Lue keskustelun säännöt.
Onko naisia,jotka tiedostamattaan antaa kuvan että ovat muka ihastuneet.
18.07.2019 |
Todellisuus on kuitenkin toinen. Ovat vain ystävällisiä.
Kommentit (44)
Käynyt liian monta kertaa, että miehet kuvittelevat hymyä tai ystävällisyyttä ihastukseksi tai kiinnostukseksi. Oikeasti ihastuessani menen aivan kipsiin, enkä pysty kohdetta edes katsomaan saati puhumaan sille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa tiedostamattomuus olla siellä toisessa päässä.
Eivät miehet kikattele, keimaile tai hymyile samalla tavalla koskaan, mutta moni nainen tekee noin ja sanoo ettei ole kiinnostunut.
Miesten seurassa joita kohtaan ei ole kiinnostusta on helppo olla luonteva ja nauravainen oma itsensä. Pystyy olemaan rennosti oma itsensä kun ei ole mitään jännitteitä. Tämä kai niitä sekaannuksia aiheuttaa.
Sitten ihastuksen kohteen seurassa oma käytös muuttuu tönköksi ja kömpelöksi, siitä on iloisuus ja luontevuus kaukana, vaikka nimenomaan haluaisi olla hurmaava.
Vierailija kirjoitti:
Miesten seurassa joita kohtaan ei ole kiinnostusta on helppo olla luonteva ja nauravainen oma itsensä. Pystyy olemaan rennosti oma itsensä kun ei ole mitään jännitteitä. Tämä kai niitä sekaannuksia aiheuttaa.
Sitten ihastuksen kohteen seurassa oma käytös muuttuu tönköksi ja kömpelöksi, siitä on iloisuus ja luontevuus kaukana, vaikka nimenomaan haluaisi olla hurmaava.
Juuri näin! Jälkikäteen häpeillen hakkaa päätään seinään nolon käytöksensä ja tyhmien juttujensa takia :D
Olen kai viehättävä nainen, jota miehet ovat aina iskeneet, mutta koskaan syynä ei ole ollut se, että olisivat luulleet minun olleen ihastunut ensin heihin. Osaan käyttäytyä tavallisen ystävällisesti miehiä kohtaan. Silloin harvoin, kun todella itse ihastun mieheen teen sen hyvin selväksi, usein suoraan sanomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, kokemusta on. Kun itse ihastun, on vaikeampi olla luontevasti rento ja ystävällinen ilman, että suusta töksähtää jotain kummallista, kun yritän olla yrittämättä ja mokaamatta...
Hassua muuten, ettei tuo nolo käytös ja panikointi muutu miksikään vaikka ikää tulee. Samalla tavalla sitä änkyttää ja pälyilee keski-ikäisenä, kuin silloin teininä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikä loppujen lopuksi ihmistä miita. Ollaan samanlaisia loppuun saakka. Rauhoittaa kyllä
Toivottavasti sydämeni vallannut mies ei ajattele käytöstäni vain ystävällisyytenä. Mitähän tässä pitäisi tehdä, että viesti menee varmasti perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet käsittää normaalin ystävällisyyden väärin. Itse olen tällainen tavallinen vaaleatukkainen nainen, hymyilen paljon ja olen ystävällinen kaikille. Monta kertaa olen ollut tilanteessa jossa näin on käynyt että mies on luullut normaalin ystävällisyyden tarkoittavan ihastumista. Valitettavasti ihastun vain naisiin.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti sydämeni vallannut mies ei ajattele käytöstäni vain ystävällisyytenä. Mitähän tässä pitäisi tehdä, että viesti menee varmasti perille.
Käytä suoria sanoja. Epäröivä tai epäilevä mies uskoo kyllä, kun nainen aukaisee suunsa. Ja kunnioittaa siinäkin tapauksessa, että ei koe samoin.
Eräs ihailemani nainen käyttäytyy kuin olisi ihastunut, mutta olen skeptinen oman arviointikykyni suhteen ja pidän sitä kaikkea mahdollisesti vain ystävyytenä. Hän on luonteeltaan aika mahtava ylipäänsä, joten en pysty erottelemaan käytöstään mua kohtaan selkeän poikkeavaksi. Eri asia, jos yleensä olisi ilkeä noita-akka.
Tilanne on ankea, kun en uskalla sen vuoksi oikein itsekään toimia ja lisäksi vielä kärsin samoista ihastus-käytöshäiriöistä, kuin ketjussa on jo puhuttu. Se syö itseluottamusta ja uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No arvaas asiakaspalvelutyössä?
Yöörgh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti sydämeni vallannut mies ei ajattele käytöstäni vain ystävällisyytenä. Mitähän tässä pitäisi tehdä, että viesti menee varmasti perille.
