Kun joku osoittaa sinulle paikkasi epäsuoralla halveksunnalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt konkreettisia esimerkkejä tästä paikan näyttämisestä? Mä en ole koskaan huomannut mitään sellaista.

Voisin kuvitella vaikka sellaisen tilanteen, että olet työssä asiakaspalvelussa, sulla on siinä asiakas ja kesken sun puheesi työkaverisi tai esimiehesi tulee viereesi, keskeyttää sinut ja alkaa selivttää asiakkaan asiaa tavalla, jolla ilmaisee, että sinä et ole ehkä kovin pätevä hoitamaan asiakkaan asiaa. 

Mulle on tehty juuri näin, mutta kyseessä sairaalamaailma. Olen ollut esim. auttamassa kahden hoidettavaa potilasta, jolloin paikalle tuleekin auttamaan yhden sijaan kaksi työkaveria, joista toinen vie minun aloittamani työn suoraan kädestä, samalla potilaalle kovaan ääneen iloisesti kailottaen, kuinka apu on nyt paikalla. aivan kuin minä en edes olisi siinä. Samanlaisia blokkauksia kun kasaantuu useampi, niin alkaa hiukan mietityttämään mistä tässä on kyse..

Tähän on eri vaihtoehtoja:

A) Jos tiedän, etten ole tahallaan hankaloittanut tämän ihmisen elämää millään tavalla, niin ei tollanen käytös kiinnosta, enkä varmaan sitä huomaisikaan.

B) Jos joku kenen kanssa olen ennen ollut hyvissä väleissä alkaakin "halveksumaan", niin tottakai selvitän mistä on kyse, ellen sitä jotenkin osaa päätellä.

C) Jos olisin toisia ihmisiä alaspäin painava ihminen tai muuten kuspää, niin saisin todennäköisesti tällaista halveksuntaa osakseni, enkä voisi tehdä muuta, kun katsoa peiliin tai jatkaa samalla itsetuhoisella tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti näyttäisin sille "paikan näyttäjälle" mikä sen paikka on, minkä jälkeen se käpertyisi jonnekin nurkkaan itkemään.

Maailmassa on tasan kaksi ihmistä jotka pystyisivät "näyttämään paikkani" minulle: äitini ja siskoni. Niiden kanssa kun on kasvanut, ei jonkun randomin temppuillut tunnu yhtään missään. Saa olla esimies millainen pershäröinen m-ulkku hyvänsä, tai lääkäri yrittää leikkiä suurta ja mahtavaa tohtoria. Kukaan ei rupea minulle, ei kerta kaikkiaan kukaan. Useimmat ymmärtävät olla yrittämättäkin, kaikki ymmärtävät olla yrittämättä toista kertaa.

Välit tietysti voi mennä huonoiksi mutta yleensä sekin haittaa sitä toista enemmän kuin minua.

Kasvattakaa ihmiset itsellenne selkäranka.

Jaa'a, jos tuollaisella uhoamisella reagoi jonkun random tyypin ignooraukseen, niin ei sekään yhtään sen tasapainoisempaa kuvaa anna.

Voi, yliopistossa työpaikkana tätä tapaa paljon. Ovat hyvin kilpailuhenkisiä ja hierarkkisia paikkoja ja toisaalta esimies-alaissuhteet epämääräisiä. Retoriikka hienovaraisen vittymaista.. Teflonia pintaan vaan - ainoa selviytymiskeino.

Ei kannata liikaa tulkita asioita tai antaa niille merkityksiä. Jotkut näkevät asioita joita ei oikeasti tapahdu.

Näyttelen tyhmää ja ystävällistä. Toimii aina. Ylistän toisen viisautta ja puhun hänestä pelkkää hyvää selän takana.

En varmaan huomaisi mitään ignooramista, mutta jos tulee jotain halveksivaa sanomaan saan kyllä koko tapahtuman täysin pilalle 10 sekunnissa haukkumalla takaisin niin että kuuluu kymmenille samaan aikaan.

Ihminen joka noin huonoa porukkaa kutsuu mihinkään ei ansaitse saada läsnäoloani.

Ei kannata oikeasti jäädä yhteen tai kahteen tilanteeseen kiinni ja jäädä sitä loppuelämäksi miettimään. Tilanteita tulee niin paljon ettet kykene kaikkiin reagoimaan jotka tapahtuvat tai jotka kuvittelevat tapahtuvan. Ihmiset joiden elämässä ei koskaan tapahdu mitään, voivat vatvoa jotain tuollaista vielä viikon päästä. Osa tilanteista on saanut liian suuria merkityksiä jonkun päässä.

Jotkut oikein kyyläävät että etsivät merkkejä jostain tuollaisesta. Sitten niitä asioita vatvotaan jossain kahvipöydässä päivätolkulla. Niiden ihmisten elämissä ei ole sisältöä.

Vierailija kirjoitti:

Voi, yliopistossa työpaikkana tätä tapaa paljon. Ovat hyvin kilpailuhenkisiä ja hierarkkisia paikkoja ja toisaalta esimies-alaissuhteet epämääräisiä. Retoriikka hienovaraisen vittymaista.. Teflonia pintaan vaan - ainoa selviytymiskeino.

