Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa miksi olen sellainen ihminen ettei minuun kiinnitetä huomiota?
23.07.2019 |
Olen muutamassa työpaikassa huomannut, ettei työkaverit kiinnitä minuun laisinkaan huomiota tai jos yritän jostain keskustella, käy jopa niin ettei laisinkaan vastata. Tänäänkin yritin vierukaverin kanssa puhua jostain aivan normaalista asiasta ja lopetin lauseen kesken, koska huomasin ettei enää kuunnellut laisinkaan, eikä palannut asiaan. Puhuin siis ihan suoraan hänelle niin että olin kääntynyt kokonaan hänen puoleensa. Alussa kuunteli ja sitten käänsi pään eikä enää ottanut kontaktia. Puhuin siis ihan työasiasta mitä oli eilen tapahtunut. En mistään henk.koht asiasta.
Minulle tapahtuu tätä paljon. Ihmiset ei jostain syystä kuuntele minua laisinkaan tai eivät kiinnitä laisinkaan huomiota olemassa olooni.
Mikä olisi syynä teille tuollaiseen käytökseen? Muille nämä työntekijät ovat mukavia, minä olen vain kuin ilmaa.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mehän sen täällä tiedämmekin.
Se on salaliitto, kaikki joiden kanssa olet koskaan ollut tekemisissä, yhteisymmärryksessä syrjivät sinua.
Tai sitten sinä teet jotakin väärin. Me emme täällä voi tietää, että mitä.
Hienosti vastasit kysymykseeni: "Mikä olisi syynä teille tuollaiseen käytökseen? Muille nämä työntekijät ovat mukavia, minä olen vain kuin ilmaa".
ApEhkä piruilet myös työpaikalla?
Eli vastaamistyylini oli väärä, mutta kommentoijan ihan ok? AP
Uhriutuminen unohtui listasta. Jos kysyy ja vielä kysyy uudelleen, niin miksi ei sitten haluakaan rehellistä vastausta?
Kerron salaisuuden: IHAN JOKAINEN pitää itseään mukavana, reiluna, rehellisenä, ystävällisenä, huumorintajuisena, älykkäänä, ainutlaatuisena, kiinnostavana jne.
Muut sitten näkevät sen todellisuuden. Etenkin jos tulee kohdelluksi samoin aina ja kaikkialla, niin ainoa yhdistävä asia on tämä ihminen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ignooraava henkilö on väärintulkinnut jotain mitä olet tehnyt / sanonut / miten asennoitunut, ja on loukkaantunut väärinkäsityksen seurauksena ja ilmaisee loukkaantumisensa epäsuorasti.
Tai sinulla on hiljainen ääni tai ignooraavalla henkilöllä heikko kuulo tai molempia. Joskus ihmiset, joilla on alentunut kuulo, eivät kehtaa myöntää sitä, ja jättävät vastaamatta tai reagoivat omituisesti, passiivisesti.
Tai sitten ongelma voi olla moraalinen.
Eli ehkä olet tehnyt jotain väärin häntä kohtaan (tehnyt, jättänyt tekemättä, sanonut, asennoitunut) ja hän on loukkaantunut ja ilmaisee loukkaantumisensa epäsuorasti.
Tai ehkä moraalinen ongelma on hänen puolellaan. Eli ehkä häntä ärsyttää tai vaikka aiheuttaa kateutta jokin sinussa oleva (kasvonpiirteet, ääni, pukeutumistyyli, murre, erilainen koulutustaso tms.) ja tuo ignooraaminen on tapa ilkeillä epäsuorasti eli siten, että sitä on vaikea ruveta moittimaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuo sama työpaikalla, johtunee siitä ettei minusta oikein pidetä, koska olen kovin erilainen. Ainoa nainen työpaikalla, muita huomattavasti vanhempi jne. Pomokin sanoi tavoitekeskustelussa, että "pojat ei ole sinulle oikein lämmenneet", ja kyseli miten jaksan. Minä sanoin että hyvin. En minä töissä seuraa kaipaa, kunhan työasiat hoituu.
Tuo on sellainen tilanne, mihin näin yli viisikymppisenä (pitkäaikaistyöttömänä) en haluaisi joutua - enpä tosin usko tuollaiseenkaan paikkaan työllistyväni, kun en työllisty minnekään. Lämpenisivätkö "pojat " sitten nuorelle ja kauniille, mahdollisesti isorintaiselle naiselle?
