Mistä Hectorin Tuulisina öinä kertoo?

Ei mitää hajua. Eihän tämä Hector ole koskaan osannut tehdä selkeitä biisejä, en kyllä ymmärrä hänen menestystä.

Näyttäisi kirjoittelevan epätoivoisesta yhteiskunnasta.

Sinccis

Yksinäisyydestä ja rakkaudestahan tämä kertoo. Siitä että maailma voi olla aika tuulinen paikka.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitää hajua. Eihän tämä Hector ole koskaan osannut tehdä selkeitä biisejä, en kyllä ymmärrä hänen menestystä.

Et ole koskaan tainnut kuunnella Hectoria kunnolla? Ehkä koet asian näin, koska Hectorin tuotanto on mytisempää ja salaperäisempää kuin esim. Juicen tai Eppujen.

Mulla menee aina kylmät väreet kun kuulen tän. Mutta paljon mystisempi on se Kissojen yö..

Lauri Tähkän versio tästä on ❤️🔥👍

Kertoo lauluntekijän maailmatuskasta, yhteiskunnan ongelmista ja aikomuksestaan jatkaa siitä kertomista omissa lauluissaan. Samalla kritisoi pehmoiskelmiä ja toteaa, ettei tee rakkaalleen rakkauslauluja, kun tekee näitä yhdeiskunnallisia kappaleita, mutta osoittaa rakkauttaan livenä omin tavoin. Tahdotko tietää jotain muuta?

Sinccis <3 minä

Vierailija kirjoitti:

Mulla menee aina kylmät väreet kun kuulen tän. Mutta paljon mystisempi on se Kissojen yö..

Kissojen yö Hectorin versiona on niin paljon parempi kuin alkuperäinen

Hectoria pitkään kuunnelleena voisin sanoa, että tässä on muutama avainkohta, joka avaa tarkemmin, missä elämäntilanteessa kappale on kirjoitettu ja minkälaisista tuntemuksista se kertoo:

"pojistani vanhempi (eli on 2 poikalasta) täytti viisi, elämää se rankasti rakentaa"

"oon täynnä odotusta, en pettää saata elämää"

"en rakkaudettas kestä maailman lasten ikävää"

"kuinka tämä iskelmähellyys aate lopultakin ihmistä nöyryyttää"

Sanoisin lyhyesti, että tarinan henkilö on melko tuore isä, joka kokee valitsemansa tien ideologista rock-musiikkia julkaisevana taiteilijana hyvin haastavaksi kaupallisessa mielessä, kun iskelmätähdet "pärjäävät paremmin", mutta on samaan aikaan hyvin velvollisuudentuntoinen ja kantaa suurta huolta perheensä selviytymisestä kaupallisten paineiden ja oman taiteilijaminän ristiaallokossa.

Tosin, taiteilijan tuotanto kyllä on menestynyt kaupallisesti erittäin hyvin, mutta ehkä juuri tuon kappaleen säveltämisen aikana tunne menestyksestä on ollut häilyvä, eikä 70-luvulla varmaan ollut helppoa julistaa vasemmistolaista ideologiaa, säveltää fantasiamaailman kuvausta tai muutenkaan esiintyä ajattelevana ja itsevarmana. Nimi "Tuulisina öinä" lienee metafora mielenmaisemasta. 

Mutta tiedä näistä, kukin tulkitsee sanoituksia omalla tavallaan, ei näihin yhtä oikeaa selitystä ole. Mutta tuntematta lainkaan taiteilijan muuta tuotantoa ja merkitystä en ymmärtäisi kappaleesta kyllä paljon mitään.  

Markan valheet ja Minä olin hotelli.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo lauluntekijän maailmatuskasta, yhteiskunnan ongelmista ja aikomuksestaan jatkaa siitä kertomista omissa lauluissaan. Samalla kritisoi pehmoiskelmiä ja toteaa, ettei tee rakkaalleen rakkauslauluja, kun tekee näitä yhdeiskunnallisia kappaleita, mutta osoittaa rakkauttaan livenä omin tavoin. Tahdotko tietää jotain muuta?

Kiitos paljon!

Hectorilla on aina ollut mystiikkaa kappaleissaan, joka tekee biisein tulkinnasta aina mielenkiintoista. Kun taas näiden iskelmätähtien biisit tajuaa melkein heti, joka on ehkä vähän tylsää.

Loistava biisi - on muuten minulla puhelimessa soittoäänenä.

Tuulisina öinä kappaleessa on ihan mieletön soolo

Siinä hienossa kitarasoolossa on skeban varressa Hasse Walli

Vierailija kirjoitti:

Kertoo lauluntekijän maailmatuskasta, yhteiskunnan ongelmista ja aikomuksestaan jatkaa siitä kertomista omissa lauluissaan. Samalla kritisoi pehmoiskelmiä ja toteaa, ettei tee rakkaalleen rakkauslauluja, kun tekee näitä yhdeiskunnallisia kappaleita, mutta osoittaa rakkauttaan livenä omin tavoin. Tahdotko tietää jotain muuta?

