Nyrkkisääntö, että lapsi voi olla esim. isovanhemmilla hoidossa niin monta yötä kuin on ikävuosia
Mutta missä kulkee raja, jolloin tämä ei enää päde? Voiko 7v oikeasti olla kokonaisen viikon erossa vanhemmista?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raja menee siinä n. 3-4 vuoden välissä. En nyt muista mistä tämän joskus luin. Lisäksi psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut sellaisenkin nyrkkisäännön että "vauvan/lapsen ikä plus 3". Siten että vauvalla ikä kuusina plus 3 tuntia. Lapsella ikä vuosina plus 3 vuorokausina.
Ja ehkä tuo em. sillai käytännönjärkeä mukaillen, ehkä 1v ei kannata jättää 4 päiväksi isovanhemmille mutta kyllä esim. 2-vuotias jo pärjää tutuulla isovanhemmilla.
Korjaan tähän että siis: ikä plus KAKSI. Ja vauvalla puhe kuukausista.
Linkit olisi näissä aina kova sana.
Löytyy Keltikangas-Järvisen kirjasta Pienen lapsen sosiaalisuus.
Jotenkin naurattaa tämä. Kyllä meillä muksu oli noin vuoden ikäisenä viikonlopun isovanhemmilla ja muutaman vuoden ikäisenä jo viikonkin. Ihan normaali lapsi siitä kasvoi ilman mitään ongelmia ja pelkoja. Onpa jopa hyvä suhdevanhempiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin naurattaa tämä. Kyllä meillä muksu oli noin vuoden ikäisenä viikonlopun isovanhemmilla ja muutaman vuoden ikäisenä jo viikonkin. Ihan normaali lapsi siitä kasvoi ilman mitään ongelmia ja pelkoja. Onpa jopa hyvä suhdevanhempiinsa.
Siis hyvä suhde isovanhempiinsa
Vierailija kirjoitti:
Raja menee siinä n. 3-4 vuoden välissä. En nyt muista mistä tämän joskus luin. Lisäksi psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen on sanonut sellaisenkin nyrkkisäännön että "vauvan/lapsen ikä plus 3". Siten että vauvalla ikä kuusina plus 3 tuntia. Lapsella ikä vuosina plus 3 vuorokausina.
Ja ehkä tuo em. sillai käytännönjärkeä mukaillen, ehkä 1v ei kannata jättää 4 päiväksi isovanhemmille mutta kyllä esim. 2-vuotias jo pärjää tutuulla isovanhemmilla.
Paitsi, jos lapsi on traumatisoitunut tai tarvitsee sairaalahoitoa. Silloin hän pärjää ilman vanhempiaan lastensuojelulaitoksessa tai sairaalassa.
Meillä 14v meni mummolaan maalle kesällä töihin kuukaudeksi. Vai muka hoitonakki tai vahtimista mummolle kuten joku täällä kirjoitti...vai pitäis mun teiniä vahtia ja hoitaa
Teini on siis siellä töissä, haloo!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ps. taas yksi iso syy pysyä velana. :'D Painajaismaista tuo touhu.
/6
Mikä tuossa on painajaismaista?
Se, että ensin odotetaan kaksi vuotta että saa viettää YHDEN yön parisuhdeaikaa miehen kanssa keskenään. Tai jopa, herra siunaa, 2 yötä! :D Ei kiitos.
/6
No kyllä meillä on lapsilla omat huoneet ja kaikki yöt ihan pikkuvauva-aikaa lukuunottamatta parisuhdeaikaa.
Hiekkakaatikkokansa ei tajua, että toisten lapset ovat isoja. Kotiäidit mullekin suu vaahdossa ihmetelleet, miten mun 12v voi tulla yksin koulusta kotiin. Jospa mein penska 3v tulis huomenna hakemaan sun 12v murkkua leikkkimään, kun mein 3v niin tykkäis...
Vierailija kirjoitti:
Kuka tuon on keksinyt?
Uskallan väittää että se perustuu yhtä paljon todellisuuteen kuin se iänikuinen "parisuhteesta yli pääseminen kestää puolet siitä ajasta jonka suhde on kestänyt". Ihmiset jostain syystä rakastavat tällaisia tuulesta temmattuja nyrkkisääntöjä.
Ai kauheeta. Jos mä eroaisin 9v kestäneestä suhteesta, toipuminen kestäisi siis 4,5v. En kyllä ihan allekirjoita eli tosiaankin tuulesta temmattu :D.
Tuo on kyllä niin höpö höpö-sääntö. Oon vaikka kuinka monta esimerkkiä (oma lapsi mukaan luettuna) nähnyt siitä, ettei vanhempien pidemmistä poissaoloista ole lapselle haittaa, kunhan hoito vaan on hyvin järjestetty. Sit varmaan eri juttu, jos 1-vuotias työnnetään ihan vieraan hoitajan huomaan kahdeksi viikoksi, mutta tutut isovanhemmat yms. on ihan oma lukunsa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siiderivalas-mamman on pakko päästä bilettämään 1 kk lapsen syntymän jälkeen viimeistään, joten 1 v ikäisenä lapsi viettää jo helposti viikon isovanhempien luona, kun äidin pitää päästä ulkomaille. Ei täältä kannata kysyä, täällä ei ole lapsistaan välittäviä äitejä.
