivät pilalla. Saa huomiota joo ja joku voi hairahtua ostaan mutta on se nyt ihan oma vika jos kauppaa taloa ties mistä korvesta ja järkyttyy kun kukaan ei tahdo muuttaa jonnekki syrjäseudulle. En ostais ihan vaan sen takia että myyjä pillittää tilannetta lehdille.
Kommentit (302)
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän ketjuun pesiytynyt joku työmatka-aikahullu? Epäkiinnostavampaa puheenaihetta on vaikea keksiä.
Samaa mieltä. Ei minullakaan täällä pääkaupunkiseudulla ole varaa asua työpaikan vieressä (Helsingissä keskustan lähellä). Kävelen 10 min. bussille, jota vaihdan joko metroon tai bussiin ja kävelen 5 min. työpaikalle. Helposti menee aamuruuhkissa työmatkaan aikaa 45-50 min ja iltapäivällä sama. Autoa ei pysty pitämään, koska taloyhtiössä vain 8 autopaikkaa ja noin 50 huoneistoa. Kadun varsille mahdoton saada parkkiin ja lähin parkkitalo puolen km päässä, jossa kauheat hinnat autopaikoille. En silti ole koko ajan vertaamassa, onko maalla vai kaupungissa helpompaa ja nopeampaa kulkea töihin. Koska se ei ole se juttu, jonka perusteella asuinpaikka valitaan.
No, sitten kun muu maailma muuttaa ilmastonmuutoksen perässä Suomeen, tällä pläntillä on 100 miljoonaa ihmistä. Silloin mikään osa Suomea ei ole enää korpea ja asuntojen arvot pysyy.
Saksa ja Italia ovat suunnilleen Suomen kokoisia maaplänttejä ja niihinkin mahtuu heittämällä 80 miljoonaa asukasta.
että kyllä tännekkin mahtuu.
Ja pelkästään jossain Lontoossa on 8 miljoonaa asukasta. Pienellä pläntillä.
Vierailija kirjoitti:
Olikos tää Padasjokelainen myyntitalo täällä jo? Vielä hullumpaa :D Mutta täytyy olla pilkkuvirhe!
Taitaa olla aika hiljaista näytöissä. Hinnasta huolimatta asunnon koko jo rajaa ostajat varsin pieneksi joukoksi. Millainen ihminen tarvitsee noin paljon tilaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikos tää Padasjokelainen myyntitalo täällä jo? Vielä hullumpaa :D Mutta täytyy olla pilkkuvirhe!
Taitaa olla aika hiljaista näytöissä. Hinnasta huolimatta asunnon koko jo rajaa ostajat varsin pieneksi joukoksi. Millainen ihminen tarvitsee noin paljon tilaa?
Ja noin sekarempattua 80 lukua. Mummojen ja vaarien makuun, mutta ei perkele tuosta ole kuin revittäväksi.
Maalämmön kanssa E todistus :-D
Kyllä moni unelmoi talosta maalla. Osa jengistä myös toteuttaa unelmansa.
Juuri tästä talosta en osaa sanoa, ihan siistiltä näyttää. Pientä laittoo se vaatii vaan?
Mutta kuten on moneen kertaan tullut esille, talon hp. taitaa olla vähän yläkanttiin verrattuna alueen hintatasoon.
Vierailija kirjoitti:
No, sitten kun muu maailma muuttaa ilmastonmuutoksen perässä Suomeen, tällä pläntillä on 100 miljoonaa ihmistä. Silloin mikään osa Suomea ei ole enää korpea ja asuntojen arvot pysyy.
Saksa ja Italia ovat suunnilleen Suomen kokoisia maaplänttejä ja niihinkin mahtuu heittämällä 80 miljoonaa asukasta.
että kyllä tännekkin mahtuu.
