Mielipiteitä lasten hoitoon viemisestä anoppilaan?
Pyydättekö te puolison vanhemmilta lasten hoitoapua? Vai tarjoutuvatko isovanhemmat itse ottamaan lapsia hoitoon?
Meillä tilanne se, että omat vanhempani ovat molemmat kuolleet ja meillä kolme lasta, joista nuorin vasta vauva. Olen nyt äitiyslomalla kesän, ja samoin vanhemmat lapset ovat lomalla koko kesän.
Minusta on ihanaa olla lasten kanssa, MUTTA mies tehnyt koko kesän pitkää päivää lähes ilman lomaa, joten olen ollut käytännössä yksin kolmen lapsen kanssa KOKO kesän. Olen kysynyt mieheltä monesti että eikö oikeasti ole mahdollista pitää yhtään lomaa. Yhden viikon siis piti, eikä osaa sanoa koska pitää seuraavan kerran lomaa. Ja sen ainoan lomaviikonkin oli auttamassa omia vanhempiaan kun heillä isompi piharemppa meneillään. Perheenä emme ole tehneet oikeastaan mitään koko kesänä.
Sanoin taas tänään, että käy kyllä voimille koittaa yksin keksiä isommille lapsille jatkuvasti tekemistä, toivoisin kuitenkin että heillä olisi edes vähän kiva kesä. Mies on sitä mieltä, että voisin ”työntää” lapsia hänen vanhemmilleen hoitoon. Minulle se on tosi vaikeaa, koska eivät itse tarjoudu ollenkaan ottamaan lapsia.
Mielipiteitä?
Kommentit (257)
Ootte te akat outoja!
Rahaa pitäisi olla, mutta töissä ei saisi olla!
Meillä on kolme lasta ja vaimo nyt pääasiallisesti hoitaa niitä. Hoitaa ja valittaa ja samalla suunnittelee omakotitaloa, johon tarvitaan minun palkka ja minun nyt on tehtävä töitä enemmän kuin jaksaisin.
Ja kyllä. Käyn tekemässä pihatöitä ja remppoja myös vanhemmilleni, koska he tulevat auttamaan meitä taloprojektissa taloudellisesti. Aikanaan myös perimme vanhempani.
Tämän mun rakas rouva on nyt täysin unohtanut.
Kotona en saa enää nukkua ollenkaan. Jos oikaisen sohvalle, muija tulee naputtaan korvanjuureen.
Kyllä pistää tässä miettimään, että eroko tässä pitää ottaa.
Sainpa sitten itsekin olla lapsieni kanssa ja pärjäisin paljon vähemmällä työnteolla. Itselleni kelpaisi halvempiakin talo.
Koettaa rouva sitten pärjäillä myyjän palkalla.
Onkin ihan tämän sunnuntain asia, että vanhemmat muuttavat testamenttia niin, että tällä rouvalla ei tule olemaan mitään osuuksia siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ootte te akat outoja!
Rahaa pitäisi olla, mutta töissä ei saisi olla!
Meillä on kolme lasta ja vaimo nyt pääasiallisesti hoitaa niitä. Hoitaa ja valittaa ja samalla suunnittelee omakotitaloa, johon tarvitaan minun palkka ja minun nyt on tehtävä töitä enemmän kuin jaksaisin.
Ja kyllä. Käyn tekemässä pihatöitä ja remppoja myös vanhemmilleni, koska he tulevat auttamaan meitä taloprojektissa taloudellisesti. Aikanaan myös perimme vanhempani.Tämän mun rakas rouva on nyt täysin unohtanut.
Kotona en saa enää nukkua ollenkaan. Jos oikaisen sohvalle, muija tulee naputtaan korvanjuureen.Kyllä pistää tässä miettimään, että eroko tässä pitää ottaa.
Sainpa sitten itsekin olla lapsieni kanssa ja pärjäisin paljon vähemmällä työnteolla. Itselleni kelpaisi halvempiakin talo.
Koettaa rouva sitten pärjäillä myyjän palkalla.Onkin ihan tämän sunnuntain asia, että vanhemmat muuttavat testamenttia niin, että tällä rouvalla ei tule olemaan mitään osuuksia siihen.
Totta. Pitäisi istua alas ja kirjata tulot ja menot ja miettiä mihin projektiin rahat ja rahkeet riittää. Mies voi olla kovilla naisen epärealistisen elintason ylläpitämisessä ja haaveiden kanssa. Toisaalta ne voi olla myös miehen itsensä kehittelemiä tavoitteita ja se vaimo-parka taipuu työn, yksin hoidetun lastenhoidon, harrastusten ja kodinhoidon alla.
