unikoulua,mitä... apua!
siispä..ongelma on tämä... meillä on nyt tasan 5kk poika,joka on alkanut nukkua toodella huonosti yönsä. ei kyllä ennenkään ollut mikään hyvä nukkuja,heräsi silloinkin 1-2tunnin välein. mutta nyt! alkuyö menee ok,menee nukkuu siinä 20-21.00 ja herää ekan kerran siinä 22-23 välillä. imuttaa maitoa ja nukahtaa rinnalle. toinenkin herätys menee vielä suht hyvin,tosin se tapahtuu jo 0.5-1tunnin kuluttua. syötän (tosin poika ei pahemmin syö,kunhan ottaa nännin suuhun ja renteutuu läheisyyden tunteeseen ja nukahtaa). sitten ne ongelmat vasta alkavat. poika nukkuu alle puol tuntia ja herää,haluaa taas tissin suuhun nukahtaakseen. jos minulla on voimia valvoa,laitan vielä siinä vaiheessa omaan sänkyyn ellei otan viereen. tässä vaiheessa tietysti voisi kuvitella,että vieressähän poika sitten nukkuu hyvin,kun on lähellä. paskan marjat!(sori kielenkäyttö) siinä se tissirumba alkaa, sitä kitistään koko ajan suuhun,vaikka ei siis pahemmin imekään saati sitten syö nälkäänsä. rehellisesti sanoen,poika varmaan haluaa rintaa keskimäärin 20min välein,aina kun on unessa jokin havahtumiskohta,että melkein herää täytyy saada rinta suuhun,että vaipuu takas uneen....
alan olla jo aika epätoivoinen. vielä ei univajetta ole niin,että olisin masentunut ym.mutta suutun kyllä hyvinkin äkkiä ja siitä kärsii sitten mies.vauvaan en missään nimessä pura huonoa tuultani! siispä.. onko kellään kokemusta vastaavasta tai tietoa,mitä kannattais yrittää?
vai onko vaan niin,että 5kk on vielä sen ikäinen,että tuo kaikki korjaantuu jossain vaiheessa ja olen turhaan huolissani? minusta kaikki on vaan pahentunut,tällaista ei ollut aiemmin.. komea asiaa minulle on tolkutettu nyt jonkin aikaa : 1 kiinteiden alettua unet pidentyvät 2 tuo ei ole normaalia enää noin (?) vanhalta 3tuo kaikki kyllä muuttuu,kun ikää tulee lisää....
kiinteät on siis jo aloitettu,eikä mitään eroa edelliseen,tuosta normaalista en nyt tiedä,jokainen on yksilöllinen ja sitten,miten paljon sitä ikää pitää tulla,että homma alkaa toimia???!!!!
siispä neuvokaa tätä tyhmää,avutonta ja epätoivoista äitiä saamaan unet pidemmiksi meille molemmille! mies tekee sen verran pitkiä työpäiviä koko kesän,että en voi viedä häneltä yöunia pyytääkseni valvomaan apuna koko aikaa.
ja kiitos jo etukäteen oikein paljon!
-annu-
Kommentit (11)
Meillä kiinteät eivät vaikuttaneet yöuniin mitenkään, tosin määrät olivat aluksi pieniä. Yli vuoden ikäisenä söi jo jotain, mutta ei nukkunut.
Hampaiden tulo, masuvaivat, liikkumaan oppiminen, nuhat yms. aiheuttivat meillä jatkuvaa heräilyä ja lohdun hakemista tisusta, ajan myötä pääsääntöisesti unijaksot kuitenkin pitenivät niin että pisin jakso sattui alkuiltaan.
Hei
Viestistäsi ei käynyt ilmi, syökö teidän vauva tuttia? Meidän tytöllä oli ainakin kovat imuhalut pienenä ja tutti oli meidän pelastus, muutoin olisin itse saanut toimia tuttina koko yön. Jos yölläkin alkoi sängystä kuulumaan vikinää, laitoin tutin tytölle suuhun ja unet jatjui. Neiti lopetti kuin itsestään yösyönnit 3,5kk iässä. Voimia sinne!
unohdinkin mainita juuri sen tuttiasian,eli ei oo suostunut syömään tuttia missään vaiheessa.kaikki merkit ja mallit ollaan kokeiltu,ei mikään kelpaa,silloin se voisikin olla helpompaa... huoh..