En ole muuten eri mieltä, mutta alapeukutin siksi että niiden ilmastopakolaisten tuloilla tuskin pidetään Suomen asuntomarkkinoita pystyssä. Ja siinä vaiheessa kun täällä on 100 miljoonaa ihmistä elätettävänä, on kaikki koulutettu työvoima karannut aikapäiviä sitten kohtuuttoman verotaakan alta ulkomaille eikä täällä ole enää sosiaaliturvaa jolla niille varattomille tarjoiltaisiin nykyhintaisia asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän ketjuun pesiytynyt joku työmatka-aikahullu? Epäkiinnostavampaa puheenaihetta on vaikea keksiä.
Samaa mieltä. Ei minullakaan täällä pääkaupunkiseudulla ole varaa asua työpaikan vieressä (Helsingissä keskustan lähellä). Kävelen 10 min. bussille, jota vaihdan joko metroon tai bussiin ja kävelen 5 min. työpaikalle. Helposti menee aamuruuhkissa työmatkaan aikaa 45-50 min ja iltapäivällä sama. Autoa ei pysty pitämään, koska taloyhtiössä vain 8 autopaikkaa ja noin 50 huoneistoa. Kadun varsille mahdoton saada parkkiin ja lähin parkkitalo puolen km päässä, jossa kauheat hinnat autopaikoille. En silti ole koko ajan vertaamassa, onko maalla vai kaupungissa helpompaa ja nopeampaa kulkea töihin. Koska se ei ole se juttu, jonka perusteella asuinpaikka valitaan.
Minulle se on se juttu. Asun kolmen minuutin kävelymatkan päässä työpaikasta. Kallista kyllä, helppoa kyllä. Ei kiinnosta käyttää aikaa työmatkoihin. Eikä herätä aamulla aikaisemmin.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä tässä on kyse siitä politiikasta joka on johtanut tilanteeseen, jossa pakkautuu vain muutamaan kaupunkiin?
Jos ollaan sitä mieltä, ettei valtion tule puuttua asuntomarkkinoihin, niin miksi on kehitelty kaiken maailman puolijulkisia järjestöjä ja tukisysteemejä, asuntojen tarjonnan lisäämiseksi ja hintakehityksen hillitsemiseksi pääkaupunkiseudulla? Eikö ne hinnat voi sielläkin määräytyä ihan markkinaehtoisesti? Ne kenellä ei ole varaa siellä asua, muuttavat sitten muualle. Lopulta palkkojen on pakko nousta, asuntohintojen laskea tai työpaikkojen siirtyä muualle.
Jostain syystä on epäreilua aluepolitiikkaa vain se kun poliittiset päätökset tukevat maaseutua. Jos julkisen puolen työpaikkoja syntyy tai siirtyy poliittisten päätösten seurauksena pääkaupunkiseudulle, sitä pidetään normaalina. Ihan samanlaista tietyn alueen tukemista se on sekin.
Kerroppa miten poliittisilla päätöksillä on tuettu Helsinkiä ?
Ensinnäkin tehtiin Helsingistä pääkaupunki. Miksei Turku tai Porvoo? Niillä olisi ollut jo valmistakin historiaa.
Mieti mitä kaikkia valtion virastoja on Helsingissä ja paljon niissä on työntekijöitä. Valtion palkkaluokissakin on (tai ainakin oli) pääkaupunkilisä. Miksi? Eikö valtiolle tulisi halvemmaksi sijoittaa ne virat halvemmille paikkakunnille?
Miksi Kansallisooppera, - museo, -arkisto, -kirjasto, -teatteri on päätetty perustaa juuri Helsinkiin? Tuskin oli valtiolle edullisin paikka eivätkä varsinaisesti ole riippuvaisia eduskunnan läsnäolosta. En väitä, että nämä olisi välttämättä vääriä päätöksiä, mutta turha väittää, ettei Helsinki olisi niistä hyötynyt. Ihan samalla tavalla vaikka Raahe on hyötynyt siitä, että poliitikot päättivät tukea terästehtaan perustamista juuri sinne. Mutta se tunnustetaankin ihan yleisesti aluepolitiikaksi.
