Siis en enää jaksa kun työttömät nurisee ettei saa tarpeeksi rahaa. Itse käyn kokopäivätyössä ja käteen jää 1300e.

Ap.lle olisit jättänyt lapset tekemättä jos noin pienillä tulilla pitää elää eikä mitään kakara laumaa varsinkaan kukaan tee elätettäväksi jos ei ole täysin tyhmä. Oletko liian ahne niin että pitää kaikki saada, kakarat, omistusasunto jne. Mitä se miehesi tienaa sillä joku mieskin pitää olla jos perheen perustaa. 

Voihan sitä opiskellakkin jotain niin ettei ihan siivoustöitä tarvitse tehdä. 1300 käteen niin sen tietää mitä töitä ne ovat. Minulle mies sanoi ettei noin pieni palkka hyödytä yhtään mitään ja jää työttömäksi kotirouvaksi. Niin ne nostavat rikkatkin  isoja sopeutumiseläkkeitä niin ei mikään häpeä nostella jotain n. 500 euroa. Kuuluisin sairauseläkkeelle eikä kukaan työnantaja enää ottaisi mutta työtön työllistää niin monia tahoja että pakko pitää ihan kaikki sairaatkin työttömänä. 

Vierailija kirjoitti:

Yritystuet lisääntyvät - vaikka niitä piti vähentää

Helsingin Sanomien mukaan valtio tukee yrityksiä entistä avokätisemmin, vaikka hallituksen piti leikata yritystukia.

 yrityksille jaetaankin aiempaa enemmän erilaisia tukia. Yritystuet lisääntyisivät jo ensi vuonna 10-25 miljoonaa euroa. Koko kehyskaudella uusien tukien määrä olisi jopa miljardi euroa lisää, kun entisistä tuista leikataan vain 200 miljoonaa euroa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001792790.html

Tämä on kyllä mielenkiintoista. Maassa on punavihreä hallitus, vasemmistolaisin aikoihin. Se jakaa yritystukia enemmän kuin edeltäneet hallitukset konsanaan. Silti yritykset ruikuttavat, kuinka vasemmistohallitus vie talouden kaaokseen.

Samoin tämä hallitus pisti rajat tiukemmin säppiin kuin mikään muu hallitus sitten sotavuosien. Eipä ole paljon pako henkilöitäkään nyt tullut. Silti jotkut valittaa kuinka niitä tänne ryysii nyt.

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä opiskellakkin jotain niin ettei ihan siivoustöitä tarvitse tehdä.

Eipä opiskelu rahakkaita duuneja takaa. Jos tarpeeksi vanhana saa työelämästä fudut, niin ihan sama mikä koulutus on, siivoiluun tms. on tyytyminen. Se hankittu osaaminen happanee heti kun olet työtön.

Mitä sitten järkeä on lisääntyä köyhänä kun ei niistä mitään veronmaksajia tule jos eivät ne saa mallia työssäkäyvistä vanhemmista. Tulee vain lisää veronkuluttajia, tuilla eläviä. Kuinka pitkään voidaan elättää lisääntyvää tuki pummien sakkia kun ketään ei enää kiinnosta työssä käyminen. 

Vierailija kirjoitti:

 miten ihmeessä työllisten lisäys työmarkkinoille tuo lisää työpaikkoja?

 

Taloustieteen teorioiden mukaan kun tarjonta kasvaa niin hinta alenee. Eli ajattelevat, että palkkapyynnöt putoavat. Silloin olisi teoriassa varaa palkata useampi tekijä.

Käytäntöhän on muuta: Meillä on ammattiliitot ja työehtosopimukset sanelemassa minimipalkkoja. Toki on erilaisia keplottelukonsteja tätä kiertää. Sitten asiantuntijahommiin jos haet ja esität liian pienen palkkapyynnön, niin rekrytoija ajattelee että et siis osaa mitään, ja valitsee mieluummin sen, joka vaatii isompaa palkkaa.

Työttömyys: Miltä irtisanominen tuntuu?

