Lue keskustelun säännöt.
Uusperhe + yhteenmuutto
12.07.2019 |
Olemme poikaystäväni kanssa muuttamassa yhteen ja koska hänellä on lapsia, tarvitsemme isomman asunnon eikä pelkkä kaksio riitä. Vuokrani nousee tästä syytä parilla sadalla eurolla. Miten te muut olette vuokran kanssa tehneet? jaatteko puoliksi kuitenkin, vaikka olisitte lapsettomia ja teille riittäisi pienempi asunto? Miehellä on isompi palkka kuin minulla, mutta joutuu toisaalta maksamaan elatusmaksuja lasten äidille.
Kommentit (30)
Tähän on vain yksi oikea vastaus: älkää muuttako yhteen.
Pyydä poikaystävääsi vaikka hankkimaan kämpän itselleen ja lapsilleen samasta tai naapuritalosta, mutta älkää samaan osoitteeseen muuttako. Siitä ei seuraa kuin harmia kaikille osapuolille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata pojan kanssa muuttaa yhteen
Mies tarvitsee lapsilleen hoitajan ja kotiorjan. Siitä into muuttaa yhteen. Tokihan myöskin maksumiestä tarvitaan- kun joutuu elareitakin maksamaan.
Se menee vähän niin että pienempi tuloisen maksukyky määrää mihin on varaa ja jos toinen haluaa isompaa ja kalliimpaa niin hän maksaa enemmän. Voitte jakaa vuokran esim. niin että laskette neliöt ja puolitatte yhteisten tilojen vuokran ja mies maksaa lasten huoneen/huoneiden neliöistä. Tai ihan miten itse sovitte ja mikä teidän tialnteenne on. Omaa taloudellista tilannetta ei kannat lähteä horjuttamaan muiden takia.
Meillä 5 hengen uusperhe ja mies maksaa vastikkeesta 3/5 ja minä 2/5, lapsiluvun mukaan. Lisäksi mies maksaa asuntolainan, joka kokonaan hänen nimissään. Ruokakulut pistetty puoliksi (maksetaan yhteiseltä tililtä), kun miehen lapset meillä vain puolet ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä se alamäki alkaa. Sopikaa nyt ainakin ETUKÄTEEN tämä asia, jos on pakko muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä 5 hengen uusperhe ja mies maksaa vastikkeesta 3/5 ja minä 2/5, lapsiluvun mukaan. Lisäksi mies maksaa asuntolainan, joka kokonaan hänen nimissään. Ruokakulut pistetty puoliksi (maksetaan yhteiseltä tililtä), kun miehen lapset meillä vain puolet ajasta.
Uskon, että tälläisessä tilanteessa uusperhe voi toimia, kun molempien elämän tilanne on sama, mutta ap tapauksessa ei tule toimimaan.
Lapsettomia miehiä on tarjolla vaikka kuinka. Mulle mies, jolla on lapsia ja uusperhekuviot on ehdoton turn off.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele yhteen muuttoa. Ei tule onnistumaan. Parempi vain tapailla ja odottaa, että lapset ovat ainakin 18-vuotiaita. Jos mies on jo kerran eronnut, tapahtuu se helposti uudelleenkin. Miksi ottaa käytettyä miestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää muuttako yhteen.
Älkäähän nyt. Saadaan palstalle lisää katruuden kitkerää höttöä :D Ja ne on parhaita, kun tuohon tulee vielä se yhteinen lapsi, kuinka paha paha ex vie ruuan lapsen suusta, kun isä joutuu maksamaan yllätys yllätys siltikin elatusmaksuja vaikka isällä on yksi elättävä lisää.
Omat haasteensa on näinkin, vaikka miehen lapsi on meillä vain joka toinen viikko. Nämä viikot mies on väsyneempi ja hajamielisempi, ei pääse omiin harrastuksiinsa ja odottaa minun olevan enemmän kotona. Mieluusti antaisin heille yhteistä aikaa ja tuntuu, että lapsi tarvitsisi sitä.
Meneehän se näinkin, mutta on välillä rankkaa. Murhetta tulee lomien suhteen, kun mies haluaisi meidän matkaavan yhdessä lapsen kanssa, mutta minulle se ei olisi lomaa tai joutuisin liikkumaan yksin.
Meillä on siis parisuhdeviikot ja lapsiviikot.
Mieti, mitä, haluat ja jaksat. Jos rakkautta riittää ja voi puhua kaikesta, niin pärjäätte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persiilleen menee, suhteella ei tulevaisuutta. Olet lapsellinen kakara jos muuta luulet!
Poikaystävä jolla lapsia?????????
Vierailija kirjoitti:
Omat haasteensa on näinkin, vaikka miehen lapsi on meillä vain joka toinen viikko. Nämä viikot mies on väsyneempi ja hajamielisempi, ei pääse omiin harrastuksiinsa ja odottaa minun olevan enemmän kotona. Mieluusti antaisin heille yhteistä aikaa ja tuntuu, että lapsi tarvitsisi sitä.
Meneehän se näinkin, mutta on välillä rankkaa. Murhetta tulee lomien suhteen, kun mies haluaisi meidän matkaavan yhdessä lapsen kanssa, mutta minulle se ei olisi lomaa tai joutuisin liikkumaan yksin.
Meillä on siis parisuhdeviikot ja lapsiviikot.
