Lue keskustelun säännöt.
Onko avoimen yo:n opinnoissa järkeä, jos ei saa tutkintoa?
01.08.2019 |
Otsikossa kysymys. En tule koskaan pääsemään sisään mutta opintoja kasassa 100 op. Vähän motivaatio hukassa kun toisaalta haluaisin suorittaa lisää mutta onko tämä vain ajan ja rahan haaskausta? Olen reilu 40-v.
Kommentit (25)
Mikä estää ap sinua saamasta koskaan saamasta tutkintton johtavaa opiskelupaikkaa? - Ei opiskelupaikkoja jaettaessa taida olla yhteenkään yliopisto-opiskelupaikkaan ikäraajaa. (Jos on, niin kerro toki mikä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla on vähintään 60op kyseiseen tutkintoon kuuluvia opintoja kasassa, niin voit päästä sisälle avoimen yliopiston väylää pitkin. Lisäopinnoista lisäpojoja, joten tuolla määrällä sisäänpääsysi lähenee kyllä.
Jos nyt satut olemaan sellaisella alalla ettei sitä avoimen väylää kertakaikkiaan ole, niin sitten vaihda alaa! Jollei ovi lääkikseen aukeamaan, niin Otaniemeen lukemaan terveysteknologiaa ja ne lääkiksen 100op sisällytetään tutkintoon aika iloisesti. Rakennusmestari kaikin niistä saisi varmaan 50 op, kun ensin hyväksyttäisi maatilat yms. ja sitten lopuksi gerontologiat ja muut vapaavalintaisiin.
Ja onhan niillä opinnoilla ihan oma käyttö- ja itseisarvo saa vaikkei tutkintoa saisikaan.
Ei keskiarvo riitä millään väylän kautta ja pääsykokeet tuntuvat turhilta. Kauhea määrä ulkoaoppimista...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei keskiarvo riitä millään väylän kautta ja pääsykokeet tuntuvat turhilta. Kauhea määrä ulkoaoppimista...
Ap
Mikä keskiarvo sulla sitten on? Millaisia arvosanoja oot saanu noista kursseista?
Ei niistä sitten mitään iloa ole, jos olet suoriutunut niin huonolla tasolla, että ei riitä väylään.
Jos olisit vaikka oikeasti opiskellut ne asiat kunnolla, niin niistä voisi jotain hyötyä ollakin.
Ja tuo opintopisteraja väylään on eri tiedekunnilla eri, harvaan tiedekuntaan taitaa millään 60op:llä vielä sisälle päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia arvosanoja pitäisi kursseista sitten saada jos haluaa avoimen kautta opiskelemaan? Onko kukaan päässyt tätä kautta?
No jos kaikki kurssit pääset läpi avoimessa niin etkö muka sillä osaamisella pääse edes pääsykokeesta läpi?
Jos niin huonolla tolalla on osaaminen, niin hukkaan menee opiskelu. Toisaalta pääset kuitenkin kursseista läpi, eli jäähän sinne nuppiin väkisinkin jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaisia arvosanoja pitäisi kursseista sitten saada jos haluaa avoimen kautta opiskelemaan? Onko kukaan päässyt tätä kautta?
Keskiarvoraja varmaan vaihtelee, mutta on siellä 3-4 tuntumassa.
Itse olen väylän kautta päässyt sisälle.
Silloin keskiarvoraja oli 3,2
Eli ei todellakaan vaadita mitään huippuarvosanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niistä sitten mitään iloa ole, jos olet suoriutunut niin huonolla tasolla, että ei riitä väylään.
Jos olisit vaikka oikeasti opiskellut ne asiat kunnolla, niin niistä voisi jotain hyötyä ollakin.
Ja tuo opintopisteraja väylään on eri tiedekunnilla eri, harvaan tiedekuntaan taitaa millään 60op:llä vielä sisälle päästä.
No se on se minimimäärä mitä tarttee olla. Vähän niin kuin toisen asteen tutkinto oikikseen haettaessa, eli periaatteessa se riittää mutta käytännössä täytyy sitten olla hiukan lisäefforttia, kuten hyvät arvosanat. Tässä tapauksessa niitä opintopisteitä on jo melkein tuplasti vaatimukseen nähden, eli kyllä niillä pitäisi jo olla noussut muutama pykälä siellä avoimen väylää pitkin hakevista.
