Työelämä ahdistaa - pätkätyöt, huono palkka, erilleen muutto...

Ottaisin työn ja mahdollisesti vuokraisin jonkun pienen asunnon ja viikonloppuisin menisin kotiin. Puoli vuotta kyllä menisi noin.

Juuri noin. Voithan ajaa vaikka keskellä viikkoa yhdeksi yöksi kotiin. Vuokra asunnosta saattaa joutua maksamaan 1kk extraa jos sen irtisanoo liian aikaisin, siis jos ei olekaan töitä.

Määräaikainen työsuhde, joka voidaan sanoa irti kuukauden irtisanomisajalla? Otapa yhteyttä liittoon ja kysele onko tuo sallittua. Määräaikaisuuden pitäisi sitoa sekä työnantajaa että työntekijää ilman tuollaisia ehtoja.

100km aika lyhyt matka kuitenkin. Jotkut ajaa sen päivittäin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin työn ja mahdollisesti vuokraisin jonkun pienen asunnon ja viikonloppuisin menisin kotiin. Puoli vuotta kyllä menisi noin.

Tämä oli oma ajatukseni. Olen katsonut alueen asuntotarjontaa ja useimmat asunnot ovat olleet isoja (60+) ja kalliita (800+). En tarvitse noin paljon tilaa mutta asunto-sivujen tarjonta ei oikein mätsää tarpeisiini. Ajattelin kalustaa asunnon tyyliin pöytä roskalavalta ja makuuhuoneessa halvin patja kuormalavojen päälle, että ei tarvitse repiä oikeaa kotia rikki tai miettiä mitä tehdä huonekaluilla jos ja kun lyhyt sopimus loppuu. Remppasin ja maalasin nykyisen kotimme juuri viime vuonna, joten yhtään väkertelyintoa ei ole jäljellä.

Onko yleistäkin että joka vuosi pitää muuttaa ja rakentaa uusi koti? Kaipaan jatkuvuutta ja jotain kestävää.

-ap

Vierailija kirjoitti:

100km aika lyhyt matka kuitenkin. Jotkut ajaa sen päivittäin töihin.

Meillä ei ole autoa, enkä ole ajanut kuuteen vuoteen ajokortin saatuani. Rehellisesti sanottuna ajaminen pelottaa liikaa, ja nollasta tuhanteen kilometriin viikossa on turhan iso hyppy. Asemalta asemalle junalla menisi työmatkoihin 1h 20 / suunta. Plus pyörä/kävely asemille ja töihin/kotiin.

-ap

Tuossa tilanteessa paras vaihtoehto olisi se, että ajat työmatkan päivittäin autolla, jos julkisilla ei pääse. Noin lyhyeksi aikaa voi olla hankala saada vuokra-asuntoa ja muutosta tulee kuluja. Onko sinulla ajokortti?

Vierailija kirjoitti:

Määräaikainen työsuhde, joka voidaan sanoa irti kuukauden irtisanomisajalla? Otapa yhteyttä liittoon ja kysele onko tuo sallittua. Määräaikaisuuden pitäisi sitoa sekä työnantajaa että työntekijää ilman tuollaisia ehtoja.

Lueskelin netistä että määräaikaisessa sopimuksessa voi todellakin olla koeaika, ja myös irtisanomislauseke jos molemmat osapuolet vain hyväksyvät sen. Itsekään en tajua mikä järki on k-u-u-d-e-n (!!!) kuukauden sopimuksessa, joka voidaan puhaltaa poikki ihan missä vaiheessa tahansa. Uuteen työhönkin sopeutuessa menee helposti pari kuukautta...

-ap

Ottaisin työn, koska kerran tarvitset työkokemusta.

Vuokraisin pienen asunnon tai alivuokrahuoneen tai kimppakämppähuoneeen työpaikkakunnalta ja tapaisin miestä viikonloppuisin. Omalla urallani tämmöinen etäsuhteilu on ollut ihan normaalia erinäisinä jaksoina - siitä selviää, jos liitto on hyvä ja sitoutuminen molemminpuolista. Siinä on tavallaan hyvätkin puolensa, koska työn jälkeen saa rauhassa levätä, ei ole joka päivä joku vaatimassa huomiota ja puuhastelua - ja sittn kun tavataan, on aikaa ja energiaa juuri siihen.

Voi myös olla ihan hyvä, että eka työsi on lyhyt, puolen vuoden pätkä (tai ehkä vuosi olisi vielä parempi, mutta puolivuotta on ihan ok), koska näissä aloitustason hommissa palkka ON huono. Aina. Ja se nousee tilastollisesti paremmin työpaikkaa vaihtaessa kuin palkankorotuksilla samassa paikassa. Eli lyhyet työsuhteet alussa koituvat sun hyväksi. Myöhemmin sit pyrit pitempiin.