ja se vielä,että sitä tassuttelua kokeilin myös pari kertaa hyvin huonoin tuloksin. kaikki alkaa pienenä ähinänä,kitinänä ja jos ei pääse syliin ja tissiin kiinni,muuttuu itkuksi ja siitä nopeasti paniikkin omaiseksi huudoksi. siinä vaiheessa,jos itku on ehtinyt muuttua ja huudoksi,ei välttämättä edes tissi enää auta vaan rauhoittamiseen menee hieman kauemmin.
todellakaan mikään huudattamis unikoulu ei kiinnosta minuakaan,ehkä se,että myös jollain muulla on samantapaista ollut rauhoittaa mieltä ja luo toivoa,että tämä tästä vielä muuttuu paremmaksi pojan kasvettua hieman vanhemmaksi. tosin,miten vanhaksi,se pohdituttaa...
-annu-
Kuulostaa aika hurjalta nuo yöt. Minun ajatukseni asiasta on, että en missään nimessä tarjoasi tuon ikäiselle tissiä noin usein. Kuulostaisi minusta siltä, että univaikeudet johtuvat juuri siitä, että on tottunut liialliseen palveluun eli aina tulee tissiä, kun vähänkin havahtuu.
Huudatusta en voisi ajatella, mutta joku keino varmasti pitäisi keksiä vauvan rauhoittamiseksi muuten kuin tissillä. Tietysti asiaa hankaloittaa se, kun ei syö tuttia...
Lisäksi en henk. koht. harrastaisi tuota, että nukkuu omassa sängyssä osan aikaa ja vanhempien vieressä osan aikaa. Mutta tämähän on hyvin suosittua nykyään. Itse katson sen aika sekavaksi systeemiksi vauvan kannalta.
Sitten vaan kannustuksen sananen, että ei kannata heti luovuttaa. Koita päättää joku " strategia" ja sitten pysyttelet luottavaisesti siinä. Kyllä vauvakin sitten (toivottavasti) vaistoaa päättäväisyytesi ja jonkun ajan kuluttua tottuu uuteen tyyliinne.
Anselmi
Meillä on 6kk vauvan kanssa ollut samantyyppistä menoa melkein alusta asti. Herää edelleen monta kertaa yössä, keskimäärin 1.5h välein. Joskus kelpaa tutti, joskus ei, vaan vaatii huutamalla, kunnes rauhoittamaan saapuu tisu...
Vasta 2kk iässä suostui nukkumaan pinnasängyssä alkuyön edes. 3kk iässä oli ajanjakso että ei olisi pinnikseen suostunut varsinkaan ekan syötön jälkeen. Silloin tein yhtenä yönä " miniunikoulun" (sain tähän seuraavat ohjeet), eli olin vieressä ja silitin, rauhoitin, juttelin jne, mutta en ottanut viereen nukkumaan, ennenkö olin laskenut 180 asti. Sitten kun itku vain jatkui, otin vauvan syliin ja rauhoittelin siinä. Itku alkoi taas pinnasängyssä, jolloin laskin taas 180 asti ja sitten otin taas syliin.ja vielä 3. kerran näin. Jos itku olisi jatkunut, olisi seuraavaksi aika ollut 5min jne. Mielestäni tämä ei ollut lapselle traumatisoivaa, koska olin kokoajan VIERESSÄ ja juttelin, koskin jne. Ja kolmannen kerran jälkeen vaavi alkoi itkemään, mutta sitten ikäänkuin tuhahti " höh" ja nukahti. Sen jälkeen on pinnasängyssä nukkuminen sujunut ihan hyvin.
Samalla tavalla aion lähiviikkoina pitää tassu-unikoulun" nukkumisen oppimista" varten. Muuten alkaa omat voimat todella huveta. Juuri tänään juttelin terveydenhoitajaystäväni kanssa asiasta. Sanoi, että kyllä lapsi oppii itsekin nukkumaan lopulta, mutta se voi hyvinkin tapahtua vasta 2 vuotiaana... Olen sitä mieltä, että joudummehan me pukemaan lapsemme, vaikka pistävätkin itkien vastaan (tätä esimerkkiä joku täällä käytti) ja samoin joudumme laittamaan esim. silmätippoja tulehtuneeseen silmään, vaikka lapsi itkee raastavasti ja vastustelee. Samoin myöhemmin joudumme kieltämään asioita jne. Mutta nää on toki asioita, joita voi jokainen tehdä, kuten parhaaksi näkee. Vauvan huudattamista yksin pitkiä aikoja en myöskään käsitä, mutta tosiaan on siis pehmeämpiäkin tapoja toteuttaa sen oppiminen, että palveluita ei yöllä tule 1-2.5h välein. Päivällä voi lasta helliä ja palvella senkin edestä, kun voimiakin on enemmän parempien unien ansiosta-myös lapsella.. Jos lapsen " koti" on kerran vanhempiensa parisuhde, niin onhan se parempi miehen ja suhteenkin kannalta, että väsymyksesi+kiukkuisuus helpottuisi. Tsemppiä sinullekin!
