Miksi lihava on lainsuojaton, ja monet katsovat oikeudekseen pilkata heita?

Katukuvasta noin 70% tuntuu olevan lihavia tänä päivänä eli en ymmärrä miten se olisi erityisen pilkattavaa kun lihavuus on uusi normi?

En pilkkaa päin naamaa, mutta mielessäni ajattelen pahasti. Se johtuu omista epävarmuuksista ja myös saamastani kasvatuskesta. Äiti opetti että lihavuus on vastenmielistä ja olen kärsinyt syömishäiriöistä. Minusta lihavuus on aivan kammottavan rumaa, ja minua yököttää salaa kun lihava ystäväni halaa minua. Enkä oikein pysty myöskään katsomaan häntä. Luulen että pohjimmiltani pelkään että minusta tulee samanlainen. En ole koskaan ollut pahasti ylipainoinen, mutta bmi on ollut viime vuodet 22-27 ja mitä hoikempi olen sitä paremmalta minusta tuntuu.  Ärsyttää tietysti itseäkin tämä ajatusrakenne. 

Vierailija kirjoitti:

Stressaantunut eläimet hyökkäilevät toistensa kimppuun, eikä ihminen ole poikkeus. Ihmisillä on kova tarve tuntea itsensä paremmaksi kuin joku muu, etenkin jos itsellä on jonkinlaista ärtymystä ja ahdinkoa. Lihavaa on helppo nälviä kun lihavuutta ei voi piilottaa ja siihen liittyy paljon negatiivisia mielleyhtymiä.

Näin se menee. Harva oikeasti haluaa myöntää, miten paljon omaan käyttäytymiseen vaikuttaa halu nähdä itsensä paremmassa valossa kuin muut. Lihavuuden ja laihuuden erottelu on yksi helpoimpia tapoja vertailla itseä muihin. Syyllistyn siihen itsekin ja mietin joskus päässäni, miksi joku on noin lihava ja eikö kyseinen henkilö lainkaan välitä itsestään tai onko hän liian tyhmä pitääkseen terveellisiä elämäntapoja merkityksellisinä. Nämä ajatukset kertovat kuitenkin ensisijaisesti minun tyhmyydestä, sillä lihavuuden taustalla voi olla vaikka mitä. Lihava ei ole tyhmä, välinpitämätön eikä millään tavalla huonompi ihmisenä. 

Joskus mietin, että miten paljon mieluummin olisin onnellisesti jonkin verran ylipainoinen ja keskittyisin oikeasti tärkeisiin asioihin sen sijaan, että käyttäisin näin paljon aikaa urheiluun ja oman painon ajatteluun. 

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö ei kerro yhtään mitään ruokailutavoista.

Olet oikeassa, oi Ajatusten Tonava!

Ei todellakaan kerro yhtään mitään, ihan tyhjästä ne läskit ovat ilmestyneet!

Kertoisitko vaikka niistä vuosista kun et syönyt mitään, etkä juonutkaan kuin vettä ja silti lihoit 20 kiloa?

Melkoinen Aivoitusten Kymyjoki saa kyllä olla kyseessä, että mitään noin ##&&/#&#n typerää päästää sormensa näppämistöltä naputtelemaan.

Vaan mitäpä muuta lisä voisi läskitankkerilta odottaa?

Kerrotko vielä, että ihrasi eivät ole oma syysi vaan meidän normaalikokoisten?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kait kaikkia selkeästi valtavirrasta poikkeavia pilkataan... Esim. vammaisia matkitaan jne.

Ite oon läski ja enemmän koen sivuuttamista tai ohi katsomista kuin ihan suoraa pilkkaa.

"Kyllä kait valtavirrasta selkeästi poikkeavia pilkataan". Eikös jo melkein puolet kansasta ole ylipainoisia? Eli ei voi pitää enää valtavirrasta poikkeavina juurikaan.

