Haluatko kysyä uskovaiselta perheenäidiltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

utelias Uuno kirjoitti:

ajatteletko koskaan vieraita miehiä tai jotain entistä poikaystävääsi seksuaalisessa mielessä / fantasioitko seksistä jonkun muun kuin miehesi kanssa? Saatko orgasmeja miehesi kanssa / harrastatko mahdollisesti itsetyydytystä? Kuulutko johonkin lahkoon / mitä uskonnon haaraa edustat ?

Pysytkö  vastaamaan ? pystyt ? rehellisillä vastauksilla ? et ?

No, entisiä poikaystäviä minulla ei ole - aloin nimittäin seurustella nykyisen puolisoni kanssa rippikoulun jälkeen, ja avioliittoon on päädytty. En kyllä koe että olisi tarvetta ajatella ketään muutakaan, omani riittää kyllä varsin hyvin - ja luulenpa, että mikään harvinaisuus en tässä mielessä ole.

Kuulun kirkon sisällä toimivaan herätysliikkeeseen. En nimeä sitä sen tarkemmin, kun en ole varma, saako palstalla mainita nimiä kummemmin ettei viestit mene poistoon.

:)

-ap

No siihen ei nyt tarvita kovin isoa päättelykykyä mikä herätysliike on kyseessä joka toimii kirkon sisällä ja jonka jäsen tekee seitsemän lasta ;-)

Itse asiassa taitaa olla niin, että monessa muussakin saman suuntauksen eri haarassa perheet saattavat olla isoja, en ole varma. Mutta joo, kerroinkin jo tämän yhdessä viestissä. Mutta päätelmäsihän voi olla aivan oikea :D

:)

-ap

Mitä ihmettä teet palstalla? Luulis, että tossa muksulaumassa riittää puuhaa ja vahdittavaa. Ai niin, isommat hoitaa pienempiä ja tekee muutkin kotityöt.

Tunnetko muihin herätysliikkeisiin kuuluvia? Huomaatko, että tavat, tottumukset tai uskomukset eroavat toisistaan?

Vierailija kirjoitti:

utelias Uuno kirjoitti:

ajatteletko koskaan vieraita miehiä tai jotain entistä poikaystävääsi seksuaalisessa mielessä / fantasioitko seksistä jonkun muun kuin miehesi kanssa? Saatko orgasmeja miehesi kanssa / harrastatko mahdollisesti itsetyydytystä? Kuulutko johonkin lahkoon / mitä uskonnon haaraa edustat ?

Pysytkö  vastaamaan ? pystyt ? rehellisillä vastauksilla ? et ?

No, entisiä poikaystäviä minulla ei ole - aloin nimittäin seurustella nykyisen puolisoni kanssa rippikoulun jälkeen, ja avioliittoon on päädytty. En kyllä koe että olisi tarvetta ajatella ketään muutakaan, omani riittää kyllä varsin hyvin - ja luulenpa, että mikään harvinaisuus en tässä mielessä ole.

Kuulun kirkon sisällä toimivaan herätysliikkeeseen. En nimeä sitä sen tarkemmin, kun en ole varma, saako palstalla mainita nimiä kummemmin ettei viestit mene poistoon.

:)

-ap

Pariin kolmeen kohtaan unohdit vastata. Tuo ei ole tarvetta ajatella on aika erikoinen vastaus sillä eihän oikein ajatuksiaan voi kahlita - vai kuinka?

Jagex kirjoitti:

Hei! Minulla on itsekin luterilainen herätysliiketausta, ei lapsuudesta, vaan nuoruudesta. Mitään en kadu vaikka avioliitto kariutukin, ilman viinaa, väkivaltaa tai kolmansia naisia (naisen tahdosta). 

Halusin aluksi uuden uskovaisen puolison mutta sellaisia ei tuntunut löytyvän mistään keski-ikäiselle eronneelle miehelle. Nykyisin minulla on kiltti "puoli-uskovainen" nainen, joka hyväksyy periaatteeni.  