Siis puhukaa, puhukaa, puhukaa
Rahahanat kiinni. Katsotaan sitten muuttuuko ääni kellossa.
Mun isä ja mamma (äitipuoli kuulostaa semmosta grimminsatu hirviöltä) asuu toisella puolella suomea, äitini on kuollut. Appivanhemmat asuvat 600m päässä. Aluksi mun oli tosi vaikea pyytää niiltä apua,kun semmonen toisten auttamisen kulttuuri oli omassa perheessä ihan olematonta. Mun puolen suku ihan levällään pitkin maata ja maailmaa, mieheni suku taas tosi tiivisti tekemisissä keskenään. Meidän pienin on kahtena päivänä viikossa päiväkodissa ja yhden päivän viikossa mummolassa. Mulla on mennyt 8 vuotta aikaa ennenkun uskallan rohkeasti kysyä käykö joku hoitaminen vai ei. Mummo ja ukko auttavat tosi mielellään ja joka viikko katotaan mikä päivä olisi se mummolapäivä, toki aina noiden jaksamisen ja kalenterin mukaan. Vieläki mulla on semmonen syyllinen ja nolo olo tästä mummolan hoitoavusta, vaikka yritän rauhoitella itseäni siinä, että oikeasti haluavat ja tarjoutuvat itse.
226 jatkaa
Siis mies käy 6:30-15:30 töissä ja ite kolme aamua ja kaks iltaa viikossa. Isommat lapset on koulussa.
Meillä menee niin, että minä olen lasten kanssa kotona ja mies tekee töitä.
Myös sukulaisille remppahommia.
Meillä ei ole isovanhempia lähellä, että voisivat olla avuksi.
Ja meillä tosiaan on taloprojekti, johon tarvitaan rahaa. Mies tienaa niin paljon enemmän, että minun kannattaa olla kotona ja hoitaa lapset.
Meillä tämä asia kyllä on sovittu ajoissa,.että näin tehdään ja tämä on, mitä molemmat haluaa.
Kyllä on mullakin välillä raskasta ja yksinäistä, mutta väsynyt on mieskin.
Tämä ei lopunelämää tule jatkumaan näin, että tämän kyllä kestää.
Ja vaikka oltais kuinka väsyneitä, yritetään aina muistaa tsempata toisiamme. Että tiedetään, miksi nyt on näin ja jaksetaan.
Ja vaikka kuinka väsyneitä oltaisiin, pidetään yllä läheisyys vaikka vain pirkka-seksillä, mutta kuitenkin.
Jos kerran mies uhraa kaiken lomansa vanhempiensa auttamiseen, he todellakin saavat luvan hoitaa lapsia. Miehen työnarkomaanius on täyttä hölynpölyä. Vihaa lapsia, ei halua viettää aikaa ja ottaa vastuuta, pakenee siksi töihin. Saattaa olla salarakas töissä. Nyt kova kovaa vastaan, touhun on muututtava.
Minusta kuulostaa oudolta että puhut lasten hoitoon viemisestä anoppilaan, kun meillä mennään kylään mummolaan. Onko teillä jotenkin kylmät välit? Eikö lapsetkaan puhu mummosta ja papasta? Eivätkö mummo ja pappa, tai appi ja anoppi, halua nähdä lapsia ollenkaan?
Meillä lapset kysyy itse mummolta milloin voi tulla kylään, tai mummo kysyy lapsilta milloin voisivat tulla.
Vien lapset aina mukkilaan kun mahdollista.
En pyytänyt koskaan apua omilta vanhemmiltani, tosin silloin kun he elivät oli vain yksi lapsi, eikä äitini olisi missään tapauksessa suostunut hoitamaan. Teki selväksi minä en sitten hoida jos pentuja hankitte, hyvissä ajoin. Siihen ei isällä ollut nokan koputtamista vaikka hän kyllä oli lapsirakas.
Anoppi nyt ei ainakaan olisi hoitanut. Meillä ei ollut välejä ollenkaan. Hän vihasi minua jo ensi näkemältä ja sen hyvin selkeäsi osoitti samoin sen jälkeen kun naimisiin mentiin. Oli päättänyt jo etukäteen ettei hyväksy. Toinen syntyi anopin kuoleman jälkeen, appi taas ei olisi lasten kanssa pärjjännyt. Oli ihan leppoisa mutta hiljainen ja omiin oloihinsa vetäytyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ootte te akat outoja!
Rahaa pitäisi olla, mutta töissä ei saisi olla!
Meillä on kolme lasta ja vaimo nyt pääasiallisesti hoitaa niitä. Hoitaa ja valittaa ja samalla suunnittelee omakotitaloa, johon tarvitaan minun palkka ja minun nyt on tehtävä töitä enemmän kuin jaksaisin.
