Tyttäreni tapailee yksinäistä poikaa. (tytär ei halua seurustella)
Molemmat ovat 16-vuotiaita.
Tyttäreni haluaa tavata harvakseltaan ja vain kaverina. Poika haluaisi seurustella. Aika hankalaa, kun tytär suree ja huolehtii pojan yksinäisyyttä. Ei ainoatakaan kaveria pojalla.
Kommentit (29)
Hankala yhtälö. On sinänsä hienoa, että tyttäresi haluaisi lievittää pojan yksinäisyyttä. Kuitenkin tuo, että poika haluaisi seurustella, luo todennäköisesti ikäviä jännitteitä heidän välilleen. Ketäänhän ei voi seurustelemaan pakottaa eikä kenenkään velvollisuus ole ryhtyä toiselle yksinäisyyden poistajaksi. Jos poika alkaa kovin painostavaksi ja päällekäyväksi seurusteluasian suhteen, niin silloin on parempi, että tyttäresi ottaa kunnolla häneen etäisyyttä tai jäädyttää välit ainakin joksikin aikaa. Tyttäresi on itsekin teini-ikäinen ja hänellä on oma kasvuprosessinsa läpikäytävänä.
Se on tyttäresi ongelma, etkä sinä voi ratkaista sitä.
Huoh taas. Ei ole tyttösi tehtävä toimia pojan itsetunnon pönkittäjänä. Ei ole tyttösi tehtävä hankkia pojalle kavereita. Tyttösi on jo pojan kaveri eikä halua muuta, mutta pojalle ei ilmeisesti riitä tytön kaveruus vaan pitäisi saada jotain lisää.
Toki jos olisit oikeasti nainen, äiti tai varsinkin tytön äiti niin ymmärtäisit tämän sanomattakin.
Vierailija kirjoitti:
Hankala yhtälö. On sinänsä hienoa, että tyttäresi haluaisi lievittää pojan yksinäisyyttä. Kuitenkin tuo, että poika haluaisi seurustella, luo todennäköisesti ikäviä jännitteitä heidän välilleen. Ketäänhän ei voi seurustelemaan pakottaa eikä kenenkään velvollisuus ole ryhtyä toiselle yksinäisyyden poistajaksi. Jos poika alkaa kovin painostavaksi ja päällekäyväksi seurusteluasian suhteen, niin silloin on parempi, että tyttäresi ottaa kunnolla häneen etäisyyttä tai jäädyttää välit ainakin joksikin aikaa. Tyttäresi on itsekin teini-ikäinen ja hänellä on oma kasvuprosessinsa läpikäytävänä.
Juu, se poika pyytää tavata joka päivä. Tytölleni tekee pahaa kieltäytyä. On siis sanonut, että suree pojan ylksnäisyyttä, muttei halua olla liikaa tämän kanssa.
Säälistä hengailu vain satuttaa poikaa enemmän, tosi epäreilua häntä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas. Ei ole tyttösi tehtävä toimia pojan itsetunnon pönkittäjänä. Ei ole tyttösi tehtävä hankkia pojalle kavereita. Tyttösi on jo pojan kaveri eikä halua muuta, mutta pojalle ei ilmeisesti riitä tytön kaveruus vaan pitäisi saada jotain lisää.
Toki jos olisit oikeasti nainen, äiti tai varsinkin tytön äiti niin ymmärtäisit tämän sanomattakin.
Olen nainen ja äiti. Itsekin kovin tunteellinen
Ap
Kehota tytärtäsi katkaisemaan kokonaan tuollainen suhde. Tuo on todella iso riski tyttäresi hengelle ja terveydelle. Tulee mieleen se tapaus, jossa tyttö ja poika tapailivat juuri noin, ja lopulta poika p.u.u.k.ot.t.i tytön vaikeavammaiseksi. Tyttö on loppuikänsä sokea, kuuro ja täysin liikuntakyvytön. Poika on päässyt vankilasta jo ajat sitten.