Yliopistolla minäkin olen tähän törmännyt. Tosin nämä, jotka yrittävät 'näyttää paikkaa' muille, ovat olleet samalla hierarkiatasolla, alempia koulutukseltaa ja kyvyiltään, mutta pomon lemmikkejä. Pariin vastaavaan proffaan olen myös törmännyt.

Halveksunnalla ei ole mitään tekemistä minkään paikan osoittamisen kanssa. Jos joku halveksuu sinua niin hän tekee niin koska tekee luultavasti joukolle muitakin niin. Älä vahtaa liikaa muiden ilmeitä.

Niin näistä vastauksista näkee ettei ole sitä elämää. Kyylätään ja nähdään ties mitä. Se tilanne voi olla viikon päästä täysin erilainen. Näit tilanteen joka meni ohi. Älä anna liikaa merkityksiä päässäsi.

Jos esim. työpaikan kahvihuoneessa tai jossain porukassa katselee ja kohtelee sinua nurjasti niin kysy häneltä oikein huolestuneena ”Oletko huonovointinen, kun näytät siltä, että sulla on oksennus tulossa.” Mitähän tuumailee???

Vierailija kirjoitti:

En varmaan huomaisi mitään ignooramista, mutta jos tulee jotain halveksivaa sanomaan saan kyllä koko tapahtuman täysin pilalle 10 sekunnissa haukkumalla takaisin niin että kuuluu kymmenille samaan aikaan.

Ihminen joka noin huonoa porukkaa kutsuu mihinkään ei ansaitse saada läsnäoloani.

Minä olen törmännyt tällaiseen vain työyhteisöissä.

Minäkin mietin että riippuu varmaan tilanteesta.

Kerran törmättiin miehen exään, siihen joka oli vielä yrittänyt iskeä miestä meidän seurustelunkin aikana. Ignoorasi minut täysin, olin kuin ilmaa vaikka mies yritti ottaa minua mukaan keskusteluun ja naisen jotain kysyessä mies kysyi sitä minulta niin silti minun vastatessa katsoi vain miestäni. Koin sen tilanteen koomisena, en ole koskaan kokenut vastaavaa. Mutta tilanne oli helppo miehen ansiosta, hän sentään ei lähtenyt tuohon peliin mukaan.

Kerran autoin uutta kollegaa, jolle tehtävä oli uusi ja minulla taas vuosien kokemus. Älähti parin päivän päästä miksi yritän tehdä hänen projektiaan, mitä oikein yritän ja että tiedänhän että olen saman arvoisessa asemassa. Ja että menee vain hetki niin hän tietää kaiken saman kuin minä (aikamoinen dissaus monen vuoden kokemuksesta) Totesin että yritin olla alussa avuksi ja näin minua oli pyydetty tekemään. Siihen loppui auttaminen, niin sen projektin kuin muidenkin kanssa ja kollegan alkutaival olikin sitten hankalampi kuin olisi tarvinnut olla. En vieläkään ymmärrä miten käsitti minun tarkoitusperän niin väärin.

En tiedä, oon nii tottunut päsmäröimään etteb aina ymmärrä ettei se oo kai soveliasta 😂 sit ihmettelen enkä yhä edelleenkään tajua mitään törkeyksiä ku ite hoitaisin tilanteen ystävällisesti.. 😁

Mulle lapsen futisjengin mammat ’näytti kaapin paikan’. Pojan tarhassa en huomannut vielä mitään dissaamista muiden vanhempien osalta, mutta toisaalta olin niin kiireinen, etten ehtinyt sellaista ehkä huomaamaankaan. Keväällä kun poika aloitti paikallisessa futisjengissä treenit, futismammat ovat käyttäytyneet ihan oudosti. Käännetään selkä kun tulen paikalle, suljetaan juttelurinki kun yritän ängetä siihen, ei moikata eikä vastata jos kysyn jotain. Että semmosta. En kyllä tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. Yksi ainut futismamma on mulle jutellut, mutta sekin haukku ihan hirveesti vaan niitä muita äitejä ja kertoi ikäviä juoruja niistä.

Paljon parempi on kyl jutella avoimesti. Tuskin edes ymmärrän muutaku suoraa puhetta.. Aina ollu samanlainen..

Hovimestarina voisi olla hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti näyttäisin sille "paikan näyttäjälle" mikä sen paikka on, minkä jälkeen se käpertyisi jonnekin nurkkaan itkemään.

Maailmassa on tasan kaksi ihmistä jotka pystyisivät "näyttämään paikkani" minulle: äitini ja siskoni. Niiden kanssa kun on kasvanut, ei jonkun randomin temppuillut tunnu yhtään missään. Saa olla esimies millainen pershäröinen m-ulkku hyvänsä, tai lääkäri yrittää leikkiä suurta ja mahtavaa tohtoria. Kukaan ei rupea minulle, ei kerta kaikkiaan kukaan. Useimmat ymmärtävät olla yrittämättäkin, kaikki ymmärtävät olla yrittämättä toista kertaa.

Välit tietysti voi mennä huonoiksi mutta yleensä sekin haittaa sitä toista enemmän kuin minua.

Kasvattakaa ihmiset itsellenne selkäranka.

Uhoaamisesi läpi paistaa epävarmuus. En yhtään yllättyisi jos oletkin täys lammas oikeasti. Tosimiehen/naisen ei tarvitse uhoilla.