Aika moni on myös sitä mieltä, että asumistukijärjestelmä on tukenut asuntojen hintojen nousua kasvukeskuksissa. Jos sitä ei olisi, hintojen nousua hillitsisi aika tehokkaasti ihmisten maksukyvyn rajat. Toisaalta pääkaupunkiseudulle on rakennettu valtavamäärä vuokra-asuntoja erilaisten valtion tukijärjestelmien varassa. Osa näistä tukijärjestelmistä jopa kehitettiin ihan sitä varten, että muuttoliike mahdollistuisi. Varmasti Helsinki on hyötynyt näistä saamalla asukasmäärän huimaan kasvuun.
Eipä ole ihan eilisen politiikan tulos se, että Helsingistä tehtiin pääkaupunki 1812 Turun palon myötä. Tuolloin kuulutti on Venäjään ja onhan se lähempänä Pietaria kuin Turku. Turku taas olisi lähempänä Tukholmaa.
Yhtäläisesti asumistukea ja rakennustukia on maksettu muuallekin Suomeen. Pääkaupunkiseudulla vaan niitä saajia on enemmän koska ihmisiä on enemmän.
Tottahan valtion instituutioiden luonnollinen sijaintipaikka on pääkaupunki. Onhan tässä kymmeniä vuosia harjoitettu aluepolitiikka siten että valtion laitoksia on yritetty hajasijoittas maakuntiin, mutta eipä siitä ole ollut hyötyä. Lisäksi 60-luvulta lähtien on perustettu kalliiksi käyviä yliopistoja lähes joka maakuntaan. Ihmiset nyt vaan haluaa asua isommassa kaupungissa ,jossa on työllistymis ja vapaa-ajan mahdollisuudet ihan eri tasolla kuin jossain syrjäkylässsä tai maaseutukaupungissa.
Minusta valtion instituutioiden luonnollinen sijaintipaikka on se, missä homma saadaan kustannustehokkaimmin tehtyä. En näe mitään itseisarvoa siinä, että joku virasto tai ooppera (jonka on tarkoitus palvella koko maata) sijaitsee samassa kaupungissa eduskunnan kanssa.
Toisaalta tiedän myös ihmisiä, joiden mielestä on luonnollista, että koko maasta kerättyjä verorahoja käytetään koko maan hyväksi vaikka sitten aluepolitiikan toimin.
Kaupungistuminen on selvä trendi. Mutta sekin on vähän sellainen itseään vahvistava ilmiö. Johonkin kerääntyy työpaikkoja/palveluita ja siksi ihmisiä ja työvoiman perässä taas lisää työpaikkoja/palveluita. Kyllähän nämä arava ja muut järjestelmät kehitettiin tukemaan kaupungistumista kun varsinkin pääkaupunkiseudulla oli valtava pula asunnoista. Jostain syystä silloin ei haluttu antaa markkinoiden hoitaa asiaa. Nyt maaseudun ongelmien pitäisi antaa ratketa markkinaehtoisesti, miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, mitäs minä sanoin.
https://yle.fi/uutiset/3-10912568
Myös Padasjoen terveysasemalla alkaa yt:t. Että ei se mikään hyvä se Padasjoen palveluiden tulevaisuuden näkymä ole?
Ja miten paljon nuoret työssäkäyvät aikuiset edes tarvitsevat terveyskeskusta, kaikilla on kuitenkin työterveyshuolto.
Maalla se työterveyshuolto yleensä on terveyskeskuksessa.
Jep, moni pienyrittäjä hoitaa työterveyshuollon terveyskeskuksen kautta ja se on ihan laillista. Olen itse isossa organisaatiossa jossa ei ole työterveyshuoltoa sairastapauksiin OLLENKAAN. Lakisääteinen minimoöi on ”ennaltaehkäisevä työterveyshuolto” eli työpaikkalatselmylset, ergonomia, ammattitautiriskien kartoitus ja tietyt mittaukset teollisuudessa (melu, tärinä, kemikaali). Mutta siis EI SAIRAANHOITO.
Jos sairastun niin pitää mennä arvauskeskukseen jonottamaan tai maksaa itse yksityislääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, sitten kun muu maailma muuttaa ilmastonmuutoksen perässä Suomeen, tällä pläntillä on 100 miljoonaa ihmistä. Silloin mikään osa Suomea ei ole enää korpea ja asuntojen arvot pysyy.