Erotaanko teidän herätysliikkeessä vai onko kaikki yhdessä onnellisia ever after? Miten sellaisten eroavien elämä on mennyt, jos olet seuraillut?

Avioero ei ole hyväksyttävä asia, mutta kyllä niitä tapahtuu. Tiedän osan pareista asuvan vain erillään, kun avioeroon asti ei haluta mennä. Jos avioeron haluaa, se tulkitaan epäuskon merkkinä. Eli jos vaikka toinen puolisoista haluaa erota, katsotaan, että tämä ei ole enää uskovainen kun ei halua tässä noudattaa Jumalan sanaa. Kuitenkaan uutta puolisoa ei oteta, ellei toinen sitten kuole.

Tiedän parin, jossa toinen halusi eron ja sen sitten saikin. Uskovainen osapuoli elelee yksin lasten kanssa, ja varmaan toivoo, että asioiden tila jollakin tapaa muuttuisi.

-ap

Todella toivon, että tämä ketju saa olla täällä. 

Nuo muutamat ala-arvoiset viestit saattavat tiputtaa koko ketjun.

Oletko kokenut ilkeyttä muualla kuin av:lla uskosi tähden? Jos olet niin millaista?

Jumalaa ei ehkä ole olemassa. Miksi haluat siitä huolimatta uskoa sellaiseen?

Vierailija kirjoitti:

Onko sukulaisissasi tai muissa läheisissäsi liikkeestäsi lähteneitä? Minkälaiset välit sinulla on heihin?

On kyllä, ihan läheltäkin löytyy, omia sisaruksia esimerkiksi. Osaan välit ovat etäisemmät, mutta hyvät, yhteydenpito vain ei ole kovin vilkasta. Osan kanssa olen edelleen hyvin läheinen.

-ap

Jagex kirjoitti:

Hei! Minulla on itsekin luterilainen herätysliiketausta, ei lapsuudesta, vaan nuoruudesta. Mitään en kadu vaikka avioliitto kariutukin, ilman viinaa, väkivaltaa tai kolmansia naisia (naisen tahdosta). 

Halusin aluksi uuden uskovaisen puolison mutta sellaisia ei tuntunut löytyvän mistään keski-ikäiselle eronneelle miehelle. Nykyisin minulla on kiltti "puoli-uskovainen" nainen, joka hyväksyy periaatteeni.  

Erotaanko teidän herätysliikkeessä vai onko kaikki yhdessä onnellisia ever after? Miten sellaisten eroavien elämä on mennyt, jos olet seuraillut?

Millainen on puoli-uskovainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittelisitkö uskovaisen ja ei-uskovaisen?

Mihin ryhmittymään siis kuulut?

Miksi?

Eroaako oma perhe-elämäsi jotenkin muista?

Jos eroaa, niin miksi luulet, että eroaa?

En usko olevani oikea ihminen vetämään rajaa uskovaisen tai uskomattoman välille. Ehkä ei-uskovainen on suoraviivaisesti sellainen, joka ei usko Jumalaan eikä siihen, että Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien syntien tähden ja että siitä armosta meilläkin on oleva iankaikkinen ilo taivaassa.

Sen sijaan sanoisin että on eri tavoin uskovia ihmisiä. En minä sanoisi, että sisareni ei ole uskovainen, koska on helluntailainen. Toisaalta tiedän, että vanhempani eivät ajattele samoin.

Mitä ajattelisit  tekisit jos miehesi jäisi kiinni pornon katselusta, vieraissa tai vaikkapa maksullisissa naisissa käymisestä. Eroaisitko? olisitko pettynyt?  vastaat varmaan että ei ole mahdollista mikään noista mutta kukaan ei voi kuitenkaan puhua toisen puolesta vai mitä ? Joten otaksutaan että noin kävisi ( toki toivon että ei käy)  Kuinka toimisit ja mikä noista edellämainituista olisi mielestäsi loukkaavinta?

