Huonompipalkkainen työ vai työttömyys?
Olen ihan ok-palkkaisessa työssä määräaikaisella sopimuksella, joka päättyy elokuun loppuun. Päivätyötä jne jne, mutta tätä paikkaa ei enää tule olemaan, kun sopimukseni päättyy. Pomo tuli tänään juttelemaan, ja ohimennen kertoi, että firmassa muualla olisi töitä tarjolla, joskin huomattavasti huonommalla palkalla ja kolmivuorotyötä.
Kysymys kuuluu siis: ottaako tämä huonompipalkkainen työ vastaan ja kärsiä kolmivuorosta vai ollako työtön ansiosidonnaisella?
Minulla on pieni lapsi kotona, jonka kanssa tietenkin haluaisin viettää aikaa, mutta olen perheen ainoa työssäkäyvä vanhempi. Minusta tuntuu, että kolmivuorotyön takia olisin aika nopeasti puhki, perheelle ei jäisi aikaa, eikä se palkkakaan varmaan tulisi paljoa ansiosidonnaista korkeampi olemaan.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (23)
Taas yks laiskaliisa valittaa, että en halua töihin, kun saan ansiosidonnaista.
Eipä ihme, että meillä on näin paljon työttömiä. Ansiosidonnainen päiväraha tulee lopettaa, eiköhän alkaisi työ maistua, kun leipä loppuisi pöydästä.
Kolmivuorotyötä tekevät useat pienten lasten äidit, miksi sinä et voisi tehdä.
Tuleehan palkkaan myös vuorolisät.
En käsitä tätä suomalaisten nuorten naisten ja miesten työhaluttomuutta.
Halutaa elää vain yhteiskunnan rahoilla.
Ottaisin ehdottomasti paikan vastaan. Firma selvästi haluaa pitää kiinni sinusta. Kannattaa hetki sinnitellä "ei niin mieluisassa työssä". Ehkä jonkun ajan kuluttua firmassa aukeaa taas parempi paikka. Tai löydät toisen työpaikan. Yleensä on helpompi löytää työpaikka kun olet töissä kuin pitempään työttömänä olleena.
Ja teillä on sentään toisella vanhemmalla runsaasti aikaa antaa lähellä oloa lapsille. Jos asetelma olisi toinen. Sinä olisit kotona ja mies joutuisi tekemään päätöksen. Eikö silloin päätös olisi aika itsestäänselvä, että mies ottaa työpaikan vastaan. Kyllä siihen kolmivuorotyöhön tottuu äkkiä.
Olen siis aiemmin ollut kolmivuorotyössä, jossa viikon vuorot olivat 3/2, eli kolme päivää yhtä vuoroo ja kaksi päivää toista. Tämä oli aika rääkkiä, enkä tottunut, vaikka tein tätä kauan. Tämä tarjottu työpaikka olisi samanlainen, paitsi että lauantaitkin on työpäiviä. Tämäkin työ olisi kuitenkin määräaikaista, joten siitäkään ei sitten lähdetä toiseen työpaikkaan jos mieli tekee, enkä juurikaan tämän takia olekaan niin varma, että 'firma haluaa pitää minusta kiinni', tuntuu vaan hyväksikäytöltä, kun paikan käytännöt on tuttuja enkä näin tarvitsisi yhtä paljon perehdytystä kuin täysin uusi työntekijä.
AP
Kolmivuorotyö on parasta mitä tiedän. Päivätyötä en haluaisi. Vuorolisiä tulee, joten kai sulla palkka olisi hyvä kuitenkin.
Alkaisin etsiä uutta, osaamistasi vastaavaa duunia, mutta ennen sen löytymistä menisin siihen kolmivuorotyöhön. Helpompi saada uusikin duuni, kun on töissä eikä työttömänä. Ja aukko CV:ssä ei näytä koskaan hyvältä.
Ennen kuin luin aloitusta, vastaukseni oli että tietenkin ottaisin työt vastaan. Mutta kun kyse on kolmivuorotyöstä, ja olet jo havainnut että se ei oikein sovi sinulle, niin harkitsisin kyllä. Todennäköisesti omalla kohdallani perhe menisi etusijalle. Lapsi kuitenkin elää lapsuutensa vain kerran, raataa ehtii töissä vielä vuosikausia.