Saksa ja Italia ovat suunnilleen Suomen kokoisia maaplänttejä ja niihinkin mahtuu heittämällä 80 miljoonaa asukasta.
että kyllä tännekkin mahtuu.
En ole muuten eri mieltä, mutta alapeukutin siksi että niiden ilmastopakolaisten tuloilla tuskin pidetään Suomen asuntomarkkinoita pystyssä. Ja siinä vaiheessa kun täällä on 100 miljoonaa ihmistä elätettävänä, on kaikki koulutettu työvoima karannut aikapäiviä sitten kohtuuttoman verotaakan alta ulkomaille eikä täällä ole enää sosiaaliturvaa jolla niille varattomille tarjoiltaisiin nykyhintaisia asuntoja.
Ei täällä mitään sosiaaliturvaa ole silloin kun ei ole veronmaksajia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä tässä on kyse siitä politiikasta joka on johtanut tilanteeseen, jossa pakkautuu vain muutamaan kaupunkiin?
Jos ollaan sitä mieltä, ettei valtion tule puuttua asuntomarkkinoihin, niin miksi on kehitelty kaiken maailman puolijulkisia järjestöjä ja tukisysteemejä, asuntojen tarjonnan lisäämiseksi ja hintakehityksen hillitsemiseksi pääkaupunkiseudulla? Eikö ne hinnat voi sielläkin määräytyä ihan markkinaehtoisesti? Ne kenellä ei ole varaa siellä asua, muuttavat sitten muualle. Lopulta palkkojen on pakko nousta, asuntohintojen laskea tai työpaikkojen siirtyä muualle.
Jostain syystä on epäreilua aluepolitiikkaa vain se kun poliittiset päätökset tukevat maaseutua. Jos julkisen puolen työpaikkoja syntyy tai siirtyy poliittisten päätösten seurauksena pääkaupunkiseudulle, sitä pidetään normaalina. Ihan samanlaista tietyn alueen tukemista se on sekin.
Kerroppa miten poliittisilla päätöksillä on tuettu Helsinkiä ?
Ensinnäkin tehtiin Helsingistä pääkaupunki. Miksei Turku tai Porvoo? Niillä olisi ollut jo valmistakin historiaa.
Mieti mitä kaikkia valtion virastoja on Helsingissä ja paljon niissä on työntekijöitä. Valtion palkkaluokissakin on (tai ainakin oli) pääkaupunkilisä. Miksi? Eikö valtiolle tulisi halvemmaksi sijoittaa ne virat halvemmille paikkakunnille?
Miksi Kansallisooppera, - museo, -arkisto, -kirjasto, -teatteri on päätetty perustaa juuri Helsinkiin? Tuskin oli valtiolle edullisin paikka eivätkä varsinaisesti ole riippuvaisia eduskunnan läsnäolosta. En väitä, että nämä olisi välttämättä vääriä päätöksiä, mutta turha väittää, ettei Helsinki olisi niistä hyötynyt. Ihan samalla tavalla vaikka Raahe on hyötynyt siitä, että poliitikot päättivät tukea terästehtaan perustamista juuri sinne. Mutta se tunnustetaankin ihan yleisesti aluepolitiikaksi.
Aika moni on myös sitä mieltä, että asumistukijärjestelmä on tukenut asuntojen hintojen nousua kasvukeskuksissa. Jos sitä ei olisi, hintojen nousua hillitsisi aika tehokkaasti ihmisten maksukyvyn rajat. Toisaalta pääkaupunkiseudulle on rakennettu valtavamäärä vuokra-asuntoja erilaisten valtion tukijärjestelmien varassa. Osa näistä tukijärjestelmistä jopa kehitettiin ihan sitä varten, että muuttoliike mahdollistuisi. Varmasti Helsinki on hyötynyt näistä saamalla asukasmäärän huimaan kasvuun.