Yritystuet moninkertaistuivat huhti-kesäkuussa vuodentakaisesta

Vuoden 2020 huhti-kesäkuussa maksettiin suoraa yritystukea 840,94 miljoonaa euroa, mikä oli yli kuusinkertainen määrä verrattuna vuodentakaiseen 130,71 miljoonaan euroon. Myönnettyjen takausten määrä kasvoi 171,4 prosenttia vuodentakaisesta ollen nyt 737,25 miljoonaa. Maksettujen lainojen määrä laski neljänneksellä 68,64 miljoonaan. Tukisummien merkittävä kasvu selittyy COVID-19-pandemian aiheuttamalla suhdanneheikentymällä, jota yritystukien on tarkoitus lieventää. Suorista tuista 84,8 prosenttia, eli 713,50 miljoonaa euroa, maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi. Takauksista kaksi kolmasosaa, eli 496,15 myönnettiin samasta syystä. Lainoja maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi vain 1,4 miljoonaa euroa. Tukia maksettiin tai myönnettiin yhteensä 43 677 yritykselle, joista 34 958 yritystä, eli 80 prosenttia, sai tukea suhdanneheikentymän vuoksi.

https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/yritystukien-osavuositilas…

 Maataloustukien mielettömyyteen on herätty muun muassa

kokoomusnuorten joukossa, kuten oheinen linkki

todistaa. Poliittista tahtoa alkaa löytyä.

AIDA-kaavassa ollaan siirtymässä viimeiseen A:han.

Pääperiaate - tukien poistaminen - on tuossa julkilausumassa

oikein; sehän on kuin itse olisin sen kirjoittanut.

Maatalouden tulisi elinkeinona pärjätä markkinoilla

kokonaan ilman kansallisia tukia siinä missä muidenkin

elinkeinojen, kuten julkilausuma julistaa.

http://www.kokoomusnuoret.fi/kohti-maataloustuista-luopumista/

Älytöntä kun ulkomailta tuodaan ihmisiä työhän joiden palkkataso

 on niin heikko ettei sillä tule toimeen.

 Koskas patistetaan yrityksiä ottamaan lisää työntekijöitä?

Yrityksille kyllä kaadetaan rahaa pyytämättäkin,

mutta niiltä ei vaadita sen rahan vastineeksi yhtään mitään,

toisin kuin työttömiltä joilta jokaisessa keskustelussa

vaaditaan tukea vastikkeelliseksi

Nyt puhuvat 11 ammatin edustajat, joiden töissä on tylsää –

 puheluita kavereille, kielten opiskelua, pidempiä taukoja...

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007791050.html

Maataloustukia vastustavaa poliittista pöhinää alkaa vyöryä esiin

kuin myrkkyvesiä Talvivaarasta.

Valistus on viritetty, henki hyvä herätetty.

AIDA-kaavan viimeinen A alkaa olla ajankohtainen.

http://www.demari.fi/viikko-hame/blogit/kari-naskinen/8619-kari-naskine…

Kansanedustajan mukaan maataloustukia pitää kohdella julkisessa keskustelussa kuin mitä tahansa julkisia menoja.

Kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan myös maataloustuista pitää muiden julkisten menojen tapaan pystyä käymään kriittistä keskustelua.

Nykyisin maatalouden noin 7 miljardin euron tuotantokustannuksista voidaan kattaa tuotannon arvolla vain noin 4 miljardia euroa. Loput maksetaan julkisena tukena.

Suomessa on kuitenkin tapana hokea lähes aivottomasti, ettei saa ”asettaa vastakkain” esimerkiksi maataloustukea ja sosiaaliturvaa. Päinvastoin, ne nimenomaan pitää asettaa vastakkain.

Vartiaisen mukaan julkistalousvertailuja pitää tehdä eivätkä maataloustuet voi olla niiden kohdalla poikkeus.

 Onko todella niin, että sokerijuurikkaan kuljetustuki ja maatalouden lomitustuki ovat tärkeämpiä kuin Helsingin yliopiston resurssit? Kuin lastensuojelu? Kuin takuueläkeläisen elintaso? Kuin poliisin resurssit? Kuin päihdeäitien hoito? Kuin ammattikoulujen opettajien määrä? Kuin puolustusvoimien hankinnat? Kuin työnvälityksen resurssit? Kuin päiväkotien opettajien määrä? Kuin vanhainkotien hoitajien määrä? Kuin työnteon kannustimet? Vartiainen listaa.