Pistää miettimään, mitä palkan vuoksi on valmis kestämään. Hienoa, jos ei sinua haittaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mehän sen täällä tiedämmekin.
Se on salaliitto, kaikki joiden kanssa olet koskaan ollut tekemisissä, yhteisymmärryksessä syrjivät sinua.
Tai sitten sinä teet jotakin väärin. Me emme täällä voi tietää, että mitä.
Hienosti vastasit kysymykseeni: "Mikä olisi syynä teille tuollaiseen käytökseen? Muille nämä työntekijät ovat mukavia, minä olen vain kuin ilmaa".
ApEhkä piruilet myös työpaikalla?
Eli vastaamistyylini oli väärä, mutta kommentoijan ihan ok? AP
Jos olet tehnyt selväksi miten ikäviä ihmisiä ne vähäpuheiset ihmiset ovat, ja silti odotat heidän tykkäävän sinusta ja muuttavan itseään jotta sinä (uusi työntekijä?) heistä tykkäisit, niin olisiko siinä se ongelma...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille työkavereille noottia siitä, että mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa. Ja huokailu passiivis-aggressiivisuutta.
Se on! En ymmärrä miksei ihmiset voi olla vain peruskohteliaita. Ei tarvitse olla parhaita kavereita, mutta silti voisi vaikka kysyä miten voi tai miten viikonloppu meni.. AP
Jos voi riittävän hyvin tullakseen töihin, en ymmärrä, miksi voinnista pitäisi erikseen kysyä. Toki, jos työkaveri kesken työpäivän muuttuu kalpeaksi , hikiseksi tai huulet sinertäväksi, on jo syytä kysyäkin, koska voi olla tarvetta soittaa ambulanssi. Viikonloput taas menevät ihmisillä joko hyvin, huonosti tai ei mitenkään erikoisesti, joten eihän työkaverisi tee sillä tiedolla yhtään mitään, miten juuri sinun viikonloppusi on mennyt. Sen vuoksi hän ei kerro sulle, miten hänen oma viikonloppunsa meni, koska et tee tiedolla yhtään mitään.
Ymmärrän tuon ajatuksen peruskohteliaisuudesta, mutta miksi juuri tyhjän puhumisen eli smalltalkin pitää olla peruskohteliaisuutta? Tarkoitan, että miksi pidämme teeskentelyä kohteliaisuutena? Kohteliaisuuden vuoksi kysytään, mitä kuuluu, vaikkei asia kiinnosta tippaakaan. Ja toinen vastaa kohteliaasti, että ihan hyvää, vaikka elämässä kaikki asiat on ihan päin peräsintä. Miksei voitaisi vaikka sopia, että toisen tavatessa on kohteliasta hypätä kolme kertaa tasajalkaa? Siitä sentään tulisi edes vähän liikuntaa.
En kaipaa jatkuvaa seuraa tai puhumista, mutta peruskohteliaisuus: kuuntele kun toinen puhuu, vastaa jos sinulle puhutaan ja katso silmiin. Voinnilla tarkoitan "huomenta, miten meni ilta" "miten meni viikonloppu" "Oliko pitkä päivä eilen töissä" "miten remontti etenee" "oletko ulkoillut paljon,kun on hyvät säät". Ihan tuollaista perus kauraa, kun nähdään aamulla tai viikonlopun jälkeen. Ei sitä elämäntarinaa tarvitse vuodattaa tai jatkuvasti räpättää.
APJuuri tuollaista tarkoitin itsekin. Kysellään kohteliaisuuden vuoksi asioita, jotka eivät oikeasti kiinnosta tippaakaan. Teen tuota itsekin - koska se on kohteliasta - mutta ihan turhaa ja hyödytöntähän se on. Teen niin vain siksi, että niin kuuluu tehdä. Ja vastaavasti, kun multa kysytään, vastaan kohteliaasti "huomenta, ilta meni ihan hyvin, entä itselläsi?", "viikonloppun meni ihan hyvin, entä itselläsi?", "oli pitkä päivä eilen, entä itselläsi?", "remontti etenee hyvin, entä omasi?", "en ole ulkoillut paljon, entä sinä?" jne jne. Täysin merkityksetöntä puhumista, jota tehdään vain kohteliaisuuden vuoksi.