Ja kyllä. Käyn tekemässä pihatöitä ja remppoja myös vanhemmilleni, koska he tulevat auttamaan meitä taloprojektissa taloudellisesti. Aikanaan myös perimme vanhempani.Tämän mun rakas rouva on nyt täysin unohtanut.
Kotona en saa enää nukkua ollenkaan. Jos oikaisen sohvalle, muija tulee naputtaan korvanjuureen.Kyllä pistää tässä miettimään, että eroko tässä pitää ottaa.
Sainpa sitten itsekin olla lapsieni kanssa ja pärjäisin paljon vähemmällä työnteolla. Itselleni kelpaisi halvempiakin talo.
Koettaa rouva sitten pärjäillä myyjän palkalla.Onkin ihan tämän sunnuntain asia, että vanhemmat muuttavat test
Tämmöisten äijien kannattaisi kyllä ihan kokeilla miten kiva se on olla aina lasten kanssa kun toinen on aina töissä tai omissa menoissaan eikä kotona suostu tekemään mitään. Saattaisi muuttua ääni kellossa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, enkä maininnut että mies myös viikonloppuisin autellut paljon vanhempiaan! Viikonloput huomaan olevani yhtä lailla yksin lasten kanssa.
En tiedä miksi mies ei pysty/ halua ottaa ollenkaan aikaa perheelleen. Perhevapaita on myös käyttämättä, jotka voisi hyvin käyttää pois. Harmittaa kun vauvakin jäänyt hänelle aivan vieraaksi.
Mies voi varmaan kysyä hoitoapua vanhemmiltaan myös, mutta oli sitä mieltä että minun pitäisi kysyä sitä sillon kun tarvin. Mietin myös sitä kun eivät ole ollenkaan tarjonneet apua, olisivat ihan hyvin voineet tarjontakin, että eivätkö hekään jaksa hoitaa lapsia.. T. Ap
Siis appivanhempia pitäs olla koko ajan auttaa mut ette viitsi edes kysyy voisko ne vastavuoroisesti hoitaa teidän lapsia välillä ? Outo perhekuvio. Vai onko he jotain todella vanhoja ja huonokuntoisia jo ? Olisin kyl tosi vihainen mun miehelle jos kaikki lomat ja viikonlopput vaan auttaisi omia vanhempiaan vaikka teillä on monta lasta joista yksi vauva !
Lastenhoito kuuluu vanhemmille kirjoitti:
Lastenhoito kuuluu vanhemmille, ei isovanhemmille. Myös isän kuuluu hoitaa lapsia. Oletko kysynyt mieheltäsi, voisiko hän vähentää työntekoa? Lapsentahtinen imetys tarkoittaa, että äiti on tiiviisti vauvan kansa. Isommat sisarukset tarvitsevat yhteistä aikaa ja tekemistä äidin ja isän kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitosta saa koulutetun lastenhoitajan kotiin tilapäisavuksi. Yksityisistä kotipalvelu- ja siivousyrityksistä voi ostaa kotiapua ja aikaa jää lasten kanssa olemiseen.
Kunnasta voi pyytää tilapäistä kotiapua lapsiperheeseen. Seurakunnilla on perhekerhoja, päiväkerhoja, kesäkerhoja ja lapsiparkkitoimintaa alle kouluikäisille lapsille. Lapsiparkissa koulutetut hoitajat huolehtivat lapsista pari tuntia, jotta vanhempi saa levätä tai hoitaa asioitaan. Kouluikäisille lapsille on kunnan, seurakunnan, urheiluseurojen ja järjestöjen kesäkerhoja arkipäivisin.
En veisi lapsia anoppilaan hoitoon. Isovanhemp
Kyllä lyhytaikaista ja satunnaista hoitoa voi kysyä isovanhemmilta. Jos mummolassa on vähän eri meininki asioissa, niin lapsetkin tajuavat että niin on vain siellä eikä kotona. Pienet levähdystauot tekevät hyvää vanhemmille. Toki vain jos isovanhemmat haluavat ottaa lapset ja jos aidosti haluavat, he kyllä kuuntelevat vanhempien toiveita esim karkin syömisestä yms. Jos ovat kovin vastahakoisia , niin sitten on eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ootte te akat outoja!
Rahaa pitäisi olla, mutta töissä ei saisi olla!
Meillä on kolme lasta ja vaimo nyt pääasiallisesti hoitaa niitä. Hoitaa ja valittaa ja samalla suunnittelee omakotitaloa, johon tarvitaan minun palkka ja minun nyt on tehtävä töitä enemmän kuin jaksaisin.