Tuo avoimen väylä on kyllä periaatteessa hyvä. Varsinkin halutuimmilla aloilla tulee sitten jossain kohtaa vastaan se, että niitä avoimen opintoja pitää olla jo käytännössä koko tutkinto ennen sisälle pääsyä. Miksi yliopisto ottaisi opiskelijoita sisään suoraanlukiosta, kun voi ensin rahastaa ne kurssit avoimen puolella? Tosin täytyy kyllä sanoa sekin, että ne avoimen opintopisteet on halpoja kuin saippua. Ajatelkaa, 15€/op. Yksittäisestä 5op:n kurssista tuo 75€ voi jostain tuntua kalliilta, mutta ajatelkaas että koko kandin+maisterin tutkintojen vaatima kokonaisopintopistemäärä on yhteensä 300op*15€/op=4500€. Useimpien yliopistojen lukukausimaksut on tuota luokkaa, niin Suomessa kuin maailmalla.
Itse opiskelin 10 v sitten perusopinnot avoimen kautta ja siirryin seuraavaksi yliopistoon. Sain hyväksiluettua ekan vuoden kurssit ja siirryin suoraan aineopintoihin. Kannatti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttava opiskeli avoimen ammattikorkeakoulun puolella tekniikan alaa. Edes opettajat eivät olleet tienneet ettei ollut tutkinto-opiskelija. Ensimmäisen vuoden jälkeen teki jonkun pääsykokeen , mielestäni se oli eri juttu kuin yhteishaku, ja pääsi siirtymään tutkinto-opiskelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia arvosanoja pitäisi kursseista sitten saada jos haluaa avoimen kautta opiskelemaan? Onko kukaan päässyt tätä kautta?
Esimerkiksi Tampereen teknisiin tällaisiä:
Sähkötekniikka, tietotekniikka: 2,7
Automaatiotekniikka, bioteknologia ja biolääketieteen tekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, Tietojohtaminen, rakennustekniikka, ympäristö-, energia- ja biotekniikka: 3,5
Teknis-luonnontieteellinen, matemaattisten aineiden di-opettajakoulutus: 4,0
Tuotantotalous: 4,5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei keskiarvo riitä millään väylän kautta ja pääsykokeet tuntuvat turhilta. Kauhea määrä ulkoaoppimista...
Ap
Niin siis ymmärsinkö oikein, että vika onkin sinussa, eikä siinä, että "et mitenkään voisi koskaan saada" olisi oikeammin muodossa; en koskaan enää halua nähdä erityistä vaivaa ja tehdä työtä saadakseni varsinaisen opiskelupaikan.
Pitäsikö sinullei nyt sitten 100 opintopistettä suoritettuasi palkita opiskelupaikalla, ettei siun tarvitsisi "alentua" ja saada opiskelupaikkaa samaa polkua kuin valtaosa muistakin opiskelupaikan saaneista opiskelijoista.
Toki ymmärrän, että saattahan se turhauttaa, jos joutuu valmistautumaan pääsykokeisiin. - Pääsykokeet on siinä mielessä, jonkun mielestä ehkä tylsiä, että usein niiden kautta osa opiskelupaikkaa haluavista joudutaan karsimaan pois.
Mutta toisaalta jos tai kun olet Ap "jo" opiskellut ilm. alaa verraten paljon, niin luulisi pääsykokeisiin valmisrautumisen olevan sinulle jo "hieman" helpompaa kuin heillä ,jotka pääsykoekirjoja lukiessaan ottavat mahd. vasta ensiaskeleitaan alalle/ yliopsito-opintoihin.
Kysymys kuulukin, kuinka paljon olet vaömis näkemään vaivaa, kenties myös raakaa työtä saavuttaaksesi unemlasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niistä sitten mitään iloa ole, jos olet suoriutunut niin huonolla tasolla, että ei riitä väylään.