Eipä ole ihan eilisen politiikan tulos se, että Helsingistä tehtiin pääkaupunki 1812 Turun palon myötä. Tuolloin kuulutti on Venäjään ja onhan se lähempänä Pietaria kuin Turku. Turku taas olisi lähempänä Tukholmaa.
Yhtäläisesti asumistukea ja rakennustukia on maksettu muuallekin Suomeen. Pääkaupunkiseudulla vaan niitä saajia on enemmän koska ihmisiä on enemmän.
Tottahan valtion instituutioiden luonnollinen sijaintipaikka on pääkaupunki. Onhan tässä kymmeniä vuosia harjoitettu aluepolitiikka siten että valtion laitoksia on yritetty hajasijoittas maakuntiin, mutta eipä siitä ole ollut hyötyä. Lisäksi 60-luvulta lähtien on perustettu kalliiksi käyviä yliopistoja lähes joka maakuntaan. Ihmiset nyt vaan haluaa asua isommassa kaupungissa ,jossa on työllistymis ja vapaa-ajan mahdollisuudet ihan eri tasolla kuin jossain syrjäkylässsä tai maaseutukaupungissa.
Minusta valtion instituutioiden luonnollinen sijaintipaikka on se, missä homma saadaan kustannustehokkaimmin tehtyä. En näe mitään itseisarvoa siinä, että joku virasto tai ooppera (jonka on tarkoitus palvella koko maata) sijaitsee samassa kaupungissa eduskunnan kanssa.
Toisaalta tiedän myös ihmisiä, joiden mielestä on luonnollista, että koko maasta kerättyjä verorahoja käytetään koko maan hyväksi vaikka sitten aluepolitiikan toimin.
Kaupungistuminen on selvä trendi. Mutta sekin on vähän sellainen itseään vahvistava ilmiö. Johonkin kerääntyy työpaikkoja/palveluita ja siksi ihmisiä ja työvoiman perässä taas lisää työpaikkoja/palveluita. Kyllähän nämä arava ja muut järjestelmät kehitettiin tukemaan kaupungistumista kun varsinkin pääkaupunkiseudulla oli valtava pula asunnoista. Jostain syystä silloin ei haluttu antaa markkinoiden hoitaa asiaa. Nyt maaseudun ongelmien pitäisi antaa ratketa markkinaehtoisesti, miksi?
Kyllä koko Suomen pitäisi pysyä asuttuna. Sipilän hallitus kiihdytti maalta muuttoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä tässä on kyse siitä politiikasta joka on johtanut tilanteeseen, jossa pakkautuu vain muutamaan kaupunkiin?
Jos ollaan sitä mieltä, ettei valtion tule puuttua asuntomarkkinoihin, niin miksi on kehitelty kaiken maailman puolijulkisia järjestöjä ja tukisysteemejä, asuntojen tarjonnan lisäämiseksi ja hintakehityksen hillitsemiseksi pääkaupunkiseudulla? Eikö ne hinnat voi sielläkin määräytyä ihan markkinaehtoisesti? Ne kenellä ei ole varaa siellä asua, muuttavat sitten muualle. Lopulta palkkojen on pakko nousta, asuntohintojen laskea tai työpaikkojen siirtyä muualle.
Jostain syystä on epäreilua aluepolitiikkaa vain se kun poliittiset päätökset tukevat maaseutua. Jos julkisen puolen työpaikkoja syntyy tai siirtyy poliittisten päätösten seurauksena pääkaupunkiseudulle, sitä pidetään normaalina. Ihan samanlaista tietyn alueen tukemista se on sekin.
Kerroppa miten poliittisilla päätöksillä on tuettu Helsinkiä ?
Ensinnäkin tehtiin Helsingistä pääkaupunki. Miksei Turku tai Porvoo? Niillä olisi ollut jo valmistakin historiaa.
Mieti mitä kaikkia valtion virastoja on Helsingissä ja paljon niissä on työntekijöitä. Valtion palkkaluokissakin on (tai ainakin oli) pääkaupunkilisä. Miksi? Eikö valtiolle tulisi halvemmaksi sijoittaa ne virat halvemmille paikkakunnille?