Yksi vaihtoehto on, että tyttö tapaa poikaa vain muiden seurassa eli kutsuu hänet mukaan silloin kun viettää aikaa kaveriporukassa. Poika saa lisää ystäviä.
Itse olen ollut koko ikäni ilman kavereita. Olen nainen. Minkähän takia miehiä kohtaan ollaan paljon myötätuntoisempia kuin naisia kohtaan? Yhdellekään miehelle ei varmasti tulisi edes mieleen ryhtyä yksinäisen naisen kaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto on, että tyttö tapaa poikaa vain muiden seurassa eli kutsuu hänet mukaan silloin kun viettää aikaa kaveriporukassa. Poika saa lisää ystäviä.
Tämä on hyvä idea.
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto on, että tyttö tapaa poikaa vain muiden seurassa eli kutsuu hänet mukaan silloin kun viettää aikaa kaveriporukassa. Poika saa lisää ystäviä.
Ei saa välttämättä. Poika ei ole tähänkään mennessä saanut hankittua ystäviä, joten miksi nyt onnistuisi sen paremmin? Tuskinpa pojalla on enää edes motivaatiota tai tarvetta uusille ystäville, kun hän on onnistunut saamaan talutusnuoraansa aloittajan tyttären. Ja jos siihen kaveriporukkaan kuuluu poikiakin, voi se laukaista mustasukkaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto on, että tyttö tapaa poikaa vain muiden seurassa eli kutsuu hänet mukaan silloin kun viettää aikaa kaveriporukassa. Poika saa lisää ystäviä.
Ei saa välttämättä. Poika ei ole tähänkään mennessä saanut hankittua ystäviä, joten miksi nyt onnistuisi sen paremmin? Tuskinpa pojalla on enää edes motivaatiota tai tarvetta uusille ystäville, kun hän on onnistunut saamaan talutusnuoraansa aloittajan tyttären. Ja jos siihen kaveriporukkaan kuuluu poikiakin, voi se laukaista mustasukkaisuuden.
Silloin tytön ei enää ole aihetta hengailla pojan kanssa myötätunnosta tai säälistä vaan hän voi hyvällä omallatunnolla sanoa yrittäneensä hankkia pojalle kavereita mutta tämä itse ei ole halunnut heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut koko ikäni ilman kavereita. Olen nainen. Minkähän takia miehiä kohtaan ollaan paljon myötätuntoisempia kuin naisia kohtaan? Yhdellekään miehelle ei varmasti tulisi edes mieleen ryhtyä yksinäisen naisen kaveriksi.
Toivottavasti vitsailet. Ei sinun tarvitse kuin ilmoittaa netissä olevasi yksinäinen nainen niin kymmenet betamiehet haluavat tulla lohduttamaan sinua. Ei toimi toisinpäin.
Ja sitten valittavat, kun nainen olisi halunnut heistä vain kavereita...
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto on, että tyttö tapaa poikaa vain muiden seurassa eli kutsuu hänet mukaan silloin kun viettää aikaa kaveriporukassa. Poika saa lisää ystäviä.
Ei saa välttämättä. Poika ei ole tähänkään mennessä saanut hankittua ystäviä, joten miksi nyt onnistuisi sen paremmin? Tuskinpa pojalla on enää edes motivaatiota tai tarvetta uusille ystäville, kun hän on onnistunut saamaan talutusnuoraansa aloittajan tyttären. Ja jos siihen kaveriporukkaan kuuluu poikiakin, voi se laukaista mustasukkaisuuden.
Silloin tytön ei enää ole aihetta hengailla pojan kanssa myötätunnosta tai säälistä vaan hän voi hyvällä omallatunnolla sanoa yrittäneensä hankkia pojalle kavereita mutta tämä itse ei ole halunnut heitä.