Aivan, _kohteliaisuuden_. Mitä puhut kun istut toisen vieressä 8h? Tai aamulla haette kahvia? Itse en ole mikään puhelian ihminen, enkä kerro mitään super henkilökohtaista, ellen ole todella hyvä ystävä, mutta olen kuitenkin ystävällinen ja huomioiva. Viihdyn hyvin yksin, enkä kaipaa puheseuraa sen enempää tai esim. lounasystävää, mutta silti on välillä kiva tulla huomioiduksi ihmisenä, työkaverina, yhteisönjäsenenä. Ap
Teen töitä. Eli sitä, mistä työnantaja maksaa mulle palkan. Olen it-alalla kuten toinenkin sulle vastannut ja meillä on töissä sen verran kiire, ettei oikein ole aikaa alkaa kyselemään työkavereiden voinneista tai remonteista. Ei edes silloin, jos se kiinnostaisi kysyjää. Istumme myös kaikki headsetit päässä, moni kuuntelee musiikkia välttyäkseen häiriöltä, kun vieressä istuvalla on menossa Skype-palaveri. Keskittymistä vaativassa työssä turhanpäiväiset keskeytykset eivät ole toivottuja, kun olisi ihan mukavaa, jos työt saisi tehtyä työajan puitteissa. Työpaikalla ei olla hakemassa tarpeetonta huomiota. Huomiota saa kyllä palavereissa, mutta huomio liittyy tiimityöhön ja siihen, mitä kukakin on saanut aikaiseksi, ei työntekijöihin henkilöinä.
Kuten aiemmassa kerroin, niin mä toimin tuon peruskohteliaisuuden mukaan, kun esim haen aamukahvia kahvihuoneesta ja siellä sattuu olemaan samaan aikaan joku toinenkin hakemassa kahvia. Monesti ei edes ole, koska ihmiset hakevat kahvinsa hyvin eri aikoihin. Mä vaan en saa siitä mitään, koska kyseessä on pelkkää kohteliasta smalltalkia, jolla ei tarkoiteta yhtään mitään. Kysyjä kysyy, mitä on kohteliasta kysyä, ja vastaaja vastaa, mitä on kohteliasta vastata. Pelkkää teeskentelyä siis. Paljon enemmän saan siitä, että työkaveri vain moikkaa ja vaikka hymyilee mulle. Kuitenkin, kun kahvin on kaatanut mukiinsa, on jo kiire takaisin työpisteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olen nykyään työssä, jossa voi olla rauhassa. Edellisessä eräskin raivostuttava täti kieltäytyi työskentelemästä kanssani, koska en jutellut hänen kanssaan tarpeeksi paljon. Itse paapatti henk.kohtaisia juttujaan taukoamatta ja mun olisi vastavuoroisesti pitänyt tehdä samoin.
Älä keskeytä työkaverisi työntekoa sellaisilla asioilla, jotka voivat odottaa. En tiedä, millaista työtä sinä teet, mutta joillain meistä on työ, jossa emme ehkä näytä tekevän mitään, mutta silti keskittyneesti ajattelemme jotain työn alla olevaa asiaa. Jos asiasi ei todellakaan voi odottaa kahvitaukoon tai lounastaukoon asti, esitä asiasi hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi. Vain se osa asiasta, mikä työkaverisi pitää juuri nyt tällä punaisella minuutilla ehdottomasti tietää. Jos kyseessä on asia, johon tarvitset työkaveriltasi vastauksen voidaksesi jatkaa omaa työtäsi, esitä hyvin selkeä kysymys. Älä siis jaarittele yhtään turhaan eli älä selosta sellaisia kysymykseesi liittyviä taustoja, joilla ei itse kysymyksen kannalta ole merkitystä. Älä siis aloita kysymystä tyyliin "Hei kuule....mulla olis yks ongelma. En ole tehnyt tällaista ennen eikä edellisissäkään työpaikoissa ole ollut vastaavaa...." Ei siis näin! Älä selitä, miksi sulla on ongelma vaan mikä sulla on ongelmana. Ja ennenkuin kysyt, tarkista ensin, ettei ongelmaasi löydy ratkaisua yrityksen sisäisistä ohjeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun on joskus kauhean vaikea keskittyä kuuntelemaan. Tämä tapahtuu, kun toisella on jaaritteleva tapa puhua. Aloittaa jostain ei-relevantista asiasta, eikä juttu tunnu etenevän. Keskittymiskykyni herpaantuu. Olen opetellut tietoista keskittymistä, mutta se on opettelun tulos.