Miksi Kansallisooppera, - museo, -arkisto, -kirjasto, -teatteri on päätetty perustaa juuri Helsinkiin? Tuskin oli valtiolle edullisin paikka eivätkä varsinaisesti ole riippuvaisia eduskunnan läsnäolosta. En väitä, että nämä olisi välttämättä vääriä päätöksiä, mutta turha väittää, ettei Helsinki olisi niistä hyötynyt. Ihan samalla tavalla vaikka Raahe on hyötynyt siitä, että poliitikot päättivät tukea terästehtaan perustamista juuri sinne. Mutta se tunnustetaankin ihan yleisesti aluepolitiikaksi.
Aika moni on myös sitä mieltä, että asumistukijärjestelmä on tukenut asuntojen hintojen nousua kasvukeskuksissa. Jos sitä ei olisi, hintojen nousua hillitsisi aika tehokkaasti ihmisten maksukyvyn rajat. Toisaalta pääkaupunkiseudulle on rakennettu valtavamäärä vuokra-asuntoja erilaisten valtion tukijärjestelmien varassa. Osa näistä tukijärjestelmistä jopa kehitettiin ihan sitä varten, että muuttoliike mahdollistuisi. Varmasti Helsinki on hyötynyt näistä saamalla asukasmäärän huimaan kasvuun.
Eipä ole ihan eilisen politiikan tulos se, että Helsingistä tehtiin pääkaupunki 1812 Turun palon myötä. Tuolloin kuulutti on Venäjään ja onhan se lähempänä Pietaria kuin Turku. Turku taas olisi lähempänä Tukholmaa.
Yhtäläisesti asumistukea ja rakennustukia on maksettu muuallekin Suomeen. Pääkaupunkiseudulla vaan niitä saajia on enemmän koska ihmisiä on enemmän.
Tottahan valtion instituutioiden luonnollinen sijaintipaikka on pääkaupunki. Onhan tässä kymmeniä vuosia harjoitettu aluepolitiikka siten että valtion laitoksia on yritetty hajasijoittas maakuntiin, mutta eipä siitä ole ollut hyötyä. Lisäksi 60-luvulta lähtien on perustettu kalliiksi käyviä yliopistoja lähes joka maakuntaan. Ihmiset nyt vaan haluaa asua isommassa kaupungissa ,jossa on työllistymis ja vapaa-ajan mahdollisuudet ihan eri tasolla kuin jossain syrjäkylässsä tai maaseutukaupungissa.
Minusta valtion instituutioiden luonnollinen sijaintipaikka on se, missä homma saadaan kustannustehokkaimmin tehtyä. En näe mitään itseisarvoa siinä, että joku virasto tai ooppera (jonka on tarkoitus palvella koko maata) sijaitsee samassa kaupungissa eduskunnan kanssa.
Toisaalta tiedän myös ihmisiä, joiden mielestä on luonnollista, että koko maasta kerättyjä verorahoja käytetään koko maan hyväksi vaikka sitten aluepolitiikan toimin.
Kaupungistuminen on selvä trendi. Mutta sekin on vähän sellainen itseään vahvistava ilmiö. Johonkin kerääntyy työpaikkoja/palveluita ja siksi ihmisiä ja työvoiman perässä taas lisää työpaikkoja/palveluita. Kyllähän nämä arava ja muut järjestelmät kehitettiin tukemaan kaupungistumista kun varsinkin pääkaupunkiseudulla oli valtava pula asunnoista. Jostain syystä silloin ei haluttu antaa markkinoiden hoitaa asiaa. Nyt maaseudun ongelmien pitäisi antaa ratketa markkinaehtoisesti, miksi?
Kyllä koko Suomen pitäisi pysyä asuttuna. Sipilän hallitus kiihdytti maalta muuttoa.
