Pahinta mitä olet joutunut syömään kyläillessä?

Olin lapsi ja vihasin syvästi raparperin makua. Minä ja veljeni kustiin säännöllisesti mökillämme olevan raparperipuskan päälle ja toivottiin niiden kuolevan. Eräänä päivänä isäni oli niittänyt raparperit ja tarjonnut ne naapurin vanhalle rouvalle joka teki niistä piirakkaa. Meidät tietenkin kutsuttiin syömään sitä ja voitte kuvitella ettei se ollut lapsena herkkua syödä tuollaista piirakkaa. (pienenä lisäyksenä piirakan maku oli kyllä hyvä mutta tieto raparperin kasvatuksesta vei ruokahalun).

Kaupan valmiit jauhelihapihvit, ihan hirveitä mutta niitä oli ruuaksi. 

Vetiseksi kostutettu kermakakku, jossa oli koristeena nonparelleja ja riisimuroja (voi kyllä). Murot olivat tietenkin vetistyneet oltuaan kerman kanssa kosketuksissa... Tästä on jo pitkälti yli kymmenen vuotta aikaa mutta hyvin on säilynyt mielessä.

Lapsena kaverilla homeista vanukasta. Näytin kaverin äidille kuinka seassa lillui homeisia klimppejä, mutta äitinsä ärähti vaan "hyvää se on, syöt sen loppuun!" Ja pakotti syömään sen loppuun, enkä arkana lapsena pokkuroinut :D en syönyt enää ikinä toffeen makuisia Naminameja.

Emännän herkulluseksi kehumaa tofumoskaa. Yrjö melkein lensi.

Vierailija kirjoitti:

Vetiseksi kostutettu kermakakku, jossa oli koristeena nonparelleja ja riisimuroja (voi kyllä). Murot olivat tietenkin vetistyneet oltuaan kerman kanssa kosketuksissa... Tästä on jo pitkälti yli kymmenen vuotta aikaa mutta hyvin on säilynyt mielessä.

Kuulostaa joltain lastenjuhlien hylkiökakulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetiseksi kostutettu kermakakku, jossa oli koristeena nonparelleja ja riisimuroja (voi kyllä). Murot olivat tietenkin vetistyneet oltuaan kerman kanssa kosketuksissa... Tästä on jo pitkälti yli kymmenen vuotta aikaa mutta hyvin on säilynyt mielessä.

Kuulostaa joltain lastenjuhlien hylkiökakulta.

Niin todellakin kuulostaa. Kyseessä oli kuitenkin isovanhempani juhlakakku :'D

Kaverin tupareissa anoppinsa aamutuimaan keittämä parsakaalista ja kuorettomista tarjousnakeista tehty keitto, jota oli haudutettu kylmälaukussa iltakasiin. Keitossa ei siis ollut mitään muuta kuin parsakaalta, nakkeja sekä vettä liemenä. Mausteita anoppi ei ollut uskaltanut laittaa, koska hän ei voinut tietää mistä kukakin tykkää...

Verimakkara.

Olin kasvuiässä sukulaisen muuttomiehenä. Nälkä oli homman jälkeen huutava, ja minulle "talkoopalkaksi" tarjottu kämmenenkokoinen pala kasvislasagnea tuntui jotenkin äärimmäisen huonolta vitsiltä, eikä makukaan todellakaan ollut kohdillaan.

Kaverin äidin tekemää kaalisoppaa, jossa ei ollut lainkaan mausteita ja kaalit olivat sellaisia kumihanskan makuisia - oli tosiaan vaikeus saada se kurkusta alas.

Sitten kerran toisen kaverin kotona oli silliä ja perunoita - ne sillit olivat kauhean pahoja ja niissä oli sellasia karvoja HYIIII, mutta pakko oli vaan jotenkin yrittää saada ne jotenkin alas edes suurin osa.