Jos syy on tämä, niin opettele retoriikkaa: kerro tärkein ensin. Se hetkauttavin asia. Tai asia, joka vetoaa tunteeseen. Kun koukku on nielaistu, niin sitten ala kertomaan ohjeiden mukaan.
Toinen syy voi olla mielipiteettömyys. Hajuttomat, värittömät ja mauttomat ihmiset eivät ole mielenkiintoisia. Eli kaikki on ”asia voi olla niin, mutta voi se olla näinkin”, ”en mä tiedä” ”en tuohon voi vastata”.
Anyway, en minäkään kauheasti puhu, koska toisten ihmisten mielenkiinnon pitäminen on vaikeaa, ellei ole ydinporukassa sisällä. Silloin kannattaa keskittyä kyselemään enemmän.
Tämä. Mulla on ystävä joka ei hirveesti ota kantaa mihinkään, eikä oma-aloitteisesti aloita keskustelua tai sitten jaarittelee jotain. Eli aika hajuton ja mauton persoona...
Ihan mukava joo, mutta ei sitä jaksa 2h kauempaa.
Puhut vain tylsiä asioita, et osaa kertoa tarinaa, et anna mitään itsestäsi. Tämä on minullakin ja ongelma on vaikea, koska tämä nyt vain on se kommunikointityyli, jonka lapsena opin. Ihan helppo ei ole lähteä tosiaankaan itseään muuttamaan tällä saralla. Sanoisin, että kirjoittaminen on hyvä idea. Kirjailijat tuntuvat haastatteluissa ilmaisevan itseään keskimääräistä kiinnostavammin, enkä usko että heistä tuli kirjailijoita siksi, että he jo alun perin kiinnostavia olivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille työkavereille noottia siitä, että mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa. Ja huokailu passiivis-aggressiivisuutta.
Se on! En ymmärrä miksei ihmiset voi olla vain peruskohteliaita. Ei tarvitse olla parhaita kavereita, mutta silti voisi vaikka kysyä miten voi tai miten viikonloppu meni.. AP
Jos voi riittävän hyvin tullakseen töihin, en ymmärrä, miksi voinnista pitäisi erikseen kysyä. Toki, jos työkaveri kesken työpäivän muuttuu kalpeaksi , hikiseksi tai huulet sinertäväksi, on jo syytä kysyäkin, koska voi olla tarvetta soittaa ambulanssi. Viikonloput taas menevät ihmisillä joko hyvin, huonosti tai ei mitenkään erikoisesti, joten eihän työkaverisi tee sillä tiedolla yhtään mitään, miten juuri sinun viikonloppusi on mennyt. Sen vuoksi hän ei kerro sulle, miten hänen oma viikonloppunsa meni, koska et tee tiedolla yhtään mitään.
Ymmärrän tuon ajatuksen peruskohteliaisuudesta, mutta miksi juuri tyhjän puhumisen eli smalltalkin pitää olla peruskohteliaisuutta? Tarkoitan, että miksi pidämme teeskentelyä kohteliaisuutena? Kohteliaisuuden vuoksi kysytään, mitä kuuluu, vaikkei asia kiinnosta tippaakaan. Ja toinen vastaa kohteliaasti, että ihan hyvää, vaikka elämässä kaikki asiat on ihan päin peräsintä. Miksei voitaisi vaikka sopia, että toisen tavatessa on kohteliasta hypätä kolme kertaa tasajalkaa? Siitä sentään tulisi edes vähän liikuntaa.
En kaipaa jatkuvaa seuraa tai puhumista, mutta peruskohteliaisuus: kuuntele kun toinen puhuu, vastaa jos sinulle puhutaan ja katso silmiin. Voinnilla tarkoitan "huomenta, miten meni ilta" "miten meni viikonloppu" "Oliko pitkä päivä eilen töissä" "miten remontti etenee" "oletko ulkoillut paljon,kun on hyvät säät". Ihan tuollaista perus kauraa, kun nähdään aamulla tai viikonlopun jälkeen. Ei sitä elämäntarinaa tarvitse vuodattaa tai jatkuvasti räpättää.
