Muuttuuko joku oikeasti vanhemmalla iällä puumaksi?
Vai ovatko puumat yleensä sellaisia joita on aina kiihottanut nuoremmat miehet ja tuo ikäero on sitten vain oman iän kasvun myötä venynyt?
Kommentit (7)
Ehkä siinä etsitään kadotettua nuoruutta.Itse en ainakaan syty lasteni ikäisistä nuorista miehistä.
Mä olen nuorena pitänyt vanhemmista miehistä ja ikäänkuin vahingossa ajaduin 45 -vuotiaana sitten nuorenmiehen petiin. Sain elämäni kyydit ja siitälähtien olenkin sitten puumaillut!
Joskus on hassua huomata nuorten miesten kiinnostus minua kohtaan. Kai sitä puumana voisi elellä, jos se sattuisi kiinnostamaan. Katselen kuitenkin vähän toisaalle.
Minä voin kai jonkinlaiseksi "puumaksi" itseäni kutsua, ja olen kyllä ollut sitä aina. Nuorempana riitti ihan vuoden tai parin ikäerokin, nyt vähän enemmän. Mutta aina olen tykännyt olla suhteessa se vanhempi osapuoli.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siinä etsitään kadotettua nuoruutta.Itse en ainakaan syty lasteni ikäisistä nuorista miehistä.
Eiköhän moni suhde synny ikäerosta huolimatta, ei sen vuoksi. Eroni jälkeen tapailin useita ikäisiäni miehiä, jotka kuitenkin olivat aika sairaita tai muuten moniongelmaisia. Miksi alkaisin seurustella miehen kanssa, jos tulevaisuudessa häämöttää vain omaishoitajuus. Harrastuksessani tapasin itseäni 12 vuotta nuoremman miehen ja siitä se sitten lähti. Seksi on myös elämäni parasta.
Tuskin muuttumalla muuttuu. Itse pidän kaikenikäisistä naisista, vanhin seksikumppani oli yli 20 vuotta vanhempi yli 30 vuotta sitten ja nyttemmin nuorin ollut 26 vuotta nuorempi.
En tiedä muista, itse muistutan lähinnä hyeenaa. Sisäisesti ja ulkoisesti.