Lue keskustelun säännöt.
Teinkö väärin, tärkeä ihminen pisti välit poikki, kertokaa mitä mieltä olette
04.08.2019 |
Eräs ihminen halusi lainata minulta rahaa n. 1500 euroa, halusin auttaa ja aioin lainata summan. Koska minulla on kuitenkin välillä suuria vaikeuksia luottaa kehenkään, kysyin häneltä, että aikooko hän kadota rahojeni kanssa? Että aikoohan hän vielä puhua minulle? Hän suuttui, sanoi että kyllä minun pitäisi tietää että voin luottaa häneen. Lisäksi sanoi, ettei enää halua minua elämäänsä ja esti minut kaikkialla. Ehdin ennen estoja pyytää anteeksi sata kertaa, mutta hän ei vastannut mitään.
Olen surun murtama, hän oli minulle niin tärkeä, tiesin että hän kyllä auttaisi minua pulassa jos tarvitsisin. Ja tiesin kyllä, että hän maksaisi rahat takaisin, mutta jostain syystä menin kyseenalaistamaan sen ja lipsautin sen ääneen. Menetys tuntuu niin suurelta :'(
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Ihmissuhteissa valkoinen valhe on usein parempi kuin suora loukkaaminen. Silloinkin, kun epäilyksille on aihetta. Olisit vain sanonut, ettei sulla nyt ole mahdollisuutta lainata noin isoa summaa. Mietipä, jos olisit istumassa iltaa jonkun ystäväsi luona, on jo myöhä ja ystäväsi mies olisi lähdössä viemään sua autolla kotiisi. Sitten ystäväsi ovensuussa kysyisi, että et kai vaan aio ottaa hänen mieheltään autossa suihin tai houkutella kotiovellasi miestä sänkyysi. Miltä tuntuisi? Vieläkö ystävyytenne jatkuisi kuten aina ennenkin?
Niin, nyt voin vain syyttää itseäni. Menetin niin paljon. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En edes tarkoittanut kettuilua.. Vaan lipsautin tyhmän kysymyksen tosissani, johtuu siitä että mulla vaan on vaikeuksia luottaa kehenkään. Ja tää ystävä ei tätä selitystä suostunut ymmärtämään tai oikeastaan edes kuuntelemaan.
Ystävä olisi tarvinnut rahaa muutamiin yllättäviin menoihin. Olen kauan sitten lainannut samalle ihmiselle rahaa, ja hän maksoi takaisin. Joten kyllä mun olisi pitänyt luottaa nytkin. En tiedä miksi menin sanomaan noin rumasti... Mutta oliko sanomiseni anteeksiantamatonta?
Ap
Ei ollut, harkitsevaa ja järkeilevää oli. Teit ihan oikein!
Nro 60 Ap siis.