Lue keskustelun säännöt.
Mitä vanhoja limsa- ja kaljamerkkejä muistatte?
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Woodpecker-kuiva omenasiideri oli hyvää. Ensimmäinen kuiva siideri josta tykkäsin.
Mustan Linda-siiderin ja etiketissä Linda Lampeniuksen. mahtoiko olla kyykyssä. Maku oli karsea, oli mm. lakkasiideri jonka lakan maku olisi ennemminkin voinut olla jotain puunsuojaa kuin marjaa.
Siis muistan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikääni nähden vanha on Digimon limu.
Muistan, kun pullossa luki jotain ja siitä tekstistä kuvittelin muuttuvani digimoniksi. Se oli ihanaa aikaa, kun tuota limua oli. Oisinkohan ollut noin 7 ja 8 vuotias kun noita limuja sai.
Ruuti.
Olutta siis: komea etiketti, muttei muuten kovinkaan ikimuistoinen.
Vierailija kirjoitti:
Muistaako joku Soft-Can- juoman, oli myynnissä 80-luvun puolivälissä. Ei ollut varsinainen mimsa, vaan maitopohjainen juoma. Valio taisi tehdä
Joo, muistan. Soft-can milkshake.
Samoihin aikoihin oli Yogi-jugurttijuoma jonka mainoksissa tosi lihavat ihmiset törmäili hidastettuna toisiinsa. Ei menisi enää läpi.
Eikä kyllä menisi myöskään kilo control ’hän luultavasti käyttää’, ’hän tuskin käyttää’, jne. Mainokset.
Lasipulllohan siinä on se juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karjala-oluen juonti loppui kun panimo muutti pois Lappeenrannasta v. 1993. Enkä tule juomaan, ikinä.
Minä boikotoin (imperfektissä) Karjalaa tuosta asti vuoteen 2010 asti. Silloin Ylämaan kuntaliitoksen seuraukset saivat vihaamaan petollisia lappeenrantalaisia ja aloin periaatesyistä valita taas Karjalan olueksi. Osasyy oli se, että se oli pitkään myös edullisin laatikko osuuskaupan liikkeissä.
Nyt Karjala on pilattu taas, kun sen alkoholipitoisuuden laskeminen muutti maun paljon lähemmäs vettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne vanhat pullot oli mukavia jossa oli aina sellainen auki repäistävä metallikorkki, poksahti aina avatessa.0
Lisäys vielä että mahtaakohan kellään olla avaamatonta sellaista, voisi olla arvokas.
Saahan niitä vielä. Tänä vuonna olen juonut ainakin Laitilan limpparia semmoisesta.
Vierailija kirjoitti:
Onko Sandels olut vielä valikoimissa?
Limsoista muistan Siff kolan ja Apsin.
"Siff kolaa käy nyt maistamaan/se nasta juoma on!/
Sama jano, sama maku, rytmi verraton/
Siff kola, Siff kola, se nasta juoma on!"
< mainoslaulu tv:ssä vuonna miekka ja kivi
😁
Esittäjinä Bosse ja Robert!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessani 70-luvun alussa pidin kovasti Omenapore-limsasta. Se oli mustaa (tai tummanruskeaa?) ja siinä oli jännän "uuniomenainen" maku, nykyiset omenalimsat eivät maistu samalta.
Olikos tämä ruskeissa kaljapulloissa ja etiketissä oli joku punaisen töllin kuva? Mökkikaljaksi sanottiin tuota, jos nyt samasta tuotteesta kysymys. Oli niitä lapsuuden suosikkijuomia.
Nykyään saa samantyyppistä limua aina joulun aikaan, ruotsalaista joululimua nimeltä Julmust.
Vitanova, tahmainen kokiksen kaltainen energiajuoma pienessä pullossa. Kankkuseen tuli joskus kokeiltua. Hampaat tuli ihan tahmaisiksi siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vitanova, tahmainen kokiksen kaltainen energiajuoma pienessä pullossa. Kankkuseen tuli joskus kokeiltua. Hampaat tuli ihan tahmaisiksi siitä.
Muistan tuon. Lapsi olin ja oli aika kamalan makuista.
Limsapullojen metalliset repäisykorkit oli hirveitä. Vaati oikeaa tekniikkaa ja sormivoimia, että pullon sai auki ilman haavoja. Toisen käden peukalolla piti painaa korkkia lujaa ja toisella kädellä repäistä korkki auki.
Vieläkin löytyy oikeasta etusormesta pari repäisykorkin jättämää arpea.
Vierailija kirjoitti:
Tumma omenalimu
Friscot
Vieläkin kaipaan Frisco-limuja
Kun olin lukiossa, muistan juoneeni paljon Agricola-merkkistä limpparia litran pulloissa... Olisikohan ollut Olvin tekemää, en ole varma. Mielestäni maku oli aika lähellä nykyistä Rainbow-colaa.
Schweppes oli kova cola, olisiko ollut halvempaa kuin Coke. Hyvää oli.
Teem oli toinen suosikki.
Ja punaista Italiaa mahataudissa sai aina juoda:)
Golden Cap Black siideri ( ihan parasta, harmi ettei enää valmisteta edes pyynnöstä). Linda-siideri, Queen-siideri, sitten oli myös joku ihan hemmetin pahanmakuinen vaniljasiideri. Pina Colada-limu. Frisco, Palma.
Woodpecker-kuiva omenasiideri oli hyvää. Ensimmäinen kuiva siideri josta tykkäsin.
Mustan Linda-siiderin ja etiketissä Linda Lampeniuksen. mahtoiko olla kyykyssä. Maku oli karsea, oli mm. lakkasiideri jonka lakan maku olisi ennemminkin voinut olla jotain puunsuojaa kuin marjaa.