Jos olisit vaikka oikeasti opiskellut ne asiat kunnolla, niin niistä voisi jotain hyötyä ollakin.
Ja tuo opintopisteraja väylään on eri tiedekunnilla eri, harvaan tiedekuntaan taitaa millään 60op:llä vielä sisälle päästä.
No se on se minimimäärä mitä tarttee olla. Vähän niin kuin toisen asteen tutkinto oikikseen haettaessa, eli periaatteessa se riittää mutta käytännössä täytyy sitten olla hiukan lisäefforttia, kuten hyvät arvosanat. Tässä tapauksessa niitä opintopisteitä on jo melkein tuplasti vaatimukseen nähden, eli kyllä niillä pitäisi jo olla noussut muutama pykälä siellä avoimen väylää pitkin hakevista.
Tuo avoimen väylä on kyllä periaatteessa hyvä. Varsinkin halutuimmilla aloilla tulee sitten jossain kohtaa vastaan se, että niitä avoimen opintoja pitää olla jo käytännössä koko tutkinto ennen sisälle pääsyä. Miksi yliopisto ottaisi opiskelijoita sisään suoraanlukiosta, kun voi ensin rahastaa ne kurssit avoimen puolella? Tosin täytyy kyllä sanoa sekin, että ne avoimen opintopisteet on halpoja kuin saippua. Ajatelkaa, 15€/op. Yksittäisestä 5op:n kurssista tuo 75€ voi jostain tuntua kalliilta, mutta ajatelkaas että koko kandin+maisterin tutkintojen vaatima kokonaisopintopistemäärä on yhteensä 300op*15€/op=4500€. Useimpien yliopistojen lukukausimaksut on tuota luokkaa, niin Suomessa kuin maailmalla.
Siis nimenomaan se minimimäärä on ENEMMÄN kuin 60op, lähemmäs 100, kuin 60. Ja kyllä, keskiarvon tulee olla "hyvä" = eli n. 3, eli mikään kovin korkea vaatimustaso ei todellakaan ole, jos tuohon ei kykene, niin ei ole tarvettakaan yliopistoon sisälle päästä, sillä ne kurssit joita ei avoimen puolella ole, ovat haastavampia kuin avoimessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on vähintään 60op kyseiseen tutkintoon kuuluvia opintoja kasassa, niin voit päästä sisälle avoimen yliopiston väylää pitkin. Lisäopinnoista lisäpojoja, joten tuolla määrällä sisäänpääsysi lähenee kyllä.
Jos nyt satut olemaan sellaisella alalla ettei sitä avoimen väylää kertakaikkiaan ole, niin sitten vaihda alaa! Jollei ovi lääkikseen aukeamaan, niin Otaniemeen lukemaan terveysteknologiaa ja ne lääkiksen 100op sisällytetään tutkintoon aika iloisesti. Rakennusmestari kaikin niistä saisi varmaan 50 op, kun ensin hyväksyttäisi maatilat yms. ja sitten lopuksi gerontologiat ja muut vapaavalintaisiin.
Ja onhan niillä opinnoilla ihan oma käyttö- ja itseisarvo saa vaikkei tutkintoa saisikaan.
Matematiikat tarkoitin tietenkin sanoa enkä maatilat. Virheenkorjaus iski puhelimessa näköjään aika pahastikin tuohon tekstiin.
Tutkinnoissa on yleensä kymmeniä opintopisteitä vapaavalintaisia opintoja, eli vaikka olisit avoimessa tehnyt mitä hömppäkursseja tahansa niin ne muutamat kymmenet opintopisteet sisällytetään tutkintoon. Parhaimmillaan saat rakennettua niistä jonkun hyvin yhteen toimivan kokonaisuuden, mitä ei kuitenkaan missään opinto-oppaissa huomioida kun tarve sellaisille erikoisosaajille on Suomessa 1 kpl. Vaikka iktyonomi ja rakennusmestari kuulostaa täysin kamalalta yhdistelmältä, mutta jos sen lausuu kalataloutta ymmärtävänä vesirakentamisen erityisasiantuntijana niin hommia varmasti löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia arvosanoja pitäisi kursseista sitten saada jos haluaa avoimen kautta opiskelemaan? Onko kukaan päässyt tätä kautta?