Jaksuja sinulle ensinnäkintuollaisten öiden kanssa.
Meillä ei ollut ihan tuollaista hulinaa, mutta osasyy lienee se, että vauvamme nukkui vieressäni perhepedissä, kun en kerta kaikkiaan jaksanut silittää, tassutella, imettää, nukuttaa, rauhoitella jne. häntä. Meillä tytöllä oli ja on edelleen voimakas imutustarve, joten jossain vaiheessa minä opetin hänet tutille. En nyt kyllä muista miten. Varmaan aloitin jostain sellaisesta, että kun toinen nukahti tisulle, niin vaihdoin tissin tuttiin. Sitä en muista aloitinko kokeilut ja yritykset päikkäreistä vai yöunista, itse asiassa en uista kovinkaan paljoa ensimmäisestä puolesta vuodesta ;)
Joka tapauksessa tutti tuli pelastukseksi, tyttö nukkui vieressäni tutti suussa. Nyt, kun hän on miltei vuoden, hän on oppinut viimeisen kuukauden sisällä nukkumaan omassa pinnasängyssä ilman yösyöntiä. Sänky on edelleen ihan minun vieressä, jolloin minä voi nopeasti laittaa hänet yöllä takaisin nukkumaan, jos hän alkaa itkeä.
Ensimmäisessä imetyksessä yöllä olen nyt valoisuuden vuoksi ehkä hiukan joustellut, riittää, jos kello on noin neljä (nukahtaa klo 20-21) ja otan viereeni ja siihen nukahtaa vielä heräten yleensä klo 7-7.30.
Niin, se pointti, *ööh* jos onnistuu, opeta tutille. Meillä muuten huuto yltyi melkein heti rääkymiseksi, ei mitään pikku-kitinää, joten en voinut oikein jättää huutajaa nukahtamaan itsekseen tms. Nyt tosiaan 11 kk:n kieppeillä tyttö itse tuntui hyväksyvän oman sängyn ja rääkymisestä ei ole tietoakaan.
Muutenkin minusta kauhea yöhilluminen alkoi jossain 5 kk tienoilla ja tuli " takaisin" aina joidenkin viikkojen kuluttua. Ja mitä paremmat taidot lapsella oli, sitä hullumpi yöbailaus oli.... :( Opittuaan liikkumaan hän konttasi sokkona sängyssä, nousi seisomaan ja rojahteli minne sattui ja huuto oli sen mukaista, kun pää kolisi pinnoihin.... (yritin siis aina välillä nukuttaa osan yöstä oman sänkyyn jostain 7-8 kk alkaen). Jos nyt saisin tehdä asiat uudestaan tietäen sen, mitä tiedän nyt, niin ostaisin meille leveämmän sängyn ja yrittäisin nukuttaa itsekseen vasta tosiaan 11 kk iästä alkaen... Mutta eka lapsi ei ollut ollenkaan tälläinen, hän nukkui ja nukkuu hyvin sikeästi uneen päästyään. Ja eihän sillä jälkiviisaudella oikeasti mihinkään potki ;) Se opettaa vain sen, että lapset ovat erilaisia ja kokeilemalla oppii, jos oppii ;) ;)
Eipä tässä oikein neuvoja tullut, ei niitä ole minulla oikein antaa :( Samaan kannustan, mihin joku toinen kirjoittaja, että jos mahdollista, niin opettaa vauva siihen, että joka herätykseen ei tissiä tule. Kyllähän siitä varmasti muutaman yön itkut tulee. Toisaalta, jos nyt on yöllisen hulinan ja huonomman nukkumisen aika, niin siihen auttaa aika.... Jos tuntuu että hetken päästä yöt on piirun helpompia (hulina rauhoittuu) niin olisiko silloin parempi opettaa vähemmälle tissille kuin nyt? En tiedä, kunhan pohdin.
Jaksamista joka tapauksessa.