Tämän jälkeen ajattelisin noista määräaikaisen epävarmennuksistq - koeajasta ja kuukauden irtisanomisajastq - että nehän on erinomaisia myös sun kannalta siinä tilanteessa, että tuo reissaaminen tai itse työ kuitenkin osoittautuvat liian ankeiksi. Pääset tästä työstä eroon kuukauden varoajalla, jos on tarpeen.

Älä suotta ahdistu. Asiasi ovat hienosti!

Toisaalta jos pääsee töihin esim. junalla niin tuon 100km jaksaisi ihan hyvin sen puoli vuotta. 

Millaista tuo työ on, onko mahdollista tehdä etänä esim 1-2 päivää viikossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

100km aika lyhyt matka kuitenkin. Jotkut ajaa sen päivittäin töihin.

Meillä ei ole autoa, enkä ole ajanut kuuteen vuoteen ajokortin saatuani. Rehellisesti sanottuna ajaminen pelottaa liikaa, ja nollasta tuhanteen kilometriin viikossa on turhan iso hyppy. Asemalta asemalle junalla menisi työmatkoihin 1h 20 / suunta. Plus pyörä/kävely asemille ja töihin/kotiin.

-ap

Ok eli autoa ei ole ja et ole halukas hankkimaan sita.

Sinuna harkitsisin junaa. Täällä ammattikouluun menevät joutuvat kulkemaan vastaavan matkan. Heillä tulee pituutta päiville noin 12 tuntia. Sinulla on vain puolesta vuodesta kyse, joten alkuun juna olisi hyvä vaihtoehto. Jos työsuhteesta tulee pitempi kuin puoli vuotta, niin sitten kannattaa hankkia asunto. Miten pitkä matka asemalta on työpäikalle / kotiin?

Ottaisin työn, koska ilmeisesti teillä ei ole lapsia. Pätkätyöt ovat tosi yleisiä ja on hyvä, jos saat työkokemusta alalta ja arvostetulla työnantajalla.

Olen itse tehnyt pätkätöitä jo 11 vuotta. En ole lähtenyt töihin toiselle paikkakunnalle, mutta olen ottanut lyhyempiä pätkiä 1,5h työmatkan päästä kotoa. Eniten noita hankalia pätkiä tein lasten ollessa pieniä. Miehellä onneksi oli työ vain tunnin matkan päässä kotoa, joten selvittiin päiväkotiaikoijen puitteissa. Rankkaa oli. Mutta ilman noita lyhyempiä pätkiä en olisi saanut pidempiä määräaikaisia työsuhteita. Vakituista työpaikkaa saan tuskin ikinä. Vaikeasti työllistävä ala.

Sinun tilanteesi kuulostaa ap kuitenkin ihan mahdolliselta tehdä, kun ei ole lapsia.

Ei kannata ainakaan kuormalavojen päällä nukkua, niissä on kaiken maailman myrkkyjä ja kyllästysaineita, ja eivät todellakaan ole tarkoitettu huonekalukäyttoon tai ylipäätään asuintiloihin...

Harvalla tyoelämän alku on kovin ruusuinen. Ap voi valita näkeeko vaivaa ja saa mahdollisuuden vakituiseen paikkaan (tai edes tyokokemuksen keräämiseen), vai jääko kotiin odottelemaan unelmatyotä. Jälkimmäiset on niitä jotka kymmenen vuoden päästä valittavat kuinka itse ei voi elämälleen mitään, ja kuinka ne ekan tyyppiset, vaivaa pelkäämättomät ihmiset on "vain onnekkaita ja kultalusikka suussa syntyneitä". 

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa paras vaihtoehto olisi se, että ajat työmatkan päivittäin autolla, jos julkisilla ei pääse. Noin lyhyeksi aikaa voi olla hankala saada vuokra-asuntoa ja muutosta tulee kuluja. Onko sinulla ajokortti?

Julkiset yhteydet ovat hyvät, mutta laskin että työmatkoihin menee jo 20 tuntia viikossa ja joudun olemaan asemalla kuuden maissa joka aamu. Ja vasta seitsemältä kotona. Tämän takia osittainen muutto (eli huonekalut pysyvät kotona, uuteen asuntoon vain välttämättömimmät nollabudjetilla) tuntui paremmalta vaihtoehdolta. Tuntuu julmalta että työnkäynnin takia kaikki harrastukset jäisivät välistä ja työssäkäyntiin menisi 13 tuntia päivästä.

Ajokortti kyllä löytyy.

-ap

Koeaika määräaikaisissa suhteissa on ihan normaalia. Miksi sitä ei saisi olla? Työntekijä voisi lusmuilla heti ensimmäisestä päivästä lähtien, tai vastavuoroisesti työnantaja kyykyttää niin paljon kuin haluaa kun työntekijä on loukussa. Jos olet hyvä työntekijä niin ei siitä pitäisi olla huolissaan, mutta kerta olet niin et taida olla kovin kummoinen työntekijä.