Esimerkiksi Tampereen teknisiin tällaisiä:
Sähkötekniikka, tietotekniikka: 2,7
Automaatiotekniikka, bioteknologia ja biolääketieteen tekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, Tietojohtaminen, rakennustekniikka, ympäristö-, energia- ja biotekniikka: 3,5
Teknis-luonnontieteellinen, matemaattisten aineiden di-opettajakoulutus: 4,0
Tuotantotalous: 4,5
Nuo on ne minimit millä pääsee vasta hakemaan. Jos hakijoita onkin enemmän mitä paikkoja, niin nuo rajat tietenkin nousee sen viimeisen läpipäässeen mukaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei keskiarvo riitä millään väylän kautta ja pääsykokeet tuntuvat turhilta. Kauhea määrä ulkoaoppimista...
Ap
Sinulla on asenneongelma. Sinulla puuttuu tutkinnosta noin kahden vuoden opinnot, mutta ei viitsi opetella ulkoa pääsykoemateriaalia? Missä tiedekunnassa nykyään vaaditaan jotain turhaa ulkoaoppimista? Muistan, että muinoin biologian pääsykoe oli sellainen monivalintakoe, jossa kysyttiin todella pikkutarkkaa tietoa.
Aloittaja voi kiertää tämänkin ongelman hakeutumalla suorittamaan jotain muuta tutkintoa, jonka pääsykokeessa ei ulkoaoppimista vaadita. Sitten voisit hakea yliopiston sisällä siirtoa, kun olisi siitä "omasta" tutkinnosta tarpeeksi paljon opintoja vaikka sivuaineina.
Ja kyllä, avoimen opinnoistakin voi olla hyötyä. Onpa erääseen työpaikkaan tullut valituksi vähiten ansioitunut hakija, jolla sattui olemaan juuri joku tietty avoimen yliopiston kurssi, jota muilla ei ollut. Tekosyy, ehkä, mutta sillä hänen valitaansa ainakin perusteltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keskiarvo riitä millään väylän kautta ja pääsykokeet tuntuvat turhilta. Kauhea määrä ulkoaoppimista...
ApSinulla on asenneongelma. Sinulla puuttuu tutkinnosta noin kahden vuoden opinnot, mutta ei viitsi opetella ulkoa pääsykoemateriaalia? Missä tiedekunnassa nykyään vaaditaan jotain turhaa ulkoaoppimista? Muistan, että muinoin biologian pääsykoe oli sellainen monivalintakoe, jossa kysyttiin todella pikkutarkkaa tietoa.
Aloittaja voi kiertää tämänkin ongelman hakeutumalla suorittamaan jotain muuta tutkintoa, jonka pääsykokeessa ei ulkoaoppimista vaadita. Sitten voisit hakea yliopiston sisällä siirtoa, kun olisi siitä "omasta" tutkinnosta tarpeeksi paljon opintoja vaikka sivuaineina.
Ja kyllä, avoimen opinnoistakin voi olla hyötyä. Onpa erääseen työpaikkaan tullut valituksi vähiten ansioitunut hakija, jolla sattui olemaan juuri joku tietty avoimen yliopiston kurssi, jota muilla ei ollut. Tekosyy, ehkä, mutta sillä hänen valitaansa ainakin perusteltiin.
No 100op on kahden vuoden päässä kandin tutkinnosta tai vaikka sairaanhoitajan tai tradenomin. Insinööriinkin menisi jo kolme vuotta, maistereihin ja dippoihin vähintään vielä toinen kaksi vuotta sen kandin jälkeen.
En ymmärrä Ap miksi et voisi saada tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, jos tai kun suinulla on kuitenkin koossa 100 opintopistettä, jotka minusat osoittaa, ettei sisään pääsy ole ainakaan riittävistä kyvyistä , joiden avulla suoriutua yliopisto-opinnoista. Mutta mitä itse kysymykseesi tulee, niin kyllä minusta avoimen puolella suoritetuista opinnoista voi olla hyötyä vaikkei itse tutkintoa tulisi suorittamaan, - Lukeminen kannattaa aina.