Meillä tyttö tällä viikolla 5 kk ja noin kk sitten yöt muuttuivat entistä levottomimmiksi. Alusta asti nukahtanut hyvin noin klo 20-20.30 ja herännyt syömään noin 4h välein ja jatkanut unia syötön jälkeen ilman ongelmia omassa sängyssä.
Sitten tuossa 4 kk tienoilla alkoi heräillä yöllä 1,5-2 h välein ja aluksi " kiltisti" syötin ja laitoin takaisin omaan sänkyyn. Joka kerta nukahti sinne heti ja yöt olivat muuten rauhallisia, mutta oma uni noin puolentoista tunnin pätkissä alkoi aiheuttaa aamuisin päänsärkyä ja väsymystä. Havahduin todellisuuteen, ettei vauvalla voi olla yöllä nälkä noin usein, koska päivisin syö 3-4 h välein ja yöllähän elimistö on lepotilassa ja kulutuskin pienempää. Muutaman kerran yritin saada takaisin uneen syöttämättä, tarjomalla tutin ja hyssyttelemällä. Ei onnistunut kovin hyvin, korkeintaan puolitunti unta ja taas hereillä. Päättelin, että on tottunut saamaan minulta liian hyvää palvelua ja isä ryhtyi hyssyttelemään öisin takaisin uneen. Toimi loistavasti!
Yhden hyvän yön jälkeen (syötin pari kertaa, muuten isä nukutti uudestaan) isä joutui aikaisen aamuherätyksen takia siirtymään rauhallisempaan huoneeseen nukkumaan ja yritin itse jatkaa samaa linjaa, että korkeintaa joka toisella heräämisellä tarjotaan ruokaa. Ei toiminut yhtä hyvin kuin isällä, aamuyöstä olin jo ihan sekaisin väsymyksestä, enkä enää oikein muistanut, oliko viimeksi herätessään syötetty vai ei... otin lopulta viereen ja tarjosin tissiä joka inahdukseen, että saisin edes hetken nukkua. Tämän kaamean shown jälkeen menin itse yhdeksi yöksi toiseen huoneeseen ja isä ruokki pullosta omalla äidinmaidolla joka toisen heräämisen aikaan. Tämän ilman minua vietetyn yön jälkeen on nyt mennyt nelisen yötä todella hyvin. Enää en ole syöttänyt kaavan mukaan joka toisellä heräämisellä, vaan aina tarjonnut tuttia ja hyssyttelyä ja ruokkinut vasta jollei se tehoa ja olemme nyt menneet yhdellä syötöllä klo 03-04 maissa. Ennen myös nostin syömään jo pienestä inahduksesta (ettei ehdi herätä liikaa ja uudestaan nukahtaminen vaikeudu), mutta nyt olemme antaneet inistä (välillä lähempänä jokeltelua :) ja nousseet tarjoamaan tuttia, vasta jollei hiljene itsekseen. Nykyisin saattaa nimittäin nukahtaa uudestaan ihan itsekseen!
Aluksi ongelmana oli, että takaisin uneen hyssyttely vei huomattavasti enemmän aikaa kun syöttäminen ja takaisin sänkyyn nostaminen. Muutaman kerran aluksi annoin periksi, jotta pääsisin nopeammin takaisin nukkumaan. Tämänkin takia isä on parempi hyssyttelijä ja tyttö nukahtaa uudestaan huomattavasti nopeammin isän kanssa kun minun, lieneekö maidon tuoksu tai tieto siitä, että minulta sitä ruokaa saisi jutun juuri?
Nyt koputellaan puuta, jotta hyvä yöt jatkuisivat! Tuntuu myös siltä, että aamuyön yksi syöttökertakin saattaa siirtyä lähemmäksi aamua.
Tutti alkoi muuten meillä kelvata siinä vaiheessa, kun omat kädet löytyivät ja menivät jatkuvasti suuhun. Tarjottiin omien käsien ja varsinkin peukaloiden lutkuttamisen tilalle tuttia ja yllättäen se alkoi kelvata. Ei kuitenkaan ole ihan pakonomainen juttu ainakaan vielä, pisimmät unet saadaan silloin kun suusta pudonnut tutti siirretään pois tytön posken alta ja uudestaan nukahtaminen itsekseenkään ei vaadi tuttia, suurempi ongelma on posken alle jäänyt tutti joka painaa ja muistuttaa siellä olemassaolostaan. Päiväunet vaunuissa 3 h menevät pääsääntöisesti ilman tuttia, ei tarvitse ryntäillä nostamaan sitä posken alta takaksin suuhun.
