Kun joku osoittaa sinulle paikkasi epäsuoralla halveksunnalla

Mä olen myös introvertti ja ei vois vähempää kiinnostaa mitä muut ajattelevat minusta.

Niitä taitaa enemmän ketuttaa , kun ei noteeraa ollenkaan.

Pahaltahan se tuntuu. Nyt yli nelikymppisenä olen jo niin monissa liemissä keitetty patu ettei mikään päänaukominen tai epäsuora nöyryytysyritys tunnu missään, mutta kyllä tuo oli nuorempana monien rankkojen juttujen lähde, esimerkiksi kun luulin että tyttöystävälle ja hänen perheelleen pitää osoittaa oma kyvykkyyteni ja kunhan olen sen tehnyt, minut varmasti hyväksytään.

Mutta kun sitä ruuvia kiristettiin aina, jos jotain onnistuikin saavuttamaan. Vielä karumpaa on, että ne jotka puhuvat eniten, tekevät vähiten. Sitten sairastuin mielisairauksiin koska en saanut rakkautta vaikka miten yritin ja lopulta minut hylättiin. 

Karua. 

Siis miten tuo epäsuora halveksunta ilmenee?

Suurin osa ilmenee kommentoijien päissä. Ei kannata viljellä tuollaista termiä liikaa tai joku alkaa tulkita todellisuutta pian liian värittyneesti.

Jos huomaan yritystä niin voi hän itse huomata olevansa se halveksittu :D

Ajattelen että tyyppi on idiootti, ja unohdan koko jutun. Varsinkin jos osoittaa "epäsuorasti", tämä on kai niin lievää että tuskin huomaan koko asiaa.

On noita tyyppejä tullut vastaan, mutta mielestäni moinen on vain huonoa käytöstä, joka laskee ihmisen pisteitä Minun silmissäni. Itse pyrin kohtelemaan kaikkia reilusti, asemasta huolimatta.

up

En pääse