Jääkylmä kasvissosekeitto vanhan sukulaisen luona. Oli siis joku uusi resepti ja kovalla vaivalla oli sen jäähdyttänyt. Ruuan pitää olla edes lämmintä. Meni alas leivän kanssa.

Vanhasta, eltaantunesta lohesta tehtyä suolaista piirakkaa. Tuskin pahinta ikinä, mutta en saanut alas kuin pari suupalaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaupan valmiit jauhelihapihvit, ihan hirveitä mutta niitä oli ruuaksi. 

Mua aina hävettää kun mun italialainen ystävä on käymässä täällä Suomessa. Kun kyläilemme ihmisten luona meille saatetaan syöttää juuri noita kaupan jauhelihapihvejä, lihapullia tai hernekeittoa.

Ystäväni aina sanoo suomalaisista lihapullista ''nothing like italian meatballs''. Italiassahan lihapullat tehdään itse käsin. Makkaratkin tehdään itse sellaisella koneella kunnon lihasta eikä kuten Suomessa tehdään kavioista ja siantussusta. Ensi kerran kun hänen nenänsä eteen lykättiin hernerokkakeitto niin hän tokaisi että yritetäänkö häntä myrkyttää ja me molemmat sitten hirnuimme siihen päälle. Kerroin hänelle että ei hänen tarvitse syödä sitä, että mennään kyläilyn jälkeen vaikka italialaiseen tai kreikkalaiseen ravintolaan syömään jotain parempaa. Italiassa ollessamme syömme aina maukkaita ja itsetehtyjä ruokia. Siellä ei tunneta edes eineksiä, koska kukaan ei söisi niitä. Siellä on ihan oikeasti äitin tekemää ruokaa ja jokainen ruokahetki on täyteläinen, puhdas ja niin paljon täynnä makuja että sitä ihan liikuttuu.

Kurkkukeitto.

Siis keitos joka koostui kurkunpaloista vedessä jotka oli keitetty pehmeäksi.

No top 5 menee mm. tomaattikeitto ja kesäkeitto. 

Ihan karmeeta kasvismoskaa oli! Kasvissyöjien mielestä varmaan hyviä. Enkä mä väitä, etteikö noita voisi hyvin tehdä.

Sinccis

Tästä on jo parikymmentä vuotta. Olin raskaana ja kärsin ympärivuorokautisesta pahoinvoinnista. Mentiin miehen tädin luo ja meille oli laitettu valmiiksi voileivät tuhdilla margariinikerroksella ja kunnon siivuilla sulatejuustoa. Ne olivat vielä lämmenneet pöydällä. Oli hyvin vaikea syödä, onneksi ei tullut mitään listeriaa.

Uuden ystäväpariskunnan kanssa oli illanvietto ja tarjolla oli simpukoita. Aivan överi killeri meikäläiselle. En muutenkaan syö mitään nilviäisiä ja siinä sitten piti esittää kuitenkin kohteliasta. Sen kanssa tarjoiltiin rutikuivaa valkoviiniä, mikä sekin jää kyllä niin kurkkuun kiinni. Ja isäntä oli sitäkin kaatamassa koko ajan lisää, että juo nyt sitten.... niin joo ja konjakki kahvin kanssa sen perään. Sitä en lopulta saanut enää edes juotua. Todellinen horror-ilta meikäläiselle. 

yhden tuttavan luona jo vuosia sitten piirakkaa, missä oli lähes raakaa sipulia. oli muuten hyvää, kinkkujuusto -piirakka ja hyvän makuinen pohja. emäntä oli itse tehnyt sen. sanoin ihan suoraan että en pysty niitä sipuleita syömään ja ronkin ne pois. hävettää koska olin aikuinen ihminen.

Hernekeittoa, hyi jumalauta.

Ei sosekeitto, mutta ei mitään purutuntumaakaan, eikä makua.

Laitoin sinappia puolituubia sekaan ja silmät kiinni.

Aivan hirveää sontaa tuo hernerokka.