Toivottavasti tästä tarinasta oli sinulle apua, itse olen niiiiin iloinen kun yöt ovat alkaneet rauhoittua!
Jonsku
Meillä ollut 1-2h pätkäunia 3 kk 24 h vuorokaudessa. Nyt poika 4 kk ja tekemämme pehmounikoulu näyttää tepsineen...IHME ja KUMMA!
Poika oli tottunut nukahtamaan tissille, josta sit nostin hänet sänkyynsä. Sieltä sit heräili vähän väliä imuttelemaan tissiä, ei nälkäänsä vaan läheisyyden vuoksi.
Sit tossa 3 kk tienoilla olin parin alle tunnin välein herätysten jälkeen niin hajalla, että päätimme lopettaa tissishown. Meillä toimi se, että opetimme pojan nukahtamaan omaan sänkyynsä. Oltiin vieressä, silitettiin, otettiin syliin, mutta EI saanut tissiä. Kertaakaan. Nyt kuukausi unikoulusta poika jo nukahtaa hyväntuulisena(!) omaan sänkyynsä. Aluksi oli syötävä huuto heti kun meinasikin laskea sänkyyn. No, viikkoa meni huutavaa lasta sylissä hyssyttäessä. Oli tosi raastavaa, mutta kannatti. Olen kanssa sitä mieltä, että tissittely kannattaa lopettaa ja yrittää vaan sitkeästi muutoin saada lapsi nukahtamaan. Uskon, että jo viikossa huomaat parannusta. Ei se vauva viitsikään herätä, jos ei ole saatavilla kuin hyssytystä tms.
Aluksi univelkasi lisääntyy, mutta kyllä sen jaksaa kun tietää että kohta saat nukkua lemko todennäköisesti pidempiä öitä! Tsemiä ja ole johdonmukainen! Mitä kerran päätät ja koitat, pysy siinä! Vauva on nokkela ja huomaa et jos tarpeeksi kauan huutaa, kyllä se tissi sit lopulta jostain ilmestyy ;)
unohdin lisätä sen, että ei kannata luottaa siihen, että ikä tuo öihin rauhaa lisää. Saattaa vaan pahentua, kun vauva oppii rikkonaisen yön.
Voimia!!!!
vielä yks lisäys.....=)
Olis tosi hyvä, jos miehesi jaksaisi edes 2-3 yötä olla tukenasi. It makes all the difference! Eli mies vauvan luo, kun herää. Sinä ilmestyt paikalle vasta, kun ajattelet vauvallasi olevan OIKEASTI nälkä. Laita korvatulpat korviin, niin ei ole niin kamala kuunnella vauvan itkua isänsä " armoilla" .
Ensinnäkin sympatiani sinulle, meillä on ollut 2 ensimmäistä ikävuotta aikamoista nukkumishärdelliä myös, sitten vähän päälle 2-vuotiaana tyttö alkoi nukkua vihdoin yönsä pääosin. Ilmeisesti vauvasi nukahtaa tisu suussa? Eli vaatii sitten aina sitä tisua taas saadakseen unen päästä kiinni. Tähän on sellainen kikka, että anna vaan tisua, mutta otat sen pois juuri ENNEN kuin vauva nukahtaa. Aluksi vauva havahtuu siihen aina, mutta teet sen niin monta kertaa uudelleen, että loppujen lopuksi vauva sammuu. Tämä ei ole mikään " taikatemppu" tai pikakikka, mutta kun tarpeeksi sitkeästi tätä teet, niin pitäisi auttaa. Todennäköisesti sinunkin vauvasi on pitkään vielä huono nukkumaan, mutta unijaksojen pitäisi kuitenkin pidentyä. Itse en ole ollut missään vaiheessa valmis huudatukseen, ja tämä konsti on siitä hyvä että sillä ei tarvitse vauvaa huudattaa. Eli jos vauva havahtuukin siihen että otat tisun pois ja alkaa kitistä, annat vaan uudelleen tisun suuhun, mutta otat taas pois, juuri ennen kuin nukahtaa jne.
Imetystukilistalta voi saada jotain vinkkejä ja apua samojen ongelmien kanssa painivilta. En nyt pääse etsimään linkkejä aiheesta, tyttö meinaa koko ajan säätää tietokonetta...Tsemppiä!