Osaako tämä kaupunki- ja somesukupolvi enää maaseudun perinteisiä hommia?
Meneekö sormi suuhun, jos Ida, 16w Helsingistä laitetaan perkaamaan perunamaata?
Tuleeko polttopuita vai ruumiita, jos nuori tubettaja ja räppäri Vantaalta, ottaa kirveen käteen ja alkaa tehdä halkoja?
Entäs nuotion sytyttäminen? Tai kuivan heinän teko tai puiminen? Erottavatko viljalajit toisistaan?
Mites sitten risusavotta tai kaivon puhdistus.
Kommentit (87)
Sama ongelma jo 1910-luvulla minun suvussani.
8-lapsinen perhe oli asunut kaupungissa, jossa perheen pää oli yrittäjä. Tienatuilla rahoilla päättivät ostaa maatilan. (Mies ja vaimo olivat maanviljelijäperheistä kotoisin)
Suuri osa lapsista oli jo teinejä. Muuttivat sitten koko perhe lstamalleen tilalle Pirkkalaan.
Hommasta ei tullut mitään. Ei kaupunkilaislapset sopeutuneet maalle. Heistä ei ollut mitään apua maatilalla, vaikka kuinka yritettiin patistaa. Esim komennettiin pellolle poistamaan ohdakkeita. Ei olis voinu vähempää kiinnostaa. Työstä ei tullut mitään.
Mummoni oli tuon perheen lapsi. Muuttivat sitten takaisin kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noita pitäisi osata?
Siltä varalta, että jos eräs naapuri täsmäpommittaa meidät takaisin, ei kivikaudelle, vaan 1800-luvulle.
Ja koko muu Eurooppa ja ne pohjoismaatkin siitä ne sitten vain elelisivät ihan nykyiseen malliin ympärillämme ?
Ihan siis kuin ei mitään kuvaamaasi, pohjoismaiden ja monen muunkin Euroopan maan osalta tuota aivan ennennäkemätöntä, yhden kokonaisen maan ja Euroopan valtion totaalista tuhoamista ei olisi siinä vieressä tapahtunutkaan ?
(...olettaa näet kai sopii, että kuvaamasi suurtuhon ja ja meihin ulkopuolelta kohdistuneen poliittisen aggression realisoitumisen jälkeen suurin osa väestöstä täällä olisi .....
...tietysti kaikki ulkoa tänne tulleet ja asettuneet ( ja aivan siis lähimaistakin tänne muuttaneet vähemmistöt mukaan lukien ) kuollut ja palanut samantien tuhkaksi.
Visiosi ei minusta vaan , ihan suoraan sanoen, tunnu (to put it mildly) 'kovinkaan todennäköiseltä.' ,mutta ehkä sci-fi dystopiat olisivat sinun alasi .
Jos jotain positiivista näin lopuksi haluaisi tuosta kommentistasi ja sen tekstistä sanoa. (tosin harjoitusta kaipaa vielä sekin teksti sinulla, koska esim. kuvitteellisetkin konfliktit olisi kuvattava lukijalle sentään VÄHÄN tarkemmin ja 'in detail'.
(Pelkkä joku epämääräinen viittaus johonkin 'naapurin aiheuttamaan' tuhoon ei näet kunnon sci-fi romaanissakaan lukijoille riitä)
Vierailija kirjoitti:
Eivät ne tubettajat nyt niin tyhmiä ole, että löisivät kirveellä ihmisiä, jos käsketään tehdä polttopuita. Jotain rajaa nyt näihinkin juttuihin. Kaikki mainitsemasi taidot sujuvat ihan hyvin myös somesukupolvelta, jos heillä on tarve niitä opetella. Vantaalla tai muuallakaan kaupunkialueilla harvemmin on tarvetta puida heiniä tai tehdä risusavottaa.
Jos meidät pommitettqisiim 1800-luvulle ja tietokonejärjestelmät tuhottaisiin. (kyberhyökkäyksellä tms) ei riittäisi kaikille maatiloja eikä maanviljelyksen opettajia.
Ei edes suvuista.
Vierailija kirjoitti:
Nuori Waltteri 16 vuotta oppii kyllä polttopuut pilkkomaan nopeastikin. Isoisä Viljami 65 ei takuulla opi koodaamaan ikinä.
Oikeastiko? Pitää sanoa meidän 71v vaarille, että lopeta tuo harrastuksesi heti, sinä et yksinkertaisesti pystynyt oppimaan sitä vasta 68v iässä aloitettuasi.