Tunti suuntaansa työmatkaa ei muuten ole edes paljon. Kymmenet tuhannet ihmiset elävät koko ajan niin Suomen kaupungeissa. Miljoonat maailmalla.

Etsi joku alivuokralaishuone niin ei mene koko palkka asumiseen. Viikonloput kotona ja ehkä viikollakin jos siltä tuntuu. Hyvä auto oltava ellei junalla pääse. Itse satsaisin pihiin uudehkoon dieseliin. Pariskuntana saat vähentää työskentelypaikkakunnan asunnon vuokran verotuksessa, samoin matkakulut. Eli saat veroprosentin aika minimiin :D

100 kilsaa ajelee etenkin motaria valosaan ja jäättömään aikaan hyvällä autolla melko kivuttomasti vaikka ottaahan se ajanhukka päähän. Talvella ja pimeällä en itse viitsisi vaikka monelle se on arkipäivää. 

Tietenkin haet koko ajan muita hommia lähempää kotia. Jos tärppää irtisanoudut. Toki irtisanomisaika on myös työntekijän puolelta määritelty sopparissa, eikös?

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin työn, koska kerran tarvitset työkokemusta.

Vuokraisin pienen asunnon tai alivuokrahuoneen tai kimppakämppähuoneeen työpaikkakunnalta ja tapaisin miestä viikonloppuisin. Omalla urallani tämmöinen etäsuhteilu on ollut ihan normaalia erinäisinä jaksoina - siitä selviää, jos liitto on hyvä ja sitoutuminen molemminpuolista. Siinä on tavallaan hyvätkin puolensa, koska työn jälkeen saa rauhassa levätä, ei ole joka päivä joku vaatimassa huomiota ja puuhastelua - ja sittn kun tavataan, on aikaa ja energiaa juuri siihen.

Voi myös olla ihan hyvä, että eka työsi on lyhyt, puolen vuoden pätkä (tai ehkä vuosi olisi vielä parempi, mutta puolivuotta on ihan ok), koska näissä aloitustason hommissa palkka ON huono. Aina. Ja se nousee tilastollisesti paremmin työpaikkaa vaihtaessa kuin palkankorotuksilla samassa paikassa. Eli lyhyet työsuhteet alussa koituvat sun hyväksi. Myöhemmin sit pyrit pitempiin.

Tämän jälkeen ajattelisin noista määräaikaisen epävarmennuksistq - koeajasta ja kuukauden irtisanomisajastq - että nehän on erinomaisia myös sun kannalta siinä tilanteessa, että tuo reissaaminen tai itse työ kuitenkin osoittautuvat liian ankeiksi. Pääset tästä työstä eroon kuukauden varoajalla, jos on tarpeen.

Älä suotta ahdistu. Asiasi ovat hienosti!

Kiitos ihanista sanoista! Tuossa valossa nuo epävarmennuksetkin kuulostavat itse asiassa aika hyvältä. Haluan työpaikan tosissani (hain jo viime vuonna, mutten päässyt) ja sitten se on CV:ssäni koko loppuelämäni. On vaikea päästä irti ajattelumallista jossa töihin päästään ja siellä pysytään, kun työelämän todellisuus on max. 6-8 kk sopimuksia ja vuokratyömuruja. Tältä pohjalta on kuitenkin helpompi ponnistaa tulevaisuudessa.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa paras vaihtoehto olisi se, että ajat työmatkan päivittäin autolla, jos julkisilla ei pääse. Noin lyhyeksi aikaa voi olla hankala saada vuokra-asuntoa ja muutosta tulee kuluja. Onko sinulla ajokortti?

Julkiset yhteydet ovat hyvät, mutta laskin että työmatkoihin menee jo 20 tuntia viikossa ja joudun olemaan asemalla kuuden maissa joka aamu. Ja vasta seitsemältä kotona. Tämän takia osittainen muutto (eli huonekalut pysyvät kotona, uuteen asuntoon vain välttämättömimmät nollabudjetilla) tuntui paremmalta vaihtoehdolta. Tuntuu julmalta että työnkäynnin takia kaikki harrastukset jäisivät välistä ja työssäkäyntiin menisi 13 tuntia päivästä.

Ajokortti kyllä löytyy.

-ap

Niin, monet tekevät paljon pidempiäkin päiviä, jotkut jopa kahta tyotä. Voit lukea, nukkua, syodä, opiskella, jne junassa. Ehkä jos ta sallii, jopa tehdä toitä ja lyhentää siten päivää. Itsellä on tyomatka 1.5h suuntaansa, ja joo, on pitkiä päiviä, mutta teen sen ihan uran ja tyokokemuksen kannalta. Herään viideltä, käyn usein aamuisin urheilemassa, ja olen junassa klo 7. Kotona noin klo 19. Enkä valita, koska tiedän etteivät useimmat asiat elämässä tule helpolla.