Suomi ei pysyisi kokonaan asuttuna vaikka tarjottaisiin lottovoitto jokaiselle suomalaiselle. Nuoret muuttavat pois peräkyliltä kun tarjolla on vain sauvakävelyä maantiellä ja hautausmaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä tilanne on aika äkkiä mennyt paljon huonompaan suuntaan. Tiedän tapauksen, että niinkin läheltä Helsinkiä kuin Nurmijärveltäkään ei saa asuntoa kaupaksi.
Tuttavapariskunta on yrittänyt myydä n 10v vanhaa perhe-asuntoa (4h), joka on vielä hyväkuntoinen, jo tovin aikaa. Hintaa on pudotettu alaspäin, ja se on jo alueen neliöhintoihin nähden halpa, mutta kun edes näytöillä ei käy käytännössä ketään.
Kaksi-kolme vuotta sitten kun samalla alueella oli asuntoja myynnissä, paikalla kävi paljonkin nuoria lapsiperheitä, joita kiinnosti alue ja sopivan hintainen perheasunto. Ja kauppoja syntyi.
Tänä vuonna tilanne on se, että Nurmijärvi ei kiinnostaa asuinalueena nuoria, vaan he haluavat olla ja asua enemmin Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla kalliimmalla ja pienemmissä neliöissä. Sijainti menee ihan kaiken muun edelle.
Uskon, että sama kohtalo on pikkuhiljaa käymässä Tuusulalle, Sipoolle, Kirkkonummelle ja kaikille muille kehyskunnille. Ainoastaan radanvarsien paikkakunnilla lähellä Helsinkiä voi olla pientä toivoa tulevaisuudessa.
Kaksi-kolme vuotta sitten noin erilainen tilanne?! Miten ihmisten arvostukset voisivat muuttua noin äkkiä? En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, mitäs minä sanoin.
https://yle.fi/uutiset/3-10912568
Myös Padasjoen terveysasemalla alkaa yt:t. Että ei se mikään hyvä se Padasjoen palveluiden tulevaisuuden näkymä ole?
Ja miten paljon nuoret työssäkäyvät aikuiset edes tarvitsevat terveyskeskusta, kaikilla on kuitenkin työterveyshuolto.
Maalla se työterveyshuolto yleensä on terveyskeskuksessa.
Jep, moni pienyrittäjä hoitaa työterveyshuollon terveyskeskuksen kautta ja se on ihan laillista. Olen itse isossa organisaatiossa jossa ei ole työterveyshuoltoa sairastapauksiin OLLENKAAN. Lakisääteinen minimoöi on ”ennaltaehkäisevä työterveyshuolto” eli työpaikkalatselmylset, ergonomia, ammattitautiriskien kartoitus ja tietyt mittaukset teollisuudessa (melu, tärinä, kemikaali). Mutta siis EI SAIRAANHOITO.
Jos sairastun niin pitää mennä arvauskeskukseen jonottamaan tai maksaa itse yksityislääkäri.
Eipä Padasjärvellä taida yksityislääkäreitä pyöriä. Lähimpään terveyskeskukseenkin on varmasti matkaa, jos yt:t lopettaa terveyskeskuspalvelut.
Tuollaiset paikannimet kuten padasjärvi pitäisi poistaa kartalta.
Asunnon käypä hinta voisi olla sama kuin kärpäsenpaskan karttapaperilla.
Lontoossa vuodesta 2002
Tätä palstaa lukiessa tulee ihan kauhea olo, että maaseutu mätänee käsiin ja että esim. Tampereella asuvat pelkästään juopot ja luuserit ja niin edelleen ja että jokaikisessä talossa koko maassa on hometta ja huonot putket.
Kuka asuu kivassa kylässä kivassa talossa? Kertokaa!
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset paikannimet kuten padasjärvi pitäisi poistaa kartalta.
Asunnon käypä hinta voisi olla sama kuin kärpäsenpaskan karttapaperilla.Lontoossa vuodesta 2002
Se poistettiin just nyt. Sun käskystä poistettiin. Ja Lontoon uus nimi on muuten Lantaa.
Padasjoki on kiva. Täällä on lehmiä.
Maalla se työterveyshuolto yleensä on terveyskeskuksessa.