APJuuri tuollaista tarkoitin itsekin. Kysellään kohteliaisuuden vuoksi asioita, jotka eivät oikeasti kiinnosta tippaakaan. Teen tuota itsekin - koska se on kohteliasta - mutta ihan turhaa ja hyödytöntähän se on. Teen niin vain siksi, että niin kuuluu tehdä. Ja vastaavasti, kun multa kysytään, vastaan kohteliaasti "huomenta, ilta meni ihan hyvin, entä itselläsi?", "viikonloppun meni ihan hyvin, entä itselläsi?", "oli pitkä päivä eilen, entä itselläsi?", "remontti etenee hyvin, entä omasi?", "en ole ulkoillut paljon, entä sinä?" jne jne. Täysin merkityksetöntä puhumista, jota tehdään vain kohteliaisuuden vuoksi.
Aivan, _kohteliaisuuden_. Mitä puhut kun istut toisen vieressä 8h? Tai aamulla haette kahvia? Itse en ole mikään puhelian ihminen, enkä kerro mitään super henkilökohtaista, ellen ole todella hyvä ystävä, mutta olen kuitenkin ystävällinen ja huomioiva. Viihdyn hyvin yksin, enkä kaipaa puheseuraa sen enempää tai esim. lounasystävää, mutta silti on välillä kiva tulla huomioiduksi ihmisenä, työkaverina, yhteisönjäsenenä. Ap
Itse istun 8 h avokonttorissa jossa molemmilla puolillani istuu ihminen, työtiimini jäsen. Voi mennä viikkojakin ettei sanota toisillemme sanaakaan. Jos on työasiaa, nekin usein tulee Slackiin kirjoittamalla laitettua, joskus harvoin puhumalla. Kukaan ei sano huomenta tai muuta turhaa pölinää. It-alalla näin. Itse tykkään. Ja kyllä hermostuisin jos joku kuulumisten kyselijä tai joka aamu tervehtijä tulisi viereen. Toivottavasti se oppisi tavoille pian, kun hiljaisuus ja silmien pyörittely on vastaus :D
Ok. Ehkä itselle on vain tärkeää huomioida muita ihmisiä ja tulla huomioiduksi, oltiin sitten it-ihmisiä, siivoajia tai työttömiä. En vain juuri käsitä tälläistä käytöstä. Koen sen todella epäkohteliaana :) Ap.-
Sehän on epäkohteliasta. Tosin suomi rankattiin baltian ja bulgarian ohella epäempaattisimpiin ihmisiin...usa, eteläamerikka, saksa ja tanska ovat jo paratiiseja koska ihmisillä on sentään smalltalktaidot eikä jätetä ihmisiä totaalisesti ignooraten vuosikausiksi omiin oloihinsa ilman yhtäkään kuulumisten kysymistä.
Kannattaisi muuttaa pois johonkin smalltalkmaahan ellei viihdy erakkona!
Eihän masennuslääkkeet tai viinakaan auta jos yhteiskunnan normi on autistinen käytös.
Jotku ryhmät oikein nauttii sisäisesti kun saavat yhteisen halveksunnan kohteen ja ne nyt valitsivat sinut. Sillä he peittävät omia ongelmiaan ja heidän egonsa saa tyydytystä. Sinun pitää katkaista välit tälläisiin energia syöppöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ihmiset vain pitävät jotain alempiarvoisena kuin muita. Usein työporukoissa tai jopa koulussa yksi jää ulkopuolelle eikä hänen sanomisilla ole painoarvoa. Sinä saatat olla tuossa tilanteessa. Sinua ei kunnioiteta.
Suosittelen että näille ihmisille et ole mukava vaan vastaat samalla mitalla takaisin. Jos puhuvat, niin katso vähän ohi , älä kysele liikaa tai ole kiinnostunut. Älä vastaavasti näytä kunnioitusta tuollaisille. Älä ole kynnysmatto.
ps. Sussa ei ole siis välttämättä yhtään mitään vikaa, vaan tämä on laajempi ilmiö ihan jo peruskouluissakin.
Tietynlaista ''henkistä kiusaamista'' jos niin voi sanoa ja yllättävän laajalle levittynyttä.
Ne luulevat sinua tyhmäksi! Osta pilailu kaupasta ihmisen näköinen h0mo sapiens puku, niin kaikki tulevat puhumaan.
Ok. Ehkä itselle on vain tärkeää huomioida muita ihmisiä ja tulla huomioiduksi, oltiin sitten it-ihmisiä, siivoajia tai työttömiä. En vain juuri käsitä tälläistä käytöstä. Koen sen todella epäkohteliaana :) Ap.-