Ja kyllä. Käyn tekemässä pihatöitä ja remppoja myös vanhemmilleni, koska he tulevat auttamaan meitä taloprojektissa taloudellisesti. Aikanaan myös perimme vanhempani.Tämän mun rakas rouva on nyt täysin unohtanut.
Kotona en saa enää nukkua ollenkaan. Jos oikaisen sohvalle, muija tulee naputtaan korvanjuureen.Kyllä pistää tässä miettimään, että eroko tässä pitää ottaa.
Sainpa sitten itsekin olla lapsieni kanssa ja pärjäisin paljon vähemmällä työnteolla. Itselleni kelpaisi halvempiakin talo.
Koettaa rouva sitten pärjäillä myyjän palkalla.Onkin ihan tämän sunnuntain asia, että vanhemmat muuttavat test
Kerro tämä selkokielellä vaimollesi suuttumisen uhallakin. Ja taas uudestaan tarvittaessa. Tee asia selväksi.
Jos appivanhemmat ovat mukavia, haluavat hoitaa lapsia ja arvostat heitä kasvattajina, niin mikä jottei? Olin lapsena paljon isovanhempien luona, niin paljon että pidän isoäitiä kolmantena vanhempanani. Ei se ollut mistään pois, päinvastoin rikasti elämää. Isoäitikin oli aikoinaan laittanut lapsiaan sukulaisille hoitoon, joten piti rooliaan ihan normaalina.
Ainahan se on ollut niin että lapset mahdollisuuksien mukaan viettävät paljon aikaa isovanhemmillaan, sen vuoksi paras ikä saada lapsia on ihmisillä reippaasti lyhyempi kuin elinikä. Ennen kolmen sukupolven perheet olivat ihan normaaleja, vasta ihan lähiaikoina on alettu kuuluttaa tällaista vanhemmuutta että lasten pitää kasvaa vanhemmissaan kiinni eikä vanhemmalla saa olla mitään omaa elämää.
No en todellakaaan kehtaisi mennä kysymään kerran olet itse kotona
Itse hoidin lapset ( 3 ) ja tein siinä ohessä ansiotyötäkin kotona
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootte te akat outoja!
Rahaa pitäisi olla, mutta töissä ei saisi olla!
Meillä on kolme lasta ja vaimo nyt pääasiallisesti hoitaa niitä. Hoitaa ja valittaa ja samalla suunnittelee omakotitaloa, johon tarvitaan minun palkka ja minun nyt on tehtävä töitä enemmän kuin jaksaisin.
Ja kyllä. Käyn tekemässä pihatöitä ja remppoja myös vanhemmilleni, koska he tulevat auttamaan meitä taloprojektissa taloudellisesti. Aikanaan myös perimme vanhempani.Tämän mun rakas rouva on nyt täysin unohtanut.
Kotona en saa enää nukkua ollenkaan. Jos oikaisen sohvalle, muija tulee naputtaan korvanjuureen.Kyllä pistää tässä miettimään, että eroko tässä pitää ottaa.
Sainpa sitten itsekin olla lapsieni kanssa ja pärjä
isin paljon vähemmällä työnteolla. Itselleni kelpaisi halvempiakin talo.
Koettaa rouva sitten pärjäillä myyjän palkalla.
Rajansa se on miehenkin jaksamisella. Jos akka on kotona, saa hoitaa ihan itse kersat kun mies painaaa töitä.
Kyllä ,olen nainen
Jos on kolmekkin lasta niin kai ne kaksi isompaa ovat jo päiväkodissa tai jopa koulussa ainakin syksystä kevääseen? Ja jos on päättänyt että päiväkotiin en laita kun haluan hoitaa itse niin silloin ei tarvis valittaa että mummot ja papat ei ehkä seiso jonossa lapsien vahdiksi. Jos näyttää ettei mies ole kiinnostunut edes siitä ensimmäisestä lapsesta niin silloin olisi kai pitänyt sanoa että enempää ei sitten tehdä ennenkuin kiinnostus osallistua lapsen elämään herää.
Miksi tällaiset ihmiset yleensä perustavat perheitä, jos kumppani on vaan joku naikkonen josta ei tarvitse välittää ja lapsetkin lähinnä vaan tiellä? Ei sieltä vanhempien peräkammarista kukaan pakota naimisiin ja lastentekoon. Jokaisella on omat tärkeysjärjestyksensä, pitää vaan uskaltautua elämään sen mukaisesti eikä siittää muksuja kärsimään siitä ettei aikuinen ihminen viitsi ottaa vastuuta perheestään.