Ranskassa asuvat, onko siellä helppo pitää tällaista ruokavaliota?

Jos asuu Ranskassa ja silti roikkuu vauvan av-palstalla on kyllä sellainen_vajakki ettei paremmasta väliä.

Taas meni mammoilla kyllä pointti ohi niin täydelliseti, kuin vain voi mennä. Mutta mitäpä odottakaan henkilöiltä, jotka ovat syntyneet jossain pikkupaikkakunnalla, ja korkeintaan muuttaneet vähän suuremmalle pikkupaikkakunnalle, ja kokemus ulkomaista rajoittuu satunnaiseen Ruotsin-risteilyyn tai Kreikan-matkaan. En minä sillä, että siinä mitään vikaa olisi, mutta sitä en ymmärrä, että miksi näiden kokemattomien pitää tulla v****ilemaan tällaiseen ketjuun? Pitäkää nyt jumankavita näppinne kurissa.

AP - minulla ei ole kovin paljoa kokemusta nimenomaan Ranskasta, mutta luulisin, että voit saada pöytäseurueesta riippuen oudoksuvia katseita, etkä välttämättä kovin paljon ymmärrystä. Itselläni ainakin on tällaisia kokemuksia parista muusta maasta niissä asuessani. Syön hiilihydraattitietoisesti, enkä syö ikinä punaista lihaa. Ravintolaruokailussa olen kuitenkin sen verran joustanut, että saatan syödä pastaa/perunaa/riisiä jne. Eihän sitä koko järkyttävän kokoista kekoa ole pakko syödä. Näin sinuun kiinnitetään ehkä hieman vähemmän oudoksuvaa huomiota. :)

Vierailija kirjoitti:

Vaikka leipä on Ranskassa todella tärkeää, on myös hyvin yleistä että naiset jättää sen syömättä. Perunaa, pastaa, riisiä ei syödä likikään siinä määrin kuin täällä.

Mutta se, ettet syö punaista lihaa, voi kyllä tulla ongelmaksi. Kuvittelisin nimittäin että punaista lihaa syömätön ihminen ei ole kovin innoissaan esim. keitosta jossa jokaiselle ruokailijalle on varattu luunpätkä ytimineen -luuydintä pidetään suurena herkkuna, mitä se tietysti onkin ja tuollainen keitto on perinneherkkua. Ranskalaiset myös tykkää sisäelimistä eivätkä syö vain lihaslihaa, joten punaista lihaa välttelevä nauretaan kyllä pihalle. Ainakin jos teet ruokavaliostasi numeron kuten teikäläisillä on Suomessa tapana. Jos taas huomaamatta jätät jotain syömättä, kukaan ei sano mitään.

Ranskassa lapsetkin kasvatetaan kaikkiruokaisiksi joten kaikenlaista ruokavaliotemppuilua katsotaan aika kieroon.

Kannattaa myös ymmärtää että ruoka on se ykköspuheenaihe täällä. Eikä todellakaan mikään "en syö sitä tai tätä, koska minulla on ällitys" -mielessä kuten täällä. Rajoituksista ei puhuta eikä todellakaan laihduttamisesta, vaan kokkaamisesta. Lounaalla puhutaan siitä mitä kukin aikoo laittaa päivälliseksi jne. Siis myös miehet. Ainakin keski-ikäisissä piireissä, nuorilla ranskattarilla voi olla toisin.

Oma kokemus on, että punaisen lihan välttely onnistuu kyllä. Täysin vege/vegaani olisi hankalampi, mutta tarjonta lisääntyy koko ajan. (OT, mut kauppavalikoimassa tuotteita on jo hyvin, mm. ihan parhaan vegaanisen suklaamoussen löysin täältä. Ravintolat hankalampia.)

Itse näkisin isompana ongelmana tuon, että ei saa olla mitään viljaa/perunaa/pastaa. Mutta ei sekään esim. ravintolassa mahdotonta olisi, ja on varmaan alueellisiakin eroja.

Kyläilystä en niin tiedä, itsellä ei ole rajoitteita, niin ei ole tarvinnut kokeilla, miten reagoitaisiin. Sivumennen sanoen, mulla on kyllä myös ulkomaalaisia ystäviä/tuttuja, jotka eivät syö sokeria / gluteenia / hiilareita / lihaa / kalaa / punajuurta tms. kuka mistäkin syystä. Että ei ole tämä(kään) mikään Suomi-erikoisuus.

Ravintoloissa gluteeniton ruokavalio otettiin hyvin huomioon, kun kaverin puolesta asiaa hoidin.