Maatalouden runsaskätisellä tuella on siis hintansa. Ehkä juuri sen edellyttämän hieman korkeamman verotuksen vuoksi jonkun ei kannata tehdä työtä ja hän syrjäytyy. Ehkä juuri sen vuoksi lastensuojelulta jää jokin traaginen tapaus resurssipulan vuoksi huomaamatta. Ehkä juuri sen vuoksi maahanmuuttajanuori ei mene päiväkotiin ja hänen äitinsä töihin. Ehkä juuri sen vuoksi huippututkija muuttaa pysyvästi pois Suomesta

https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-ovatko-maataloustuet-sos…

Tekes jakaa julkisia rahoja 600 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuitenkaan maailmanmarkkinoilla ei juurikaan ole suomalaisia menestystuotteita[

https://liberalismi.net/wiki/Yritystukiaiset

Työttömyys

Sossutukea eläinrääkkäyksestä yrityksille!

Palkitaan eläinten huonosta kohtelusta

Mikäli turkistarhaaja ei ole vieläkään tehnyt vuoden 2010 lopusta pakollisiksi tulevia parannuksia eläinhäkkeihin, hän saa korotettua investointitukea tähän tarpeeseen. Vuoden 2010 alusta valtio tukee turkistarhaamista myös maksamalla työntekijän palkan 11 päivän ajan ("lomitus" - useimpien muiden alojen työntekijät maksavat itse työllään lomansa, valtio ei tue niitä). [

https://liberalismi.net/wiki/Yritystukiaiset

Suomen yritystuet ovat tehottomia

Pahimmillaan talouden rakennemuutoksen edistämiseen myönnetyt tuet jarruttavat rakennemuutosta. Energiaverotukikin ylläpitää teollisuuden nykyrakennetta ja lannistaa vähentämästä energiankulutusta. Tuettaessa toistuvasti samoja yrityksiä tuilla haitataan uusien yritysten tuloa markkinoille. Selvityksen mukaan mm. kuljetustuki, telakoiden innovaatiotuki ja työllisyysperusteinen investointituki eivät edistä mitään, vain pönkittävät saajiaan.

https://liberalismi.net/wiki/Yritystukiaiset

Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet

Esko Niemi kirjoittaa, että muissa korkean maataloustuen maissa tukitasot ovat selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.

Esko Rantanen kirjoittaa (Talouselämä 7),

 että Suomi ei vaatinut EU-budjettineuvotteluissa maksualennuksia

 ja maksoi  

maatalouden kansallista tukea absoluuttisina euroina

 toiseksi eniten Ranskan jälkeen. Koska maat ovat erikokoisia,

 on aiheellista tarkastella myös maataloustukien suhteellista suuruutta.

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maat…

suomalainen varustamo, esim. Viking Line, on niin kovan ulkomaisen kilpailun paineessa, ettei se selviä ilman tukiaisia, eikö valtion kannata antaa sille rahaa? Muutoinhan työntekijät joutuvat työttömiksi, ja sehän on kauheaa, eikös?

    Annettu raha on pois muilta suomalaisilta. Jos jokaista suomalaista verotetaan esim. 20 euroa, jotta Viking Linea voidaan tukea, pelastetaan ehkä 1000 ihmisen työpaikka (ja lihotetaan Viking Linen omistajien osinkoja aika tavalla).

    Jos tukiaisia ei anneta, säästyy jokaiselta suomalaiselta ne 20 euroa, jolla he ostavat vapailla markkinoilla vaikkapa suklaata, elokuvalippuja jne. ja näin työllistävät muita ihmisiä. Näin rahat menevät terveille yrityksille, jotka eivät tarvitse tukiaisia. Viking Linen työntekijät joutuvat ehkä työttömiksi ulkomaisten mukavuuslippulaivojen kilpailun vuoksi, mutta tukiaisten lopettamisesta säästyneillä rahoilla markkinat työllistävät vähintään samat 1000 ihmistä muihin tehtäviin. Lisäksi kuluttajat saavat markkinoiden niillä rahoilla tuottamia hyödykkeitä, eli esim. suklaata, elokuvalippuja jne.

    Nettotulos on siis koko kansantalouden kannalta parempi, jos yrityksiä ei tueta.

https://liberalismi.net/wiki/Yritystukiaiset

 Suomen suurin maataloustuki oli 2 277 186 €

– katso lista jättitukien saajista

Maaseutuvirasto julkisti viime vuonna maksettujen maataloustukien määrät. Katso listat 20 eniten maataloustukea saaneista sekä maakuntien suurimpien maataloustukien saajista.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005138639.html