Kyllä se on se asenne, mikä saa toiset pilkkaamaan tai muuten käyttäytymään huonosti toisia kohtaan. Onneksi en itse heihin kuulu enkä tule koskaan olemaan myötämielinen moiselle käytökselle, vaan paheksun sitä nyt ja aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus ei ole kaunista. Ja eniten siitä kärsii juuri hän joka ahmii eikä osaa lopettaa. Häiriö joka vaatii hoitamista, ja lihava tietää varmasti miten kiloja lähtisi se tahdonvoima vain ei riitä. Monella se ruoka on kaveri yksinäisyyteen. Moni lakkaa välittämästä kunnes terveys on mennyt. Lihavuuden hoito ja ratkaisut eivät ole niin yksinkertaisia. Sääli on myös sairautta. Tai että ymmärtää ja mahdollistaa lihavan paapomisen. Olisiko sitten ratkaisu  "läskivero".

Monella ei ole mitään ihme syitä, vaan vuosien varrella niitä kiloja vaan on kertynyt. Milloin juomista, milloin herkuista, milloin liikumattomuudesta. Kun kiloja on tullut niin ihan normi ruualla säilyy ja pysyy lihavana. Kaikille, myös laihoille, elää miinus kaloreilla on vaikeaa. Laihojen ei vaan koskaan tarvitse, eikä ainakaan kuukausia putkeen.

Ihan samalla tavalla minä laihakin pysyttelen miinuskaloreilla kun huomaan että vatsaan kertyy taas ylimääräistä. Ei se ole helppoa eikä kivaa. Lihavat jotenkin luulevat, että kaikki laihat pysyvät itsestään laihana. Eivät pysy. Jos voisin syödä miten vaan lihomatta ja ilman terveysvaikutuksia, niin söisin herkkuja noin 1000-kertaisesti nykyiseen nähden. Elämässä joutuu valitsemaan kärsimyksensä.

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino on idiotismia.

Kuvittelepa mielessäsi huomattavan lihava, tupakoiva, voimakkaan tunnustuksellisen uskonnollinen, äänekäs persuliini!

Minkälaisia mielikuvia heräsi?

Rakastuitko?

Vai kävikö mielessä, edes hetkellisesti jotakin niin rumaa ja väkivaltaista, ettet ikinä kehtaisi julkisesti myöntään ajatelleesi mitään sellaista?

Aivan.

Tupakasta on hankala luopua ja liikakiloista on hankala päästä eroon, mutta mitäs läksit?

Ennakoiden on elämä paljon helpompaa, mutta osalle se nyt ei vaan sovi.

Vahvat pystyvät silti vielä pelastautumaan, siinä vaiheessa kun tajuvat tilanteensa.

Miten sinä toimit?

Sullotko lisää suklaata naamariisi tätä ketjua lukiessasi, vai olisitko valmis elämäntapamuutokseen?

Millaisia mielikuvia haluat itsestäsi herättää?

Minä ainakin sain hyvin ivallisen pilkkaajan mielikuvan.

Lihominen ja ylipaino Suomessa ovat todella vakava ongelma, jonka hyväksi pitäisi yrittää keksiä toimivia ratkaisuja. Pilkkaaminenko auttaa näitä "persuleita"?

Vai oletko vaan täällä palstalla anonyymina piilotteleva ivallinen rehvastelija? Millainen olet irl ?

Onko sinusta keskustelemaan analyyttisesti ja rauhallisesti asiaa pohtien ja kaikesta inhostasi ja raivostasi huolimatta itsesi hilliten?

Miten sinä toimit?

Lihavat eivät ole pelottavia.

Kukaan ei ala alkoholistille selittämään sormi pystyssä, että "jos joisit muumilimpparia, niin pääsisit eroon alkoholismista." Nämä keskustelupalstojen "neuvot" kohdistuvat aina lihaviin.