Saako alallalisi helposti muita töitä? Jos uskot, että parempipalkkainen työ löytyy helposti, en menisi työhön jota en halua.
Ottaisin työn vastaan, mutta alkaisin välittömästi etsiä uutta työtä.
Se on fakta että suurin osa avoimista työpaikoista annetaan niille jotka on jo töissä, jopa kolme neljästä joidenkin tutkimusten mukaan eli työttömänä oleminen vaikeuttaa uuden työpaikan saamista merkittävästi.
Ja jos se kolmivuorokin on vain lyhyt määräaikainen, niin kaipa sen verran sitäkin nyt kärsii jos kerran ennen olet tehnyt vuorotyötä pitkäänkin.
Se on iso riski jättäytyä työttömäksi kun ajattelee koko uraa, varsinkin jos puoliso on jo siinä pinteessä valmiiksi. Ei ole hyvä asia että ajaudutte perheenä kokonaan työelämän ulkopuolelle, se vaikuttaa jo lapsenkin tulevaisuuteen todella paljon.
Otat paikan vastaan ja haet samalla uutta työtä. Jostain syystä rekrytoijat suosivat niitä, jotka ovat jo valmiiksi jossain töissä.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin menet töihin, kuinka voit edes kysyä tuollaista.
Tietenkään et mene töihin, jos vaihtoehdot ovat nuo! Ja hienoa, kun kysyit...
Eihän se työ monestikaan taloudellisesti järkevää ole. Itse rakennusalalla ja työpäivä saa loppua 5h jälkeen...työttömänä saisin siltä päivältä enemmän rahaa..On sitä monesti miettinyt miksi ihmeessä vaivaudun paikalle mutta edelleen palkkalistoilla olen..
Sulla eläke kertyy kun olet töissä ja työnantajat arvostavat työkokemusta. Haet ohessa muita töitä. Paljon on niitä jotka nostavat tukia miettimättä lainkaan eläkeasioita ja kun se ikä koittaa niin itketään pientä eläkekarttumaa.
eha kirjoitti:
Eihän se työ monestikaan taloudellisesti järkevää ole. Itse rakennusalalla ja työpäivä saa loppua 5h jälkeen...työttömänä saisin siltä päivältä enemmän rahaa..On sitä monesti miettinyt miksi ihmeessä vaivaudun paikalle mutta edelleen palkkalistoilla olen..
Siis työpäivä saattaa loppua 5h jälkeen.
Sama raha palkkana on parempi kuin tukina, koska se kerryttää eläkettä ja toki myös näyttää paremmalta CV:ssä. Kolmivuoro ei sovi kaikille, mutta jos olet sitä kerran aiemminkin tehnyt, niin ilmeisesti olet öisinkin toimintakykyinen ja pystyt nukkumaan päivällä riittävän määrän. Nimittäin se että olet sellaista tehnyt pitempään, osoittaa että sinusta on yöllä kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa, muutenhan kolmivuoroilu olisi loppunut koeajalla. Tuli mieleeni, että voisitko neuvotella siihen kolmivuorohommaan sellaisen sopimuksen, joka mahdollistaa irtisanoutumisen? Määräaikaisuudesta ei voi lähteä kesken jos siitä ei ole erikseen sovittu, mutta irtisanomisaika voidaan myös kirjoittaa soppariin ja silloin voit lähteä, jos löydät paremman paikan.
Ilman muuta otat sen tarjotun työn
Ymmärrän kyllä tuon, että haluaisi aikaa lapselle, mutta toisaalta on ajateltava myös taloudellista puolta.
Kyllä itseänikin harmittaa, kun työssä menee aikaa ja lapsen kanssa ei voi olla yhtä paljon kuin ennen. Mutta sitten kun saa ostettua nikottelematta jotain, jota lapsi kovasti toivoo, niin muistaa miten tärkeä se rahapuolikin.
Itse otin pienipalkkaisen vakityön kaukaa kotoa, 65 km ajomatkan päästä. Bensakulut ja muut auton menot huomioiden ei paljoa enempää jää käteen kuin ansiosidonnaisella. Lähellä kotia olisi ollut vain määräaikaisuuksia.
Olen todella tyytyväinen päätökseen ja siihen, että tulin valituksi. Päivät on pitkiä, mutta aunakin pystyn elättämään itse itseni.
Tietenkin menet töihin, kuinka voit edes kysyä tuollaista.