Toivottavasti viestit ei mene poistoon 🤔 Tuntuu että turhista syistä välillä poistetaan. Mutta olemme siis vanhoillislestadiolaisia.

Olemme miehen kanssa molemmat ns. lapsen uskossa, ollaan siis uskottu näin koko elämämme. Jos mietin syitä, miksi haluan edelleen uskoa tällä tavalla, niin sanoisin että koen elämäni turvallisena näin. Minun on hyvä olla ja elää tällä tavalla.

Ajattelen, että perhe-elämä on varmasti suurimmaksi osaksi hyvin samanlaista kuin muillakin. Toki ison perheen arki tuo siihen omat sävynsä ja uskoakaan ei voi arjesta erottaa eli sekin tuo elämään omat lisänsä. Näin tietysti kaikilla, sama mihin sitä kuuluu.

:)

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kirkkokuntaa?

Miten tapasit miehesi?

Olen kristitty. Kuulun kirkon sisällä toimivaan herätysliikkeeseen. Jos keskustelu ja viestit täällä jatkuvat pidempään, voit ehkä päätellä, mikä kyseessä. En tosiaan viitsi uskon yhteisöni nimeä tänne kirjoittaa, koska en ole varma, saako palstalla mainita näitä nimiä ilman että viestit menevät poistoon 🤔

Ollaan mieheni kanssa tiedetty toisemme lapsuudesta saakka, ja sittemmin pyörimme yhteisessä kaveriporukassa. Sitä kautta ihastuimme, aloimme seurustella ja sillä tiellä ollaan edelleen.

:)

-ap

Hirveästi en tiedä kaikista herätysliikkeiden haaroista.

Käytkö seuroissa?

Oletko uskomassa?

Pukeutuuko teillä naiset huiviin ja pitkään hameeseen?

saavatko miehet käyttää kravattia?

Käyn seuroissa ja kyllä, olen nimenomaan uskomassa. Huivia tai hametta ei odoteta käytettävän, en itse asiassa tiedä, onko "meillä" koskaan peitetty päätä huivin avulla. Miehet saa toki käyttää kravattia.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Voisitko ap ripustaa itsesi kaulasta johonkin.

Mikään pakkohan täällä ei ole roikkua mieltään pahoittamassa, jos noin ahdistaa?

:)

-ap

Jagex kirjoitti:

Hei! Minulla on itsekin luterilainen herätysliiketausta, ei lapsuudesta, vaan nuoruudesta. Mitään en kadu vaikka avioliitto kariutukin, ilman viinaa, väkivaltaa tai kolmansia naisia (naisen tahdosta). 

Halusin aluksi uuden uskovaisen puolison mutta sellaisia ei tuntunut löytyvän mistään keski-ikäiselle eronneelle miehelle. Nykyisin minulla on kiltti "puoli-uskovainen" nainen, joka hyväksyy periaatteeni.  

Erotaanko teidän herätysliikkeessä vai onko kaikki yhdessä onnellisia ever after? Miten sellaisten eroavien elämä on mennyt, jos olet seuraillut?

Mikä se semmoinen "puoli-uskovainen" oikein on? määrittelisitkö

Miten reagoisit, jos joku lapsistasi haluaisi täysi-ikäisenä kääntyä esim. islamiin? Tukisitko, miettisitkö tehneesi jotain väärin kasvattajana?

jjkjkjkj kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittelisitkö uskovaisen ja ei-uskovaisen?

Mihin ryhmittymään siis kuulut?

Miksi?

Eroaako oma perhe-elämäsi jotenkin muista?

Jos eroaa, niin miksi luulet, että eroaa?

En usko olevani oikea ihminen vetämään rajaa uskovaisen tai uskomattoman välille. Ehkä ei-uskovainen on suoraviivaisesti sellainen, joka ei usko Jumalaan eikä siihen, että Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien syntien tähden ja että siitä armosta meilläkin on oleva iankaikkinen ilo taivaassa.