Vierailija kirjoitti:

niih kirjoitti:

Itsehän koen lyhyyteni (165cm) takia harva se päivä alenkatsomista ja naureskelua. Ja uskaltauduppa esimerkiksi joihinkin juhliin niin jäät auttamatta jalkoihin - "normaali"pituiset ja pitkät eivät edes vaivaudu katsomaan alaspäin vain törmäilevät surutta ja poistuvat paikalta pihahtamatta.

Nyt sinulla kyllä heittää päässä ja pahasti! :D

Olen 158 cm pitkä ja en ole ikinä kokenut tuollaista, päinvastoin.

Riippuu varmaan seurasta, millaista kohtelua saa osakseen. Vaikka ei ylenkatsottaisikaan tms., niin siltikin jossain seurassa saatetaan herkemmin vitsailla pituudesta tai se on joku kestopuheenaihe joku pituus, ihan kuin siihen pitäisi edes kiinnittää isompaa huomiota. Elämässä on paljon muitakin huomionaiheita.

Lisäksi uutisissakin oli taannoin jotain sellaista, että tutkimustenkin mukaan pidempiä suositaan ja näin ollen he ovat menestyneempiä työelämässä ym. Joten ikävä kyllä, pituuskin jotain määrittelee, vaikka toivoisi, että muut asiat olisivat yhtä lailla tärkeitä, kuin joku pituus.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, laihat vastaavat tähän, että kyllä heitäkin arvostellaan kuivan kesän oraviksi, mutta siinä on aina mukana ihailua, miten onnistuukin olemaan noin hoikka.

Lihavuutta pidetään heikkoutena ja heikkoa on helppo kiusata.

Voi kuule voin kertoa, että ihan yhtä pahalta se tuntuu noinkin päin. Kun on koko elämänsä kuullut olevansa kukkakeppi, luuranko jne. niin ei paljon naurata. Ja aika monta kertaa on itkettänyt.

On täysin väärä kuvitelma, että laiha ottaisi haukut kehuna

Lihava on yleensä paremman näköinen, kauniimpi kuin laiheliini.

Kansantaloudellisesti vanhaksielävät ovat iso kuormitustekijä. Kaikkein hyveellisintä on elää niin, että kuolee nopeasti sydäntapahtumaan noin 65-70-vuotiaana. Tässä auttaa ns. epäterveelliset elämäntavat!

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus kuitenkin aika epämiellyttävän näköistä jos rehellisiä ollaan. Ja 98% tapauksista itse aiheutettua, korkeintaan 2% johtuu geeneistä/sairaudesta. 98% lihavista voisi olla hoikkia syömällä vähemmän. Joten kyllähän sitä vähän kummaksuu miksi tekee itsestään epämiellyttävän näköisen? Tosiasiassa kyse on riipuvuudesta, herkuilla/ahmimisella haetaan hyvää oloa kuten huumeesta koska jostain syystä ei elämästä muuten saa hyvää oloa.

Saahan sitä mielessään kummeksua asioita, jotka eivät kosketa omaa elämää, kuten esimerkiksi riippuvuuksia. AP kysyikin, miksi on sosiaalisesti hyväksyttyä pilkata ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei suoranaisesti johtuisi esim. lääkityksestä, joku ongelmahan sen taustalla on, ei kukaan tarkoituksell  "tee itseään epämiellyttävän näköiseksi" ihan vaan aiheuttaakseen kummastusta.

Jos siis kokee, että on oikeus pilkata ylipainoisia, pilkkaako näin ajatteleva ihminen myös alkoholisteja, huumeriippuvaisia, uhkapeliriippuvaisia jne?

Lihavat pitävät kauniita ja hoikka tyhminä ja juoruavat häpeilemättä, vaikkei edes ihmistä oikeasti tunne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino on idiotismia.

Kuvittelepa mielessäsi huomattavan lihava, tupakoiva, voimakkaan tunnustuksellisen uskonnollinen, äänekäs persuliini!

Minkälaisia mielikuvia heräsi?

