Lue keskustelun säännöt.
Se tunne kun teillä on ensiriitanne ja paljastuu ettei mies osaa riidellä
Kommentit (51)
On taas naisen logiikkaa parhaimmillaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten riidellään oikeaoppisesti? Haista *****
Esimerkiksi tunnustetaan ongelma, ratkaistaan se ja sovitaan.
Vaikea riidellä jos ei kykene edes tunnistamaan ongelmaa tai laajentaa sen yhden ongelman sitten joka asiaan koska muuten ei ole loogista.
Tai sitten olette eri mieltä ongelmasta ja sen rajaamisesta? Vai onko ongelma aina sinun määriteltävissä? Kas kummaa!
Riitely ei ole aina negatiivinen sana. Olettaisin, että aloittaja tarkoittaa tässä ennemminkin konfliktinratkaisu tilanteessa käyttäytymistä eikä sitä, että on oikeita ja vääriä tapoja räyhätä.
Oikein riidellään niin, että tuodaan ongelma esille, keskustellaan asiasta ja molemmat kertovat oman näkemyksensä rauhallisesti ja lopuksi päädytään johonkin korjausliikkeeseen yhteisymmärryksessä.
Väärin riidellään niin, että räyhätään eikä sisäistetä mitä toinen puhuu eikä keksitä loppujen lopuksi mitään kompromissia tai ratkaisua.
Tai näin minä ainakin koen tämän asian.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tiedä, miten riidellään oikeaoppisesti.
Siten, että toinen osapuoli tajuaisi mahdollisimman nopeasti olevansa väärässä ja ap oikeassa ja tajuaisi nöyrtyä vajaavaisuutensa edessä.
Onko jonkun parisuhde oikeasti niin täydellinen, ettei ikinä riidellä, vaan "tunnustetaan ongelma, ratkaistaan se ja sovitaan"? Ei meillä vaan ole, kyllä ihan rehellisesti riidelläänkin joskus. Silti on pysytty yhdessä jo 14 vuotta ja hyvin tullaan toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin saa Ap:n tekstistä kuvan, että se väärin riitelijä ei ole se mies vaan...
Riidan ytimessä on usein se ajatus, että mitä toinen tekee, on huomattavasti ongelmallisempaa kuin oma käytös ja toiminta. Ei tajuta että toinen ajattelee ihan samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvässä riitelyssä voi kyllä näyttää omia tunteitaan, kiukkua ja turhaantumista, mutta ei kaada niitä toisen päälle.
Minä olen kokenut tuon ap:n aloituksen tunteen.
Opettelin sitten saman tavan kuin mies. Sanon kerran ja se siitä. Meillä ei riidellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tiedä, miten riidellään oikeaoppisesti.
Ap varmaan tarkottaa että paiskotaan lautaset rikki ja mökötetään hiljaa viikko
Sekä uhataan erolla tai itsarilla.
Sitten miehen pitää tunnustaa olevansa väärässä, pyytää anteeksi ja hyvittää tekonsa. Tämä on ilmeisesti oikeanlaista riitelyä.
Tuoda kukkia, suklaata ja rustata rakkausrunoja<3
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkun parisuhde oikeasti niin täydellinen, ettei ikinä riidellä, vaan "tunnustetaan ongelma, ratkaistaan se ja sovitaan"? Ei meillä vaan ole, kyllä ihan rehellisesti riidelläänkin joskus. Silti on pysytty yhdessä jo 14 vuotta ja hyvin tullaan toimeen.
Kyllä mekin riidellään ensireaktiona konfliktitilanteissa. En pidä sitä mitenkään pahana. Ratkaisevampaa on halu lopulta ymmärtää toista ja selvittää asia tilanteen tasaantuessa. Me ihmiset ollaan erilaisia, jotkut hiiltyy helpommin. Uskon myös, et osa näistä "ei riidellä, vaan keskustellaan" -tyypeistä on oikeasti hyvin lähellä riitelyä kuitenkin... ja sellanen passiivis-aggressiivinen piruilu vasta onkin iljettävää, jos joku sellaista harrastaa. Yhden buddhan tyyneydellä varustetun ihmisen tiedän, mutta harvempi varmaan ei koskaan hermostu mistään, vaan kykenee aina keskustelemaan rakentavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset ovat riitelyn ammattilaisia.