Sen sijaan sanoisin että on eri tavoin uskovia ihmisiä. En minä sanoisi, että sisareni ei ole uskovainen, koska on helluntailainen. Toisaalta tiedän, että vanhempani eivät ajattele samoin.

Tässä välitekstissä on kysymys - vastaatko myös siihen

Mitä ajattelisit  tekisit jos miehesi jäisi kiinni pornon katselusta, vieraissa tai vaikkapa maksullisissa naisissa käymisestä. Eroaisitko? olisitko pettynyt?  vastaat varmaan että ei ole mahdollista mikään noista mutta kukaan ei voi kuitenkaan puhua toisen puolesta vai mitä ? Joten otaksutaan että noin kävisi ( toki toivon että ei käy)  Kuinka toimisit ja mikä noista edellämainituista olisi mielestäsi loukkaavinta?

Toivottavasti viestit ei mene poistoon 🤔 Tuntuu että turhista syistä välillä poistetaan. Mutta olemme siis vanhoillislestadiolaisia.

Olemme miehen kanssa molemmat ns. lapsen uskossa, ollaan siis uskottu näin koko elämämme. Jos mietin syitä, miksi haluan edelleen uskoa tällä tavalla, niin sanoisin että koen elämäni turvallisena näin. Minun on hyvä olla ja elää tällä tavalla.

Ajattelen, että perhe-elämä on varmasti suurimmaksi osaksi hyvin samanlaista kuin muillakin. Toki ison perheen arki tuo siihen omat sävynsä ja uskoakaan ei voi arjesta erottaa eli sekin tuo elämään omat lisänsä. Näin tietysti kaikilla, sama mihin sitä kuuluu.

:)

-ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä teet palstalla? Luulis, että tossa muksulaumassa riittää puuhaa ja vahdittavaa. Ai niin, isommat hoitaa pienempiä ja tekee muutkin kotityöt.

Hassu ajatus, millaistahan arkea teillä oikein eletään, kun noin oletat? :O

Kotitöitä kyllä riittää, mutta tällä hetkellä lapset ulkoilevat isänsä kanssa. Pienin nukkuneet rattaissa, kuten usein tähän aikaan. Minä jäin kotiin levähtämään.

Kotityötkin hoidetaan yleensä ryppäissä, seuraava rupeama lienee iltapalan jälkeen, kun aletaan siivoilla keittiötä ja tehdä Ilta toimia. Kotitöihin osallistuu lapset ikätason mukaan, mikä onkin hyvä, eivät ole poropeukaloita. Mutta kyllä leikki on meillä lasten työtä ja kotityöt enemmänkin vanhempien homma. :)

Meillä vanhemmat lapset kyllä leikkivät pienempiensä kanssa, katsovat hetken perään että saan itse käytyä esim vessassa, mutta ei - kyllä se hoitovastuu on meillä aikuisilla. Vanhimmat eivät tosin edes halua, että äiti tai isä koko ajan hengittää niskaan.

Teilläkö isommalla tai isommilla lapsilla sitten on vastuu pienemmistään?

-ap

Vierailija kirjoitti:

Jagex kirjoitti:

Hei! Minulla on itsekin luterilainen herätysliiketausta, ei lapsuudesta, vaan nuoruudesta. Mitään en kadu vaikka avioliitto kariutukin, ilman viinaa, väkivaltaa tai kolmansia naisia (naisen tahdosta). 

Halusin aluksi uuden uskovaisen puolison mutta sellaisia ei tuntunut löytyvän mistään keski-ikäiselle eronneelle miehelle. Nykyisin minulla on kiltti "puoli-uskovainen" nainen, joka hyväksyy periaatteeni.  

Erotaanko teidän herätysliikkeessä vai onko kaikki yhdessä onnellisia ever after? Miten sellaisten eroavien elämä on mennyt, jos olet seuraillut?

Millainen on puoli-uskovainen?

