Lue keskustelun säännöt.
Kasvattakaa lapsenne!
02.08.2019 |
Varhaiskasvatuksen ammattilaisena kehoittaisin vanhempia opettamaan leikin kautta käyttäytymistä lapsilleen. Lapsen voi ohjata leikkimään rauhallisempia leikkejä sisällä ja riehumiset voi ajoittaa ulkoleikkeihin. Lapsi oppii jo pienestä pitäen ja vanhemmillakin on helpompaa. Kerrostalossa aamusta iltaan pomppimiset rasittavat suuresti naapureita, sekä myös vanhempia. Vanhempien täytyy aluksi paneutua vahvasti lapsen ohjaamiseen ja se on taatusti väsyttävää, mutta on lopulta palkitsevaa. Tuloksena iloinen ja rauhallinen lapsi, jolla oikeus myös näyttää tunteensa, myös negatiiviset. Voin vakuuttaa, että näitä ohjeita noudattamalla alkaa monelle uusi parempi perhe-elämä.
Kommentit (7)
Itse taas erityisvarhaiskasvatuksen johtavana erityisasiantuntijana (eli suomeksi sanottuna tarhantätinä) korostaisin riittävän kurituksen tärkeyttä. Tunteiden sanoitus on toki hieno teoria ja varsinkin muodissa, mutta se ei todellakaan täysin poista häiriökäytöstä kuten kerrostalossa pomppimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole vielä lapset meillä oppineet, että sisällä leikitään rauhallisesti ja ulkona saa sitten olla kovempi meno, vaikka siitä joka päivä muistutetaan.
Muistutetaan? Mitä ihmettä. Aikuiset asettavat rajat eikä lapset.
Just. Ja lapsia ap:llä oli montako?
Totta kai lapsia kasvatetaan. Jokainen kasvattaa taitojensa mukaan. Parin lauseen Valitut Palat -tyyppinen ohjeistus "opettakaa lapsille, että sisällä ei riehuta" on itsestäänselvyys. Se, MITEN sen voi opettaa onkin jo vaikeampaa. Lapset ovat erilaisia ja jopa saman perheen lapsiin yhteen tehoaa yksi niksi ja toiseen tyystin eri
Ja esim. meillä kerrostalon alimmassa kerroksessa on pomppiminen sallittua, huuto taas ei.
Onnistuu opastamalla lapsen ulos.Rytmi päivissä auttaa,mutta jos on aivan päivärytmi hukassa niin ulos mennään aina kun on pomppufiilis.Näin meillä ja ap:n kanssa samaa mieltä.
Joillakin ei vain pitäisi ola lapsia.
Asia sanotaan kerran, ei uhkailla. Jos ei tepsi, kädestä pitäen näyttäämään.
Annetaan kaikki periksi ja sitten ihmetellään kun ongelmia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille kyllä kuuluu pahemmin meteli pihalta (ikkunoiden läpi) kuin naapurista seinän takaa.
Päin vastoin opettaisin mieluummin lapsille että koti on koti, ja kun kodin ovesta mennään ulos niin huomioidaan muitakin.
Toki normaali yöhiljaisuus pitää olla, mutta ai että kesällä on rasittanut pihalla kiljuvat lapset, ihana herätä niihin sulosointuihin.
Eivät ole vielä lapset meillä oppineet, että sisällä leikitään rauhallisesti ja ulkona saa sitten olla kovempi meno, vaikka siitä joka päivä muistutetaan.