En ole tavannut yhtäkään, joka ei riitelisi mieluusti.
T. Riitelijästä välittömästi liukeneva M
Minä olen ollut sellainen huutaja. Eron jälkeen olen oppinut asioita itsestäni ja tunnustanut itselleni, että olen mokannut riitatilanteissa. Nykyisessä suhteessani olen aivan erilainen ja oikein hyvä niin. Meillä ei riidellä vaan keskustellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse osaa riidellä, vältän riitoja loppuun asti. Johtuen siitä että nuorempana sain nähdä riitelyjä aivan tarpeeksi omilta vanhemmilta. Silloin totesin että en koskaan riitele. Noh, en riitele 17v suhteessa taisin riidellä oikeasti 3 kertaa, huonolla menestyksellä. Olettettavasti olisi ollut hyvä riidellä, kyseiseen parisuhteeseen (ainakin sen perusteella mitä olen kuullut exän ja läheisten keskusteluista jälkikäteen). Salaa toivon että seuraava tuleva kumppani opettaa minua riitelemään ja puhdistamaan välillä ilmapiiriä.
-M38
ps. toivon että maltatte niiden kanssa jotka ei osaa riidellä ja mahdollisesti opetatte heitä. (kun itsellä on omalehmä ojassa)
Vierailija kirjoitti:
Aaahh mikä ihana riita.
Voi tapahtua mitä vain....
On ihmisiä, jotka ei koskaan riitele, mutta he saattavat olla muulla tavalla todella inhottavia. Esim. eivät huomioi toista ja toisen tunteita ja tekevät mitä huvittaa. Mielummin sitä riitelyä, kiitos! Siinä sentään toinen on osa toisen elämää ja tietää missä mennään ja miltä toisesta tuntuu, verrattuna näihin passiivisiin tyyppeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tiedä, miten riidellään oikeaoppisesti.
Ap varmaan tarkottaa että paiskotaan lautaset rikki ja mökötetään hiljaa viikko
Ja ylianalysoidaan sitä mitä toinen teki, jätti tekemättä, sanoi, jätti sanomatta, jne silloin viikkoja sitten.
Apua, ihan ku mun mies! :D se siis ylianalysoi, ymmärtää asioita väärin, tekee ihan ihmeellisiä tulkintoja jostain, mitä olen sanonut tai jättänyt sanomatta. Ja sitten alkaa mykkäkoulu. Ja kun lopulta saan vastauksen kysymykseen 'mikä helvetti nyt taas vaivaa', vastaus on jotain sen suuntaista, että häntä kaivaa jokin mitä olen sanonut kaksi kuukautta sitten. Ei helkkari...
No, toisen henkilökohtaisuuksiin puuttuminen on huonoa riitely. Osata kohdistaa riita asiaan ja toimintaan...osata olla siinä kriittinen.
Tuoda esiin asioita.
Kai niitä on monia tapoja riidellä. Mun mielestä toi on hyvä.
Mököttäjäkin kai oppii riitelemään?
Riidan jälkeen puhua. Jos ei osaa aukaista suuta...haa tiedän tuon, ettei osaa riidellä. Ei osannut exä. Sitten alkoi oppia, kun erottiin. Sai edes jotain hankalaa sanotuksi...ja tajusin, että kiitos tämä helpotti sitä eroa. Se tapa ei ole minulle hyvä...taisi olla just jotain henkilökohtaisuuksiin menoa.
Puuttua asioihin ja uskaltaa sanoa ne.
Se tunne, kun joku taas käyttää aloituksessa "Se tunne kun" -rakennetta.