Lainausmerkeissä kuin joku asia on, niin se tarkoittaa jotain muuta kuin mitä kirjaimellisesti sanotaan. Tässä tapauksessa tarkoitan ihmistä, joka periaatteessa fanittaa krstillisiä arvoja eikä ole kirkkoa vastaan, mutta kuitenkin omakohtaista vakaumusta syntien anteeksiannosta ei ole ymmärtääkseni tavoitettu. 

No, uskovaisille "puoli-uskovainen" on yksiselitteisesti ei-uskovainen. Mutten minä nyt enää kaikkea kokeneena ole ollenkaan varma mikä nyt on oikein ja väärin, monet jotka tunnustautuvat täysin kristityksi huor.aavat juopottelevat ja heiluttavat nyrkkiä puolimielisenä. Taidan olla aika liberaali verrattuna ap:hen, vaikka herätysliiketaustainen olen minäkin :) Ja ap:n ketjuhan tämä on, ei minun. 

jjkjkjk kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

utelias Uuno kirjoitti:

ajatteletko koskaan vieraita miehiä tai jotain entistä poikaystävääsi seksuaalisessa mielessä / fantasioitko seksistä jonkun muun kuin miehesi kanssa? Saatko orgasmeja miehesi kanssa / harrastatko mahdollisesti itsetyydytystä? Kuulutko johonkin lahkoon / mitä uskonnon haaraa edustat ?

Pysytkö  vastaamaan ? pystyt ? rehellisillä vastauksilla ? et ?

No, entisiä poikaystäviä minulla ei ole - aloin nimittäin seurustella nykyisen puolisoni kanssa rippikoulun jälkeen, ja avioliittoon on päädytty. En kyllä koe että olisi tarvetta ajatella ketään muutakaan, omani riittää kyllä varsin hyvin - ja luulenpa, että mikään harvinaisuus en tässä mielessä ole.

Kuulun kirkon sisällä toimivaan herätysliikkeeseen. En nimeä sitä sen tarkemmin, kun en ole varma, saako palstalla mainita nimiä kummemmin ettei viestit mene poistoon.

:)

-ap

Pariin kolmeen kohtaan unohdit vastata. Tuo ei ole tarvetta ajatella on aika erikoinen vastaus sillä eihän oikein ajatuksiaan voi kahlita - vai kuinka?

En kovin yksityisistä asioista mielelläni täällä avaudu, koska ne eivät mielestäni kuulu muille.

Kuitenkin kun sanon, ettei ole tarvetta, niin ei tosiaan ole tunnetta että pitäisi ajatella. Itse asiassa muiden ajatteleminen ei ole käynyt mielessäkään :D Eikä tähän mielestäni tarvita mitään ajatusten kahlitsemista. Mulla riittää ajateltavaa puolisossani ja kaikenlaiset rakkauden ja intohimon täyteiset ajatukseni kohdistuvat häneen.

Minulle tämä on selviä, mutta ehkä ei kaikille? En kuitenkaan oikein tiedä, miten tätä paremminkaan avaisin.

:)

-ap

Oletko koskaan nähnyt / katsonut pornoa? mitä ajatuksia se sinussa herätti? mitä ajattelet ihmisistä jotka sitä katsovat? ( yleensä kait miehiä). Mitä luulet onko miehesi katsonut kyseistä materiaalia? Jos on niin mitä ajatuksia se sinussa herättää? Tuomitsetko tälläiset ihmiset / mikä olisi neuvosi että miesten ei tarvitsisi sitä katsoa?

Vierailija kirjoitti:

Tunnetko muihin herätysliikkeisiin kuuluvia? Huomaatko, että tavat, tottumukset tai uskomukset eroavat toisistaan?

En juurikaan. Olen joskus sanasen sieltä ja täältä lukenut, mutta loppupeleissä tiedän todella vähän esim. pikkuesikoisista. Huomaan, että on sekä yhteneväisyyksiä että eroja, mutta tietoni näistä ovat tosiaan harmittavankin vähäiset. Ehkä joskus on aika perehtyä tarkemmin ihan sivistyksen vuoksi..

-ap