Elämä eron jälkeen mietityttää?
Ajatus erosta mietityttää. Olen pitkässä suhteessa mieheni kanssa ja meillä on lapsia.
Mieheni rakastaa minua, mutta itse en miestäni. Meillä ei ole riitoja tms. arki vain on ahdistavan tylsää.
Läheisyyttä ja keskustelua ei juuri ole minun puoleltani.
Nyt olen ihastunut ihanaan melkeinpä täydelliseen mieheen, viestittelyä ja pientä sutinaa ollut (halailua, suukottelua). Kuinka nyt uskaltaisin erota miehestäni? Pelkään, että lapset kärsivät, mutta kuitenkin oma onnellisuuteni varmasti kasvaisi. Mieheni rakastaa minua, joten hänellekin tuottaisin tuskaa.
Kommentit (4)
Tuollaiset ihastukset eivät kestä. Nähty on. Pari vuotta ja olisit yksin.
Keskity siis suhteeseesi ja lopeta haihattelu. Ihmiset eroavat liian helposti.
Hohhoijaa. Taas tätä.
Kuule sun täytyy elää sun elämää. Älä kuitenkaan lähde tekeen hätiköityjä tyhmyyksiä jotka jo heti tuntuu tyhmältä. Luota itseesi.
Ihastus menee ohi. Kun omassa liitossa on heikompi vaihe, sitä kuvittelee elämän olevan vihreämpää aidan toisella puolella.
Keskustele ukkos kanssa. Lapset hoitoon ja parisuhde aikaa ihan vaan kotona tutussa ympäristössä. Käykää vaikka suppailee tai kävelyllä. Ja jutelkaa. Älä syyttele. Pohdi teidän elämää.
Saatat yllättyä koska miehelläsikin on ajatuksensa miten ja millai haluaa omaa elämäänsä elää.
Tsemppiä!
Mutta jos tämä tilanne ei muutu? Onko paha jos jatkan salassa viestittelyä?
Jätä se sika!