Vierailija kirjoitti:
Osaako Pekka Peräpellonpoika tai Pirkko Peräpellontyttö liikkua Helsingin keskustassa ilman karttaa eksymättä?
Osaako Leewi Viikinkasvatti liikkua Berliinissä ilman karttaa eksymättä? Tai edes Tampereella tai Turussa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse ainakin tiedän miten raivaussahaa käytetään ja osaan käyttää halikkoa. Heinäseipäiden pystytys onnistuu ja heinä tulee siihen kyllä laitettua. Moottorisahakin pysyy kädessä ja mansikkamaata on tuossa tullut perattuakin pari viikkoa sitten.
Se ei ole halikko, se on hanko tai talikko.
Ei varmaan kylmiltään osaa, mutta eivät ole niin vaikeita hommia, etteikö niitä osaisi pienen opastuksen jälkeen tehdä. Ei nuo taidot tule syntymälahjana maalaisillekkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuori Waltteri 16 vuotta oppii kyllä polttopuut pilkkomaan nopeastikin. Isoisä Viljami 65 ei takuulla opi koodaamaan ikinä.
Miksi eläkeläisten pitäisi vaivautua enää opettelemaan jotain nyky-työelämän vaatimusten mukaisia taitoja, joita ei välttämättä siinä omassa netinkäytössään tarvitse lainkaan ?
Ei puimurin ajaminen ole mikään vaikea taito. Paljon isompi kysymysmerkki onkin se, koska sillä puimurilla kannattaa pellolle lähteä eli koska vilja on valmista ja sen sakoluku on optimaalinen. Näissä kun on samallakin tilalla pelotokohtaisia eroja.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmiin, mutta harvemmin on mitään tarvekkakaan. Olen helsinkiläinen insinööri ja osaan lypsää. En tosin keksi, mitä hyötyä siitä on.
Minä kyllä tiedän mihin tuota taitoa voisi käyttää
t. Setämies
Ei ne osa maallakaan, jos ei kakarasta oteta hommiin mukaan. Nyt omien lapsien kanssa ehkä huomannut syyn sille, miksi osaavilla aikuisilla on osaamattomia lapsia. Yllättävän paljon lisätyötä, kun opetat rauhassa oikean työtavan ja kerrot perusteet. Annat söösiä ja autat, kehut kun alkaa sujua. Siis verrattuna siihen, että kakarat pois jaloista ruudun eteen tupaan. Mutta mahtava nähdä, miten haluavat olla mukana ja kehittyä.
Pitää olla kiitollinen omille vanhemmille, jotka vähän pakottamalla ovat ottaneet mukaan kaikkeen työhön. Saattoi kyllä yksi syy olla sekin, että tarvitsivat yhden työmiehen" lisää. Siinäpä oppi kaikki omakotitalontyöt, traktorin ajon ja työkoneiden käytön, puuhommat metsästä klapiksi, porakoneen jne käytön, renkaan ja öljynvaihdot, talonrakennusta remonteissa.
Mutta Helsingissä en osaa kulkea tai tajua mitään urbaanista elämästä. Ei kyllä edes kiinnosta, kun itse valitsin elämän Peräpönkeröllä ja pientilan pidon.
Vierailija kirjoitti:
En varmaan osaisi viedä lehmiä takaniitylle laitumelle, myös pässin kuohitseminen voisi jäädä tekemättä. Voi olla, ettei voin kirnuaminen onnistuisi ja tuohivirsutkin jäisivät tekemättä. Näin vieraantunut minä olen oikeasta elämästä.
Eli näin vieraantuneita jo olemme 1890-luvusta... ?
(virsut ovat muuten ihan hyvät kesämökkijalkineet...)
Muistan kun ollessani 14-vuotias äitini kanssa menimme Saimaan Mietinsaarelle, jossa eräät äitini läheiseen ystäväpiiriin kuuluneet sisarukset omistivat, eli olivat ostaneet kesäpaikakseen vanhan maalaistalon.
Siis talon siellä kaikkine rakennuksineen ja maineen,(entisine) peltoineen.
Kaikki äitini läheisinä ystävinä he kutsuivat minut ja hänet viettämään siellä kesälomaa kanssaan.
Talon rantasaunassa näin vanhat virsut ja pyysin talon emäntäväeltä lupaa saada kokeilla niitä. "Voi toki, jos haluat ja senkun vaikka otat jos vaan kelpaa, ilomielin," oli saamani vastaus.