Rakastuitko?

Vai kävikö mielessä, edes hetkellisesti jotakin niin rumaa ja väkivaltaista, ettet ikinä kehtaisi julkisesti myöntään ajatelleesi mitään sellaista?

Aivan.

Tupakasta on hankala luopua ja liikakiloista on hankala päästä eroon, mutta mitäs läksit?

Ennakoiden on elämä paljon helpompaa, mutta osalle se nyt ei vaan sovi.

Vahvat pystyvät silti vielä pelastautumaan, siinä vaiheessa kun tajuvat tilanteensa.

Miten sinä toimit?

Sullotko lisää suklaata naamariisi tätä ketjua lukiessasi, vai olisitko valmis elämäntapamuutokseen?

Painan 100 kiloa.

En ole lihonut pitkään aikaan.

Syön kulutukseni mukaan ihan normaalisti. 🤔

Ei lihava välttämättä ahmi suklaata. Aivoja saa käyttää. Ulkonäkö ei kerro yhtään mitään ruokailutavoista.

Ulkonäkö nimenomaan kertoo ruokailutavoista.  Ota se pääsi pois sieltä pensaasta :)

Lihavuus on osoitus epäterveellisistä elämäntavoista.

Siis samaa luokkaa kuin tupakointi, humalahakuinen juominen, tai vaikkapa holtittomat yhden illan jutut.

Toivoisin, että lihavat ymmärtäisivät, että heidän *käyttäytymistään* arvostellaan, ei heitä ihmisinä.

Siinä on suuri ero. Käyttäytymistä on saatava arvostella, tai emme koskaan kasva ihmisinä.

Eri asia on toki ääliöt, jotka puhuvat mielipiteensä passiivis-agressiivisesti ääneen. Pidän heitä yhtä inhottavina kuin bussissa viereisen penkin käsilaukullaan varaavat, tai jalkoväliään leventelevät salimaket.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus ei ole kaunista. Ja eniten siitä kärsii juuri hän joka ahmii eikä osaa lopettaa. Häiriö joka vaatii hoitamista, ja lihava tietää varmasti miten kiloja lähtisi se tahdonvoima vain ei riitä. Monella se ruoka on kaveri yksinäisyyteen. Moni lakkaa välittämästä kunnes terveys on mennyt. Lihavuuden hoito ja ratkaisut eivät ole niin yksinkertaisia. Sääli on myös sairautta. Tai että ymmärtää ja mahdollistaa lihavan paapomisen. Olisiko sitten ratkaisu  "läskivero".

Monella ei ole mitään ihme syitä, vaan vuosien varrella niitä kiloja vaan on kertynyt. Milloin juomista, milloin herkuista, milloin liikumattomuudesta. Kun kiloja on tullut niin ihan normi ruualla säilyy ja pysyy lihavana. Kaikille, myös laihoille, elää miinus kaloreilla on vaikeaa. Laihojen ei vaan koskaan tarvitse, eikä ainakaan kuukausia putkeen.

Ihan samalla tavalla minä laihakin pysyttelen miinuskaloreilla kun huomaan että vatsaan kertyy taas ylimääräistä. Ei se ole helppoa eikä kivaa. Lihavat jotenkin luulevat, että kaikki laihat pysyvät itsestään laihana. Eivät pysy. Jos voisin syödä miten vaan lihomatta ja ilman terveysvaikutuksia, niin söisin herkkuja noin 1000-kertaisesti nykyiseen nähden. Elämässä joutuu valitsemaan kärsimyksensä.

Ehkä se sitten on sulle helpompaa kuin jollekin toiselle. Minullekaan ei ole vaikeaa olla pelaamatta rahapelejä, ei tee mieli juoda eikä tupakoida, en tuhlaa rahaa enkä petä miestäni, joten pitäiskö mun aina leijua ja kehuskella, että kyllä mä olen sitten hyvä ihminen ja kyllä se on niin helppoa luopua tupakasta, lopettaa vaan!

