Lue keskustelun säännöt.
Ei yhtään ystävää
07.07.2019 |
Minulla on mies ja aikuiset lapset, joihin on lämpimät ja läheiset välit. Yhtään ainutta perheen ulkopuolista ystävää minulla ei kuitenkaan ole. Tuntuu kurjalta, kun ei ole ketään kenelle soittaa tai kutsua kylään. Eläkeikään on vielä kymmenisen vuotta ja nyt jo surettaa, kun sitten ei enää ole työkavereitakaan.
Olen koko ikäni ollut tällainen vähän yksinäinen. Koulussa oli yksi paras kaveri, muiden kanssa en vapaa-ajalla ollut. Opiskelumaailman bileet jäivät väliin, koska en tykännyt viinalla läträämisestä.
Miten te muut ystävättömät olette löytäneet tuttavuuksia vielä aikuisiällä?
Kommentit (2)
Onnea uudesta ammatista ja uusista ystävistä! Minulla on virka ja hyvä työ, joten ajatus opiskelusta ei nappaa tässä vaiheessa. Olen käynyt kansalaisopistossa joillain kursseilla, mutta ne ovat olleet luonteeltaan sellaisia, ettei siellä ole vapaata keskustelua. Kovin paljon en jaksa iltaisin harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin uuden ammatin. Tutustuin opiskelukavereihin ja pidän edelleen yhteyttä joihinkin heistä. Täydennyskoulutusjaksoltakin sain kavereita.