Kunnon äiti on kiinni lapsessaan 24/7 kunnes lapsi täyttää vuoden ja kunnon äiti menee kokopäivätöihin ja lapsi laitetaan hoitoon 8 tunniksi päivässä. Kunnon äiti ei tietenkään ota lapsiaan mukana kauppaan häiritsemään, mutta käy jotenkin sitten yksinään kaupassa ostamassa lapsille terveellistä ja tuoretta ruokaa lähes joka päivä jättämättä kuitenkaan lapsiaan hoitoon. Niin ja käy treenaamassa ne läskit pois kehostaan kuntosalilla.
Sitten kun lapsi menee kouluun n. 7 vuotiaana, niin lapsi voi hyvin olla tuntikausia muiden kuin äidin kanssa, mutta isovanhempien seura ei sovi, eikä ainakaan viikoksi putkeen. Eikä ainakaan ellei äitiä kosketa fyysisesti vähintään 7 tunnin välein. Puheluita ei nimittäin lasketa.
Oikein kunnollinen äiti hoitaa itse lapsensa ja jopa kotikouluttaa heidät, koska kunnolliset lapset ovat aina vain äitinsä kanssa. Yöt ja päivät.
Entä kunnon isä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ps. taas yksi iso syy pysyä velana. :'D Painajaismaista tuo touhu.
/6
Mikä tuossa on painajaismaista?
Se, että ensin odotetaan kaksi vuotta että saa viettää YHDEN yön parisuhdeaikaa miehen kanssa keskenään. Tai jopa, herra siunaa, 2 yötä! :D Ei kiitos.
/6
Meillä ei ole ollu 6 vuoteen yhtää yötä parisuhdeaikaa. Muksu joka yö kotona
Ei kai se enää teidän sängyssä nuku? Parisuhdeaika ei tarkoita sitä, että pitisi olla kotona/muualla ilman lasta.
Eiköhän se riipu ihan isovanhempien (tai muun hoitajan) iästä ja jaksamisesta ja halusta?
Kaveri lähti häämatkalle kun lapsi oli 7 kk ja lapsi oli hoidossa 10 päivää yhteensä. Hiukan ihmettelin moista touhua... lapsi oli muutenkin hoidossa joka viikonloppu, kun vanhemmat haluavat bilettää ja krapuloida rauhassa. Viikolla ollaan 12 tuntia töissä toisessa kaupungissa.
Lapsi ei saa kuulemma häiritä aikuisen elämää, vaan se jatkuu samalla tavalla kuin ennen lasta.
Ja lapsi ei kuulemma kärsi erosta, vaan on kuin ei olisikaan, vaikka vanhemnat on olleet 2 viikkoa matkoilla.
Lapsi täyttää nyt 3 vuotta ja vanhemmat ovat nyt eroamassa. Säälin lasta hirveästi ja mietin millaisen kiintymyssuhteen lapsi on muodostanut ja keneen?
Ei ne somessa täydellisiltä vaikuttavat uravanhemmat aina ole niin täydellisiä.
Lastenhoito kuuluu äidille ja isälle. Hoitakaa itse lapsenne, koska kyseessä on teidän lapset. Outo ajatus, että lastenhoito "kuuluisi" isovanhemmille ja isovanhempien tulisi hoitaa lapsenlapsia 24/7. Miksi isoäidin tai isoisän pitäisi ottaa vastuu lastenhoidosta? Moni isovanhempi on iäkäs ja sairas ja jaksaminen on huonoa. Kun isovanhemmat eivät jaksa omaa kotiansakaan hoitaa, niin miten he jaksaisivat hoitaa pieniä vauvoja ja vilkkaita lapsia? Vauvaa ei voi viedä yöhoitoon, koska kiintymyssuhde ja imetys kärsivät. Jokainen lapsentahtista imetystä noudattava äiti tietää, että äiti ei voi olla erossa vauvastaan tuntikausia imetyksen kärsimättä.
1960- ja 1970-luvuilla lapsia on viety hyvin pienenä (jopa noin 3 kk iässä) päivähoitoon. Vauvoja ja pieniä lapsia on jätetty jopa sairaalahoitoon ilman, että oma vanhempi on sairaalassa lasta hoitamassa. Liian moni lapsi on traumatisoitunut. On kasvanut psyykkisesti epätasapainoisia aikuisia, joilla on huono suhde omiin vanhempiinsa. Nykyään sairaaloissa tehdään lastensuojeluilmoitus, jos lapsen äiti ja/tai isä eivät ole sairaalassa ja osallistu oman lapsensa hoitoon. Toinen vanhemmista myös yöpyy sairaalassa alle kouluikäisen ja vanhemmankin lapsensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas ihmettelen, miksei jopa alle 1 v voisi jo olla muutaman päivän hoidossa isovanhemmilla...
Koska kiintymyssuhde
Kiintymyssuhde ei mihinkään häviä parissa päivässä 😂
Raja menee taaperon ja leikki-ikäisen välillä. Osa mieltää leikki-ikäiseksi sellaisen joka on aloittanut vaikka koulun. Psykologiassa ilmeisesti raja ajatellaan menevän 3-5 ikävuoden välissä, riippuen keneltä kysytään.