Apua, luulen haluavani lapsen

Minulla on aina ollut vahva ja selkeä visio siitä, etten halua lapsia. Täyttäessäni 35 alkoi kuitenkin jonkinlainen pehmenemisprosessi.. Alkuun huomasin että sietokykyni metelin- ja muun häsläyksen suhteen oli kasvanut, mistä olin vain tyytyväinen.

Vähän aikaa sitten todellinen vauvakuume sitten vyöryi päälle koko voimalla😫. Parissa päivässä muutuin naisesta, joka tietää ettei halua lisääntyä, joksikin ihan vieraaksi tyypiksi..

Tuijottelen muiden lapsia ja laskeskelen, minkä ikäisenä ovat lapsensa saaneet. Ahdistun suunnattomasti siitä ajatuksesta, että jos tämä tunne olisi tullut aiemmin, voisin olla esim. ala-asteikäisen äiti. Nyt tarjolla on vain vanhaa äitiyttä, jos sitäkään.

Oikeastaan tunne ei niinkään ole sitä, että haluaisin vauvan nyt, vaan että olisin saanut sen jo aiemmin ja nyt voisimme tehdä asioita oman pienen perheemme kanssa😢. Ennen ärsyynnyin kun huomasin miehen katselevan muiden perheitä kaihoisasti, nyt noissa tilanteissa iskee ihan järkyttävä syyllisyys ja epätoivo.

Miten tällaisista tunteista pääsee eroon? En voi kääntää kelloa taaksepäin. Toisen suvussa myös perinnöllinen sairaus, jota en halua siirtää eteenpäin😔.

Tuntuu, että olen ihan hukassa ja ahdistus vie kaikki voimat.