Välillä pelko jäytää... rv15 nyt...
Mulle iskee välillä kauheita pelkoja siitä, että vauvalla ei olekaan kaikki ok. Nyt siis rv15+5, eikä tietty liikkeitä tunnu. Maha on pyöreä möllikkä kun olen pystyasennossa. Kun menen selälleni, niin en edes tunne kohtua!? Missä se on?? En tiedä minkä kokoinen sen kuuluisi tässä vaiheessa olla ja tietty olen ihan varma, ettei siellä ole kasvanut enää pitkiin aikoihin mitään =(
Neuvola olis 1,5 viikon kuluttua. Mies ei tietty ymmärrä mun pelkoja. Enkä minäkään ymmärrä itseäni. Kyllä raskaus on välillä raskasta =(
Kommentit (3)
Mulla oli ihan samanlaisia pelkoja juuri noilla viikoilla esikoisen raskausaikana. Mä soitin neuvolaan, että pelottaa ihan hirveesti, että jokin on vialla kun ei tunnu miltään!! Neuvolan täti kutsui mut sitten samantien kuunteluttamaan sydänääniä, ihan vain saadakseni mielenrauhan. Siellähän se sydän jumpsutti ihan normaalisti ja mun olo helpottui huomattavasti. :)
Olisko sulla mahdollisuutta päästä neuvolaan ylimääräiseen sydänäänikontrolliin ennen seuraavaa sovittua neuvolakäyntiä? Riippuu tietysti paikkakunnasta ja neuvolasta, että miten otetaan " ylimääräisiä" asiakkaita vastaan. Meillä muistaakseni neuvolantäti sanoi jo ihan ekalla kerralla, että aina saa tulla käymään jos jokin huolettaa. Nimenomaan siis kuunteluttamaan sydänäänet.
Ihan samat pelot täällä!! Ei ne liikkeet vielä tunnu välttämättä moneen viikkoon. Sitä ei kannata miettiä. en mäkään liikkeitä tunne. Sydän äänet kuunneltiin viimeksi. kaikki ok! Vaikea sitä kohtua on itse kokeilla, en oikein itsekkään osaa, mutta kyllä viimeksi neuvolassa ovat varmasti sen katsoneet. Navan korkeudella pitäisi olla n15 viikolla!!
Soita neuvolaan jos arveluttaa :)
T: Hemuli ja masuasukki rv 15+1
Näinpä: raskaus on välillä todella raskasta :( Aina sitä jotain murehtii, näin itse olen ainakin huomannut tässä viikkojen varrella.
Ensin pelkäsin olenko oikeasti raskaana vai pilaileeko testit kanssani (en voinut uskoa todeksi 6 v odotuksen jälkeen) ja kun ultrassa 8+4 näimme pikkuisen niin hetkeksi helpotti, kunnes aloin pelkäämään keskenmenoa...odotin kuumeisesti ensin sitä rv 10 rajaa ja sitte rv 12 rajaa, jolloin oli np-ultra ja kun siinäkin kaikki oli hyvin niin annoin itselleni luvan olla raskaana :) Muutama päivä meni hyvin, mutta ainakin mulla juuri tuo 12-16 välinen aika oli raskasta, kun ei nähnyt vauvaa ultrassa eikä neuvolassakaan käyty tuolla välillä. Oireetkin katosivat lähestulkoon(normaalia sekin), ainoa mikä muistutti raskaanaolosta oli kasvava masu, joka tietty on aikast hyvä merkki vaan miten sitä sittenkin osasi olla välillä huolesta soikeena :) Kun rv 16 oltiin kuunneltu sydänäänet neuvolassa niin taas tipahti kivi sydämeltä, kunnes aloin odotella liikkeitä kuumeisesti...No siellä 16+5 niitä alkoi tuntua ja kun on normaalia, että vauva ei joka päivä välttämättä liiku niin muistan 19+0 kun itkin vuolaasti sitä, että pelkäsin vauvalle käyneen jotain, kun oli niin hiljaista ;( Samaisena päivänä hän kuitenkin alkoi potkia oikein kunnolla ja riemu oli valtava :D Siitä lähtien on liikkeitä tuntunut päivittäin ja se saa aina mielen rauhoittumaan...rv 20 (joka muuttui sillä reissulla rv 21) rakenneultrassa edelleen kaikki hienosti ja että olen onnellinen :) Ainoa mikä varjostaa onnea on ns. harjotussupparit, joita on tullut muutamia (luulen niiden olevan tuollaisia)...eivät ole kivuliaita ja ilmeisesti ihan vaarattomiakin. Mutta taas on huoli :( Näyttää siltä, ettei se huoli katoa ennen kuin on vauva sylissä..ja kuten joku mulle sanoi, niin siitä ne huolet vasta alkavatkin :D
Kuulostaa varmaan siltä, etten ole nauttinut ollenkaan raskaudesta-todellakin olen, mutta aina sitä jotain murehtimista keksii-minkäs sitä ihminen luonteelleen voi:)
Tuosta kohdun koosta en oikein varmaksi osaa sanoa. Itse en ole sitä koskaan tunnustellut (en ole uskaltanut..), mutta neuvolassa rv 16 kohdun korkeus oli jo miltei navassa.
Koitahan olla sinäkin murehtimatta, vaikka kuten äsken sanoin, ei se helppoa ole! Muutama viikko ja tunnet liikkeet niin vauva ilmoittelee siellä sitten olemassaolostaan vähän väliä ja voin kertoa, että SE tunne on uskomattoman ihana :)
Aurinkoista odotusta!
Toivottelee: Je_Ni 21+6