Mua ahdistaa metsässä/luonnossa/mökillä olo. Olenko ainoa?
Mua on lapsesta saakka ahdistanut luonnossa oleminen. Kun olin lapsi, perheeni kävi usein metsäretkillä, rannoilla ym. Myös ala-asteella käytiin koulussa paljon metsässä. En tykännyt siitä lapsena, enkä oikeastaan pidä vielä aikuisenakaan. Olen ainoa lapsi ja luonnossa/mökillä/metsässä olo saa mut apeaksi/yksinäiseksi, hieman masentumaan. Tulee vaan usein kurja mieli.
Usein sanotaan, että kaikki tykkäävät olla metsässä ja luonto on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää.
Mulle on kyllä ihmiset, talot ja kaupungit ne, jotka saa verenpaineeni laskemaan ja tuntemaan onnellisuutta ja nautintoa.
Olenko jotenkin poikkeus vai onko muita, joiden mieli masentuu luonnossaolosta?
Kommentit (28)
Ehkä se luonnossa olo ei sinua ahdista, vaan se että siellä joutui lapsena olemaan ilman kavereita tai sisaruksia?
Hulluksihan siellä tulee jos siellä pitkään on, mutta päivän parin visiitti kyllä rentouttaa.
Ymmärtäisin jos metsä pelottaisi, mutta tuota masentavuutta en. Mua luonto oikeasti rauhottaa ja virkistää, olen vissiin ”normaali” sitten.
Joo mulla sama. Yritin jopa lapsena puhua tästä vanhemmilleni, mutta en osannut vielä kuvailla sitä tunneta joka minulla oli, joten sain aina vain sanottua, että metsä ja puut pelottavat minua :(
Mulle luonnossa olo on aika hällä väliä, ei ahdista, mutta ei kyllä rentoutakaan millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä suomalaiset rauhoittuvat metsässä. Huolet haihtuvat, verenpaine laskee, olo virkistyy...
Monien muiden maiden ihmisille suomalainen metsä on pelottava paikka, eihän siellä ole edes haravoitu eikä ole kunnon opasteita eikä mitään!
En tiedä mitään synkempää ja depressiivisempää ympäristöä kuin suomalaiset suolammet ja korvet, ja niitähän Suomessa riittää. Täydellinen ympäristö tummasävyiselle rikosromaanille.
Keski-Euroopan tammilehdot, Norjan vuonot ja Skotlannin ylängöt eivät herätä samanlaisia assosiaatioita. Kyllä noissa ulkomaalaisten tunnoissa on jotain perää. Suomessa puhutaan sievästi kotimaisen luonnon "jylhyydestä"...
Että osa porukasta on aivotonta sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä suomalaiset rauhoittuvat metsässä. Huolet haihtuvat, verenpaine laskee, olo virkistyy...
Monien muiden maiden ihmisille suomalainen metsä on pelottava paikka, eihän siellä ole edes haravoitu eikä ole kunnon opasteita eikä mitään!
En tiedä mitään synkempää ja depressiivisempää ympäristöä kuin suomalaiset suolammet ja korvet, ja niitähän Suomessa riittää. Täydellinen ympäristö tummasävyiselle rikosromaanille.
Keski-Euroopan tammilehdot, Norjan vuonot ja Skotlannin ylängöt eivät herätä samanlaisia assosiaatioita. Kyllä noissa ulkomaalaisten tunnoissa on jotain perää. Suomessa puhutaan sievästi kotimaisen luonnon "jylhyydestä"...
Luulenpa, että et ole nähnyt mitään "Keski-Euroopan tammilehtoja". Ne sikäläiset metsät ovat surkeita pusikkoja, kuten kuuluisa Wienerwald. Ja yksi juttu keskieurooppalaisista metsistä, joka meikäläisistä yleensä on aika kummallinen: Metsään voi olla sisäänkäynti.
Vierailija kirjoitti:
Mikä suhteesi on Jumalaan ap?
Että kyllähän ihmisiä on erilaisia eikä sinun mikään pakko ole metsässä oleskella. Tai sitten sinulla on joku surullinen muisto mikä yhdistyy metsään ja metsä jotenkin laukaisee/muistuttaa siitä olosta.
Mutta jos olet joku uskovaisia pilkkaava palstailija niin epäilen että luonto muistuttaa sinua Jumalan olemassaolost a halusit tiedostaa sitä tai et.
Rauhaa sinulle.
Ap, täällä toinen samanlainen! Pelottaa ja ahdistaa ajatuksin.
Vierailija kirjoitti:
Että osa porukasta on aivotonta sakkia.
Millä perusteella? Ettei tykkää samoista asioista kuin sinä?
No olen ateisti, mutta miten se liittyy ollenkaan tähän asiaan?
Pidän montaa paikkaa luonnossa kauniina mutta en halua olla siellä, en vaan viihdy, ainakaan kovin pitkää aikaa.
Ja joku kysyi osaanko olla yksin. No en kovin hyvin, haluan useimmiten olla muiden ihmisten seurassa. Joskus harvemmin yksinolokin ihan mukavaa.
ap
Metsäläisiä on tarpeeksi Suomessa. Se on vähän nii kuin muotia olla nature vetää viherpirtelöitä ja olla niin syvällä suossa kuin olla voi😂
Sama täällä. En ole koskaan viihtynyt metsässä ja ei tulisi mieleenkään hankkia mökkiä.
Vierailija kirjoitti:
No olen ateisti, mutta miten se liittyy ollenkaan tähän asiaan?
Pidän montaa paikkaa luonnossa kauniina mutta en halua olla siellä, en vaan viihdy, ainakaan kovin pitkää aikaa.
Ja joku kysyi osaanko olla yksin. No en kovin hyvin, haluan useimmiten olla muiden ihmisten seurassa. Joskus harvemmin yksinolokin ihan mukavaa.
ap
No siten, että osa sinussa tiedostaa että
"jotain" (Jumala) on?
Vierailija kirjoitti:
Metsäläisiä on tarpeeksi Suomessa. Se on vähän nii kuin muotia olla nature vetää viherpirtelöitä ja olla niin syvällä suossa kuin olla voi😂
Tuollasten takia en puhu metsäretkistäni kenellekään. Inhoan yli kaiken sitä yliyrittämistä. Ollaan niin olevinaan.
Kaikki eivät ole samanlaisia eivätkä voi pitää samoista asioista
Yleensä suomalaiset rauhoittuvat metsässä. Huolet haihtuvat, verenpaine laskee, olo virkistyy...
Monien muiden maiden ihmisille suomalainen metsä on pelottava paikka, eihän siellä ole edes haravoitu eikä ole kunnon opasteita eikä mitään!