En tahdo. Siinähän se tulikin, juuri näin.

Paitsi Jäävalssia joskus mietin. Minulla on "hankala" aikuistunut lapsi.

Käyttäjä29659 kirjoitti:

Hectoria pitkään kuunnelleena voisin sanoa, että tässä on muutama avainkohta, joka avaa tarkemmin, missä elämäntilanteessa kappale on kirjoitettu ja minkälaisista tuntemuksista se kertoo:

"pojistani vanhempi (eli on 2 poikalasta) täytti viisi, elämää se rankasti rakentaa"

"oon täynnä odotusta, en pettää saata elämää"

"en rakkaudettas kestä maailman lasten ikävää"

"kuinka tämä iskelmähellyys aate lopultakin ihmistä nöyryyttää"

Sanoisin lyhyesti, että tarinan henkilö on melko tuore isä, joka kokee valitsemansa tien ideologista rock-musiikkia julkaisevana taiteilijana hyvin haastavaksi kaupallisessa mielessä, kun iskelmätähdet "pärjäävät paremmin", mutta on samaan aikaan hyvin velvollisuudentuntoinen ja kantaa suurta huolta perheensä selviytymisestä kaupallisten paineiden ja oman taiteilijaminän ristiaallokossa.

Tosin, taiteilijan tuotanto kyllä on menestynyt kaupallisesti erittäin hyvin, mutta ehkä juuri tuon kappaleen säveltämisen aikana tunne menestyksestä on ollut häilyvä, eikä 70-luvulla varmaan ollut helppoa julistaa vasemmistolaista ideologiaa, säveltää fantasiamaailman kuvausta tai muutenkaan esiintyä ajattelevana ja itsevarmana. Nimi "Tuulisina öinä" lienee metafora mielenmaisemasta. 

Mutta tiedä näistä, kukin tulkitsee sanoituksia omalla tavallaan, ei näihin yhtä oikeaa selitystä ole. Mutta tuntematta lainkaan taiteilijan muuta tuotantoa ja merkitystä en ymmärtäisi kappaleesta kyllä paljon mitään.  

Aika lailla juuri noin. Mielestäni toi on Hectorin biiseistä yksi sen henkilökohtaisimmista sanoituksista, luotaa aika paljon hänen omaa henkilöhistoriaansa ihmisenä ja taiteilijana. Keskiluokkainen koti, Folk-tausta, toimittajaura,  mutta myös kiinnostus kaupallisempaan sekä taiteellisempaan musiikkiin ja taiteisiin. Mystiikka ja mielen sopukoiden tutkiminen, 60-70-lukujen vaihteen nuorisopoliitiset liikkeet, hippiliike jne joista kaikkiin herra Harma uteliaana luonteena oli jollain tavalla sekaantunut ikäänkuin ulkopuolisen tarkkailijan roolissa samalla kuitenkin sisäpuolelta käsin. Kaikesta tuosta sekamelskasta taiteilija ei välttynyt ilman jonkunlaisa mielenterveysongelmia, joista Hector on itse avoimesti kertonut.

Koen itse Tuulisinä öinä kappaleen lyriikoiltaan yhtenä Hectorin avainbiiseistä, jossa taiteilija purkaa teksteiksi mielessään pyörivää myllerrystä arkisten velvoitteiden ja taiteilija-ambitioiden , elämän mysteerien ja niistä aiheutuvien ristiriitojen välillä.  Tavallaan tekee itse itselleen ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä.  

Mitä tulee itse sävellykseen, pidän sitä yhtenä hienoimpana Suomessa ikinä sävelletyistä pop-rock-kappaleista joka jonkun aikalaisen englantilaisen tai amerikkalaisen artistin tai bändin levyttämänä olisi varmasti nostettu jo ikiklassikkokappaleiden joukkoon. Tätä biisiä lukuunottamatta olen aina pitänyt eniten Hectorock 1 aikakauden tuotannosta Hectorin hienojen  biisien lisäksi erittäin hienoista ja omaperäisistä Matti & Pirjo Bergströmin, Nappi Ikosen ja Antero Jakoilan sovituksista ja instrumentaatioista.

Niille jotka ei Hectoria tunne, kannattaa lukaista muutama vuosi sitten ilmestynyt elämänkerta.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitää hajua. Eihän tämä Hector ole koskaan osannut tehdä selkeitä biisejä, en kyllä ymmärrä hänen menestystä.

Se juuri onkin parasta Hectorissa - monitulkintaisuus, kerroksellisuus, mystisyys. Se "sielun hipaisu".

Yksi Hectorin parhaista biiseistä, jossa sanat, sävel ja soitanta osuvat kaikki nappiin. Hasse Wallin kitarasoolo kruunaa kaiken. Vaikka biisi on vuodelta -78, on teksti edelleen ajankohtainen.

”Iskelmähellyysaate” viittaa Dannyyn ja Armiin.

”On sairas isänmaamme, se potkii sortaa lasta. Sen kanssa leivän jaamme vaikkei se koskaan kiitäkkään”. Tämä tekstin osa tulee mieleen aika ajoin nykypäivänäkin.