Ei tytöllä ole nytkään mitään aihetta hengailla pojan kanssa myötätunnosta tai säälistä. Hän vain jostain syystä kokee velvollisuudekseen hyysätä poikia ja miehiä. Jos poika ei saa kavereita tytön kaveripiiristä, niin silloinhan tytöllä on entistä suurempi syy sääliä poikaa. Ongelma ei poistu mitenkään. Tytön tehtävä on sääliä ja hyysätä poikaa niin kauan, että poika kyllästyy tyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut koko ikäni ilman kavereita. Olen nainen. Minkähän takia miehiä kohtaan ollaan paljon myötätuntoisempia kuin naisia kohtaan? Yhdellekään miehelle ei varmasti tulisi edes mieleen ryhtyä yksinäisen naisen kaveriksi.
Toivottavasti vitsailet. Ei sinun tarvitse kuin ilmoittaa netissä olevasi yksinäinen nainen niin kymmenet betamiehet haluavat tulla lohduttamaan sinua. Ei toimi toisinpäin.
En vitsaile.
Olen monesti ilmoittanut netissä tästä asiasta. En ole saanut yhtäkään tarjousta miehiltä. Vain pelkkää pilkkaa, halveksuntaa ja vähättelyä.
Eikä se, jos joku mies kirjoittaisi yleiselle nettipalstalle :"Haluaisin olla kaverisi" ole mitään kaveruutta. Kaveruus on sitä, että oikeasti vaihdetaan yhteystiedot ja tavataan toisiamme. Siihen ei yksikään mies suostu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas. Ei ole tyttösi tehtävä toimia pojan itsetunnon pönkittäjänä. Ei ole tyttösi tehtävä hankkia pojalle kavereita. Tyttösi on jo pojan kaveri eikä halua muuta, mutta pojalle ei ilmeisesti riitä tytön kaveruus vaan pitäisi saada jotain lisää.
Toki jos olisit oikeasti nainen, äiti tai varsinkin tytön äiti niin ymmärtäisit tämän sanomattakin.
Olen nainen ja äiti. Itsekin kovin tunteellinen
Ap
Jos tämä on ap niin rajoja opettelemaan heti paikalla ja myös niitä tyttärelle opettamaan HETI. Oikeasti. Ei tunteellisuus tarkoita sitä että pitää tulla muiden käyttämäksi. On itsestäänselvää ettei tyttäresi tarvitse kenellekään olla mitään mitä hän ei itse tahdo. Tuomalla tämän tilanteen täällä esiin annat jollain tapaa ymmärtää ettet ole aivan varma onko ok että tyttäresi asettaa selkeät rajat sen suhteen että haluaa pojasta vain kaverin.
Vierailija kirjoitti:
Säälistä hengailu vain satuttaa poikaa enemmän, tosi epäreilua häntä kohtaan.
On sen pojan hommaa itse tajuta toi.
Nuorena ihastuin täysillä mieheen joka ei ollut minusta kiinnostunut mutta oli kohtelias, ystävällinen ihminen: hän toimi hiukan samoin kuin tämän tarinan tyttö, näki kun jaksoi, kuten vaivalloisten kavereiden kanssa tehdään.
No, tämähän vain yllytti minua, ja tilanne kesti kunnes vihdoin itse tajusin että ei ihastuttava, ystävällinen ihminen koskaan voi sanoa toiselle suoraan että kuules, et kiinnosta sillä tavalla.
Se että minä pidin tästä miehestä ei antanut minulle mitään likeutta vaatia häneltä mitään, edes rehellisyyttä. Ja ihan sama tuon pojan kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Säälistä hengailu vain satuttaa poikaa enemmän, tosi epäreilua häntä kohtaan.
No, kaverina siis tapaa... Ei kai vain säälistä.
Ehkä pojan kanssa yhdessä tutustumaan muihin...johonkin harrastuksiin, keskusteluryhmiin....
Mä pelkäisin sitä että pojalla napsahtaa päässä kun tytär alkaakin olemaan jonkun muun kanssa yhdessä, ja sitä mitä sitten tapahtuu, määntyykö pojan napsahtainen itsemurhaksi vai murhaksi. Sori vaan, tuli mieleen.
Itsellänikin on surku poikaa. Vaikutti aivan mukavalta. Olen tavannut muutaman kerran.