Mieti, mitä, haluat ja jaksat. Jos rakkautta riittää ja voi puhua kaikesta, niin pärjäätte.
Se on ihan uskomatonta miten paljon se miehen persoonallisuus muuttuu, enkä olisi itsekään kahden lapsen äitinä uskonut miten raskas joku lapsi voi olla kun se ei ole oma. Nyt meillä on tilanne se, että kaikki vetää jotain roolia ja jokainen on omissaa oloissaan. Kämppä on ihan sekaisin, kun yksi kuvittelee, että täällä asuu joku palvelija joka kulkeen hänen jälkiään siivoamassa, isä otti työkeikan jälleen kerran juuri tälle viikolle. Onneksi lapsi on jo 12v., että minä voi keskittyä omiin juttuihini.
Onko se perhe-elämä kaikilla tuommoista laskemista nykyään? Ennen tuo meni noin, kun oltiin kämppiksiä. Esim. asumistukea hakiessa piti erikseen perustella, että kyseessä ei ole pariskunta, että sai tuet omien vuokrien mukaan. Erilliset vuokrasopimuksetkaan ei riittäneet. Käsittääkseni nykyäänkin vielä virallisesti perhe on yksikkö ja puolison tulot vaikuttaa kaikkeen. Mistä siis tuo laskeminen on saanut alkunsa? Joku tasa-arvo ja itsenäisyyden osoitus? Jos sitä on tarve todistella niin tosiaan, miksi edes muuttaa yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat haasteensa on näinkin, vaikka miehen lapsi on meillä vain joka toinen viikko. Nämä viikot mies on väsyneempi ja hajamielisempi, ei pääse omiin harrastuksiinsa ja odottaa minun olevan enemmän kotona. Mieluusti antaisin heille yhteistä aikaa ja tuntuu, että lapsi tarvitsisi sitä.
Meneehän se näinkin, mutta on välillä rankkaa. Murhetta tulee lomien suhteen, kun mies haluaisi meidän matkaavan yhdessä lapsen kanssa, mutta minulle se ei olisi lomaa tai joutuisin liikkumaan yksin.
Meillä on siis parisuhdeviikot ja lapsiviikot.
Mieti, mitä, haluat ja jaksat. Jos rakkautta riittää ja voi puhua kaikesta, niin pärjäätte.
Se on ihan uskomatonta miten paljon se miehen persoonallisuus muuttuu, enkä olisi itsekään kahden lapsen äitinä uskonut miten raskas joku lapsi voi olla kun se ei ole oma. Nyt meillä on tilanne se, että kaikki vetää jotain roolia ja jokainen on omissaa oloissaan. Kämppä on ihan sekaisin, kun yksi kuvittelee, että täällä asuu joku palvelija joka kulkeen hänen jälkiään siivoamassa, isä otti työkeikan jälleen kerran juuri tälle viikolle. Onneksi lapsi on jo 12v., että minä voi keskittyä omiin juttuihini.
Kiitos vastauksesta. Näitä tuntoja on vaikea purkaa oikein missään, koska vastaus tulee tyyliin, olisit ajatellut aiemmin. Kyllä se arki vaan tulee mukaan vähitellen ja uusia tilanteita tulee kehiin.
Mies pyrkii miellyttämään lastaan , ostaa kaikkea, ei oikein sääntöjä, joista pitäisi kiinni.
Mies riehaannuuttaa lasta, palvelee, korjaa jäljet, vaikka kouluikäisen tulisi jo itse huolehtia.
Jos arvostelen käytöstä, loukkaantuu herkästi.
Nuo matkat kokeiltiin pariin kertaan ja lapsi käyttäytyy niissä huonosti. Mies odottaa minun ratkaisevan hankalat tilanteet. Lopputulema on, että kaikki ovat väsyneitä.
En enää osallistu heidän kanssaan matkoille.
Lapsen ollessa miehellä on joku rooli minunkin suhteen, ei ole aito.
On myös harmissaan, kun voin lapsiviikoilla harrastaa ja liikkua, kuten muutenkin.
En koe olevani vastuussa lapsesta, toki ollaan kotona yhtaikaa ja liikutaan kaupungilla.
Silti, kaksi erilaista elämää.
Jos olet nuori, suosittelen elämään hyvää ja huoletonta nuoruutta ja nauttimaan parisuhteesta lapsettoman miehen kanssa. Joskus aikanaan yhteinen lapsi ja lapset tekevät teistä perheen. Omat haasteensa on ydinperheessäkin, uusperhe on sitä potenssiin jotain. Kuviossa on usein katkerat exät, isovanhempia, muuta sukua, kummeja ja kaveriperheitä. Maailmasi on ihan muuta kuin tuo aiempi ihmismäärä menneestä.
Toisen lapset eivät koskaan ole sinun lapsiasi ja lapset menevät aina miehelle etusijalla, niin pitääkin.
Naisena olen halunnut olla se ensimmäinen ja sitä on mieskin minulle. Yhtään vähempään en tyytyisi.
Miksi ihmeessä muutatte yhteen. Järki käteen: älä muuta. Katkeroidut, tuo tulee sulle kalliiksi, miehen lapset alkavat ärsyttää sua ennen pitkää. Eroatte kahden vuoden sisällä. Suhteellanne voi olla tulevaisuus jos pidätte omat asunnot.