Nelikymppiset naiset, kertokaa elämänviisauksianne!!
Itse olen niin onnellinen lapsistani. Onneksi jaksoin "tehdä" kolme kappaletta nuorempana. Nyt ympärillä on mukavaa elämän tuntua..haikeana mietin jo sitä aikaa, kun miehen kanssa jäädään kahden..
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta miksi 40 vuotta olisi jokin maaginen piste, jonka perusteella osaisi antaa "elämänviisauksia"...?
Njaa, ei kai se mikään maaginen piste olekaan, mutta kyllä mulla karvan verran alle nelikymppisenä on sellainen olo, että on kierretty muutakin kuin tahkoa ja henkistä pääomaa on hiukan ehtinyt kertyä, ja sen mukana perspektiiviäkin.
Lyhyt tukka ja leopardihousut on ylintä muotia!
Ota mukava mies, älä ota kusipäätä. Mukavan miehen kanssa pärjää aina mutta kusipään kanssa ei kukaan.
Kannattaa sulkea ketsuppipullon korkki ennen ravistamista.
Nauti elämän pienistä hyvistä hetkistä.
Pidä läheiset välit kotoa muuttaneisii lapsiisi.
Jos työsi ahdistaa, älä epäröi hankkia uutta ammattia.
Älä yritä muuttaa puolisoasi.
Ei se kai mikään maaginen piste ole, mutta ainakin itse koen ajattelevani asioista eri tavalla kuin vaikka parikymppisenä. Elämän rajallisuuskin mietityttää. Mitä kaikkea haluan/ehdin vielä tehdä, nyt kun olen vielä hyvässä kunnossa..kannattaako sitä kesämökkiä hankkia vai teenkö sillä rahalla jotain muuta..ym. Kiva lukea samanikäisten mietteitä elämästä..
Yritän elää kuin viimeistä päivää. Menetin molemmat vanhempani nuorina, siksi ajattelen, ettei aikaa ole paljoa.
Meillä lähti lapsi juuri maailmalle...toistaiseksi nelikymppisyys on (noiden elämän rajallisuuskriisien jälkeen) ollut parasta aikaa tähän mennessä. Puolison kanssa on yhteisiä harrastuksia ja nyt downshiftauksen myötä ihan uudella tavalla yhteistä aikaa. Viisaammaksi en ole muuttunut, mutta työkaverini sanat ovat jääneet mieleen vuosien takaa: "Viisikymppisyys on kivaa. Ei tarvitse enää ottaa niinkauheasti kantaa kaikkeen, voi vaan kellua menemään." Alan vihdoin ymmärtää, mistä tuossa on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Ota mukava mies, älä ota kusipäätä. Mukavan miehen kanssa pärjää aina mutta kusipään kanssa ei kukaan.
Niin totta..ulkonäöllä ei todellakaan ole niin suurta merkitystä kuin luonteella. Mukavan miehen kanssa on kiva nauttia elämästä..
Raha on todella tärkeää. Sen huomaa kun sitä ei ole.
Miehiin ei kannata luottaa kovin paljoa.
Miehille naisen ikä on hyvin tärkeää, tosin niin on kyllä naisillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta miksi 40 vuotta olisi jokin maaginen piste, jonka perusteella osaisi antaa "elämänviisauksia"...?
Njaa, ei kai se mikään maaginen piste olekaan, mutta kyllä mulla karvan verran alle nelikymppisenä on sellainen olo, että on kierretty muutakin kuin tahkoa ja henkistä pääomaa on hiukan ehtinyt kertyä, ja sen mukana perspektiiviäkin.
Hah! Olet ihan penikka vielä.
T: Nainen59
Näin nelikymppisenä ei tarvitse enää ajatella omaa ulkonäköä muiden kautta. Koen olevani edelleen kaunis, mutta en hae enkä tarvitse enkä haluakkaan miesten "ihailevia" katseita..ihanan vapaa tunne..
Vierailija kirjoitti:
Näin nelikymppisenä ei tarvitse enää ajatella omaa ulkonäköä muiden kautta. Koen olevani edelleen kaunis, mutta en hae enkä tarvitse enkä haluakkaan miesten "ihailevia" katseita..ihanan vapaa tunne..
Arvaan, sinulla on pitkäaikainen parisuhde? Jos et olisi saanut keneltäkään mieheltä ihailua, tuskin olisi ihanaa ettei sitä vieläkään tule?
Monet ihmiset hämmästyisivät tai jopa pettyisivät pahasti, jos tietäisivät kuinka vähän muut ihmiset välittävät heidän tekemisistään ja asioistaan.
Älä perusta uusperhettä jos molemmilla on lapsia ennestään. Voit seurustella miehen kanssa, jolla on lapsia, mutta älkää muuttako yhteen.
Rahalla on merkitystä. Vaikea kuvio jos puolisoilla hyvin erilainen varallisuus. Tai hyvin erilainen tapa kuluttaa rahaa.
Yritä aina olla ystävällinen kaikille. Hyvillä käytöstavoilla pärjää elämässä paremmin.
Älä anna päihteille liian suurta roolia elämässäsi.
Vain lapsesi tänne jälkeesi jää, turhuutta on kaikki muu.
Arvosta siis heitä, älä kattilassa keitä!
Vierailija kirjoitti:
Monet ihmiset hämmästyisivät tai jopa pettyisivät pahasti, jos tietäisivät kuinka vähän muut ihmiset välittävät heidän tekemisistään ja asioistaan.
Riippuu ihmisestä, minä olen ihan hemmetin kiinnostunut muiden ihmisten elämistä koska ei ole omaa.
Elämä voi muuttua silmänräpäyksessä joten turha liikaa murehtia ja märehtiä ja tehdä 5-vuotissuunnitelmia.
Päivä ei paista risukasaan eikä pettymysten jälkeen tule mitään maagista meneepäs nyt hyvin-aikaa. Aina, ihan aina voi mennä huonomminkin. Tässä iässä katselen elämääni kuin piilokameravideoita. Paitsi en naura.
Ohis, mutta miksi 40 vuotta olisi jokin maaginen piste, jonka perusteella osaisi antaa "elämänviisauksia"...?