Käytä suoria sanoja. Epäröivä tai epäilevä mies uskoo kyllä, kun nainen aukaisee suunsa. Ja kunnioittaa siinäkin tapauksessa, että ei koe samoin.
Eräs ihailemani nainen käyttäytyy kuin olisi ihastunut, mutta olen skeptinen oman arviointikykyni suhteen ja pidän sitä kaikkea mahdollisesti vain ystävyytenä. Hän on luonteeltaan aika mahtava ylipäänsä, joten en pysty erottelemaan käytöstään mua kohtaan selkeän poikkeavaksi. Eri asia, jos yleensä olisi ilkeä noita-akka.
Tilanne on ankea, kun en uskalla sen vuoksi oikein itsekään toimia ja lisäksi vielä kärsin samoista ihastus-käytöshäiriöistä, kuin ketjussa on jo puhuttu. Se syö itseluottamusta ja uskoa.
Näin täytyy tehdä. Tsemppiä sulle, toivottavasti asiat etenee toivomallasi tavalla 😊
Minä valitettavasti. Annan ymmärtää, mutten ymmärrä antaa. Olen vaan semmonen höpöttelijä. Sitten kun olen johonkin ihastunut, menen täysin kipsiin ja puhun outoja, rentous on tipotiessään, olen kummallinen.
Vierailija kirjoitti:
No arvaas asiakaspalvelutyössä?
Yöörgh!
Sama juttu! Olen yli nelikymppinen nainen ja työni on asiakaspalvelua. Tottakai olen kaikille mukava, ystävällinen ja kohtelias, mutta olen myös erittäin varattu. Ystävällisyyttäni kuitenkin erehdytään luulemaan aivan liian usein ihastumiseksi.
On välillä ihan kamalaa sanoa miehille, että ei, en hymyile sinulle sen takia, että olen ihastunut sinuun, vaan hymyilen ihan kaikille. Että katso vaikka hetken aikaa, hymyilen nuorille, vanhoille, naisille, miehille jne. Huokaus. Se pettynyt ilme on joka kerran tylsää katsottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten seurassa joita kohtaan ei ole kiinnostusta on helppo olla luonteva ja nauravainen oma itsensä. Pystyy olemaan rennosti oma itsensä kun ei ole mitään jännitteitä. Tämä kai niitä sekaannuksia aiheuttaa.
Sitten ihastuksen kohteen seurassa oma käytös muuttuu tönköksi ja kömpelöksi, siitä on iloisuus ja luontevuus kaukana, vaikka nimenomaan haluaisi olla hurmaava.
Juuri näin! Jälkikäteen häpeillen hakkaa päätään seinään nolon käytöksensä ja tyhmien juttujensa takia :D
Näin on tapahtunut minullakin. Posket punaisina sitä miettii mitä idioottia taas sanoi ja toivoo, että toinen ei niitä muistaisi. N45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No arvaas asiakaspalvelutyössä?
Yöörgh!Sama juttu! Olen yli nelikymppinen nainen ja työni on asiakaspalvelua. Tottakai olen kaikille mukava, ystävällinen ja kohtelias, mutta olen myös erittäin varattu. Ystävällisyyttäni kuitenkin erehdytään luulemaan aivan liian usein ihastumiseksi.
On välillä ihan kamalaa sanoa miehille, että ei, en hymyile sinulle sen takia, että olen ihastunut sinuun, vaan hymyilen ihan kaikille. Että katso vaikka hetken aikaa, hymyilen nuorille, vanhoille, naisille, miehille jne. Huokaus. Se pettynyt ilme on joka kerran tylsää katsottavaa.
Ihan sama kokemus täälläkin. Vaikka sitä yrittää olla neutraalimpi sellaisille miehille, joiden silmistä näkee ihastumisen, niin välillä joutuu selittelemään.
Vastapainoksi muille kommenteille, niin eipä juuri ole käynyt noin. Aika harvoin ja nekin kerrat ovat ne miehet olleet kännissä ja itse teini-ikäinen ja kai he vain epätoivoissaan kokeilivat. Olen mielestäni ihan ok-näköinen ja perusmukava ihminen, mutta olen vähän huono ottamaan katsekontaktia ja enpä juuri ylimääräisiä miehille lepertele. On mulla nykyisin aviomies ja lapsiakin ja ehkä nykyään siksi vielä vähemmän kiinnostaa yrittää kaveerata miesten kanssa. Ei juuri kukaan iske, kun eleillä ja viimeistään sanallisesti torjun jopa ystävystymisyrityksetkin. Olen vain asiallinen miesten kanssa ja oikeastaan ihan tarkoituksella. Mutta älkää ymmärtäkö väärin. En ole koskaan epäkohtelias tai törkeä. En vain anna vääriä signaaleja.