Eikös romaanien kirjoittaminen olekin vain yksi valehtelun muoto?

Valehtelu = Esittää vilpillisesti jotakin, joka ei ole totta, puhua perättömiä.

Oletko varma, ettet tarkoittanut romanien kirjoittamista?

Luetteles ap vaikka näin aluksi tietämäsi eliölajit, jotka kertovat tarinoita? Ihmisen lisäksi, siis tietenkin.

Aika harva eliölaji maalaa varpaankynsiäänkään, mutta en silti ala syyllistämään ketään sen takia.

Valehtelu - väitetään todeksi jotain mikä ei oo totta.

Ei päde kirjoihin eikä tarinoihin

Vilpillisesti ei päde. Kirjat on jo määritelmällisesti tarinoita ja satuja.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelu = Esittää vilpillisesti jotakin, joka ei ole totta, puhua perättömiä.

Kaikki fiktiohan on sellaista. Kirjailija väittää, että jokin olisi näin, vaikkei koskaan ole ollutkaan. 

Tiedän muuten ihmisen, joka ei lue fiktiivisiä kirjoja eikä katso elokuvia tai sarjoja, jos eivät ne vähintäänkin "perustu tositapahtumiin" tai ole puhtaasti faktapohjaisia dokumentteja, elämänkertoja jne. Kummallinen tyyppi. Hän ei vaan näe pointtia lukea tai katsoa mitään, mikä ei ole totta. 

Televisiossa ja elokuvissa hahmo sentään sanoo oikeasti ääneen vuorosanansa. Kirjan henkilö ei sano, vaikka kirjoittaja niin väittää.

Kitjojen henkilöt ovat yhdistelmiä ihmisten piirteistä, osa taitavasti koottuja. Fiktion kautta voi käsitellä omia ajatuksiaan ja arvojaan. Itse luin paljon pettämistarinoita tultuani petetyksi ja yritin ymmärtää toisen naisen näkökulmaa. Kuten yritän ymmärtää foorumikeskustelussakin.

Olen liian looginen ymmärtääkseni miksi joku "antaa tunteilleen vallan". Opettelen.