No sitten kävelinkin siellä ne jalassani riemumielin ja suorastaan 'luontoon ja historiallisen elämän kokemiseen kerrankin vapautuneena' siellä saaressa koko sen ajan ja kaikki ne 'aidon saaristolaiselämän' kuvitelmani kuvitteluni onnen ja riemun täyttämät päivät .
Tätien tarinoita ja juttuja oli kiva kuunnella heidän kanssaan saunottuamme ja he kaikki pitivät meistä äitini kanssa siellä kesävieraina kyllä ihan hyvää huolta.
(osallistuimme toki taloustöihin sun muihin saunanlämmityspuuhiin ja vedenhakuihin siellä itsekin)
Se oli ehkä koko siihenastisen elämäni ehdottomasti onnellisin kesäloma !
Muistan sen 'Virsukesänäni ' ja juuri ne sitä kesää minulle omassa mielessäni symboloivat.
Muistan vieläkin hyvin niiden tunnun 14-vuotisen jaloissani, mutta juuri siksi että haluan sen muiston siellä sellaisena myös säilyttää, en koe enää tarvetta hankkia niitä itselleni mistään.
Olisi se varmasti myös aika vaikeaakin, koska niiden virsujen tekijäthän alkavat olla jo melkein kaikki nurmen alla . Tuohi on leikattava ja irroitettava tuoreena vastakaadetusta puusta (jolloin se parhaiten irtoaa) joten siis vähintään maanomistajan lupa vaaditaan jo raaka-aineen hankkimiseen niistä.
( tuohitöiden myynti tietysti vaatii vielä omat lupansa, niinkuin kaikki muukin kauppa. )
Tuohesta tehdäänkin nykyisin lähinnä vain jotain pienempiä koriste-,tai matkamuistoesineitä, tuohikoruja yms. mutta oikeita jalkineita ei enää kyllä juurikaan..
Virsun voisi kyllä nykyään katsoa olevan vaikka se koko myyttisen 'kalevalaisuuden' symboli (ihan siinä missä se (Väinämöisen) patalakkikin on. )
Tottakai menee sormi suuhun kun ei nuori kuitenkaan niitä taitoja kaupungissa tarvita. Ja yhtä lailla perinteisiin maaseudun taitoihin oppineella vanhuksella menee sormi suuhun kaupungissa.
Mä olen kaupungissa aika urpo. Tosin oppisin ajan kanssa liikkumaan. Sama toisinpäin. Jos olisi pakko selviämisen kannalta niin kyllä kaupunkilainen ne maahommat oppisi. En yhtään epäile.
Vierailija kirjoitti:
Osaako Pekka Peräpellonpoika tai Pirkko Peräpellontyttö liikkua Helsingin keskustassa ilman karttaa eksymättä?
En osannut edes kartan kanssa
T. Pienemmän kaupungin Kaisa
Meille tuli sota-aikaan kaupungista lapsia tänne maalle eivätkä nuoret silloinkaan osanneet lypsää tai heiluttaa viikatetta vaikka mummo nuo lattoi pellolle heilumaan.
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli sota-aikaan kaupungista lapsia tänne maalle eivätkä nuoret silloinkaan osanneet lypsää tai heiluttaa viikatetta vaikka mummo nuo lattoi pellolle heilumaan.
Niillä ei varmaan ollut kiinnostusta oppia eikä tehdä tuollaista työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli sota-aikaan kaupungista lapsia tänne maalle eivätkä nuoret silloinkaan osanneet lypsää tai heiluttaa viikatetta vaikka mummo nuo lattoi pellolle heilumaan.
Niillä ei varmaan ollut kiinnostusta oppia eikä tehdä tuollaista työtä.
Olisi voinut luulla että osaisivat opettamattakin.
Vierailija kirjoitti:
Osaako Pekka Peräpellonpoika tai Pirkko Peräpellontyttö liikkua Helsingin keskustassa ilman karttaa eksymättä?
Helsingin keskusta on aika pieni, ei sinne voi varsinaisesti eksyä.
En osaa puida viljaa, mieheni osaa, mutta se onkin valmistunut agronomiksi Helsingin yliopistosta ja on ammatiltaan maanviljelijä. Helsingin keskustassa osataan liikkua, se oli meidän opiskelukaupunki. Vaihdossa oltiin vähän isommassa cityssä.