Sen sijaan syöminen on mulle ongelma. Syön tunteisiin ja se opetettiin mulle jo lapsena, kun aikuiset joi niin minä söin. Viiden vuoden terapiakaan ei tuonut toivottua tulosta. Mutta se on helppoa kunhan ei vaan pistä ruokaa suuhun ja silleen! Kiitos neuvosta, enköhän mä näillä neuvoilla laihdu kun kerran sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Minä vain en ymmärrä, miten kukaan päästää itseään löllövalaaksi. Jokainen kuitenkin näkee itsensä peilistä joka päivä, missä kohti tulee se ajatus, että ei muuta kuin antaa mennä vaan, vaikka en näytä edes ihmiseltä enää?

Just tätä minäkin olen ihmetellyt.

Ja vielä olon täytyy olla sanoinkuvaamattoman tukala koko ajan. Miten siinä vaiheessa ei tee mieli lopettaa mässäilyä?

Vierailija kirjoitti:

Lihavat eivät ole pelottavia.

Kukaan ei ala alkoholistille selittämään sormi pystyssä, että "jos joisit muumilimpparia, niin pääsisit eroon alkoholismista." Nämä keskustelupalstojen "neuvot" kohdistuvat aina lihaviin.

Näinhän se menee. Ja selityshän on jo vanha ja tuttu "kansanterveys" sekä "minun verorahat käytetään lihavien hoitoon". Tupakkavero ei todellakaan korvaa mitään syöpä- ym. hoitoja tai loppuelämän huolehtimista jossain palvelutalossa tai viinavero alkoholistin vastaavia menoja. Useimmat alkkarit katukuvassa vielä valmistavat itse kotikiljunsa hiivasta ja sokerista, eli eivät paljon viinakaupan ovea aukaise. Rikollisuus liittyy myös näihin vahvasti, kun taas lihava ei ilmeisesti kovinkaan usein varasta kaupasta syötäviään.

Ja kun Suomessa on jo satojatuhansia lihavia ja ylipainoisia, on ongelma jo niin paha, että pilkkaamisen sijaan pitäisi keskittää energia ja vahvuudet ihan toisaalle. Mutta näitä ivallisia ja tekopyhiä itsensä muiden yläpuolelle asettajia riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavuus kuitenkin aika epämiellyttävän näköistä jos rehellisiä ollaan. Ja 98% tapauksista itse aiheutettua, korkeintaan 2% johtuu geeneistä/sairaudesta. 98% lihavista voisi olla hoikkia syömällä vähemmän. Joten kyllähän sitä vähän kummaksuu miksi tekee itsestään epämiellyttävän näköisen? Tosiasiassa kyse on riipuvuudesta, herkuilla/ahmimisella haetaan hyvää oloa kuten huumeesta koska jostain syystä ei elämästä muuten saa hyvää oloa.

Saahan sitä mielessään kummeksua asioita, jotka eivät kosketa omaa elämää, kuten esimerkiksi riippuvuuksia. AP kysyikin, miksi on sosiaalisesti hyväksyttyä pilkata ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei suoranaisesti johtuisi esim. lääkityksestä, joku ongelmahan sen taustalla on, ei kukaan tarkoituksell  "tee itseään epämiellyttävän näköiseksi" ihan vaan aiheuttaakseen kummastusta.

Jos siis kokee, että on oikeus pilkata ylipainoisia, pilkkaako näin ajatteleva ihminen myös alkoholisteja, huumeriippuvaisia, uhkapeliriippuvaisia jne?

Veikkaan, että pilkkaa ketä tahansa tai jos vain yksi ihminen (kerrallaan) on hampaissa, niin mikä tahansa asia, joka muka oikeuttaa pilkkaamiseen, niin näin taoahtuu. Tämä siksi, jotta saisi egolleen buustia ja nousisi hierarkiassakin mahdollisesti korkeammalle?