Sitruuna, sooda ja syöpä.

Minun on tunnustettava, että olen yksi näistä pahoista ihmisistä. Olen yhtä paha, kuin Lumikin äitipuoli, eikä kotiini siksi koskaan paista edes aurinko. Työpaikalleni ei varsinkaan paista aurinko, koska se on täynnä vielä pahempia ihmisiä.

Työskentelen tutkijana lääkefirmassa ja jo 20-vuotta sitten, silloinen arvostettu kollegani, oli saanut selville, että syöpä paranee sitruunalla ja ruokasoodalla. Huolimatta siitä, että syöpätutkimuksen uranuurtajat ja alullepanijat lähtivät tekemään sitä etsiäkseen parannuskeinoa rakkaimpiensa parantamiseen, päätyivät hekin lopulta rahan himoissaan salaamaan tuon tutkimuksen sitruunasta ja antoivat rakkaittensa kuolla syöpään.

Minullekin tarjottiin tiedon pimittämisestä summia joilla elätän useamman sukupolven jälkeeni. Otin tarjouksen vastaan ja tiedän useiden ihmisten kuolevan syöpään joka päivä. Useiden lastenkin. Mutta meitä pahoja tutkijoita on satoja tuhansia, jotka katsotaan vierestä, kun ihmiset käy turhissa hoidoissa ja kuolee. Me ei kerrota niille että pitäisi vaan syödä sitruunaa ja ruokasoodaa. Me pahat ihmiset kylvetään meidän masseissa ja nauretaan täältä meidän lääkefirman konttorista ihmisten hädälle.

Kyseessä on siis miljoonien ihmisten salaliitto ympäri maailmaa. Mutta jäimme kiinni ja nyt monet enkeli-ja yksisarvis-sekä reikihoitajat tietävät salaisuutemme ja kohta me köyhdymme, kun kukaan ei käy enää valtion tarjoamissa sädehoidoissa, vaan paranee pelkällä sitruunalla ja enkeliterapialla. Olen kauhuissani, sillä menetän tuloni ja päädyn sillan alle kaiken maailman syöpäläisten kanssa.

Puuh. Tulipahan tunnustettua synnit. Anna anteeksi isä.