Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Avioeroko, yhdessä oltu 12 vuotta = (

26.05.2006 |

Olemme likimain kolmekymppisiä ja meillä on yksi lapsi 3vuotta 4 kuukautta. Olemme olleet yhdessä siis " lapsesta" saakka. Siitä ajasta olemme olleet naimisissa 6 vuotta.

Monenlaista on koettu ja tehty. On mennyt paremmin ja huonommin. Pari kertaa ollaan käyty läpi se, että lähdetäänkö eri suuntiin vai ei. Nyt lapsen myötä sellaista ei ole tullut lainkaan, paitsi nyt ihan äskettäin. Mitään erityistä ei ole tapahtunut, onko kyse kyllästymisestä vai hetkellisestä kolmenkympin kriisistä, mutta nyt ollaan molemmat yhtäaikaa sitä mieltä, että pitää harkita nyt tarkkaan jatketaanko vai erotaanko.

Itseäni pohdituttaa monikin seikka, mm se miten lapsi kokee asian, miten minun käy taloudellisesti ja henkisesti? Olenko koskaan enää onnellinen kenenkään kanssa?

En halua myöskään heti erota vaan olen itse ajatellut lähinnä erikseen asumista ja sitten mietitään, onnistuuko sellainen?

Pelkään että jos nyt jatketaan, jonkun ajan kuluttua on talot ja autot ja miljoonalainat, kolme lasta ja sitten taas tulee tällainen tunne!

Uskaltaako tässä jatkaa ja luottaa, että vanhastakin voi löytää vielä jotain uutta? Kertokaa te kokeneet ja kommentoikaa jotain = )

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
26.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis tuo miettiminen siitä, että mitä on edessä jos jatkaa avioliittoa (lainat, autot, talot, useampi lapsi jne.) Mä alan itse päästä voitolle kolmenkympin kriisistä. Miehelle se ei sen kummemmin iskenyt, kuin että kun sai työtarjouksen ulkomailta, niin sanoi, että jos en nyt tätä ota niin varmaan jämähdän loppuiäkseni vanhaan työhön. Ei myöntänyt kriisiksi, mutta se lause oli kuin esimerkki elämänkaaripsykologian oppikirjasta... :) (kaikilla se ei ole niin selkeä ja voimakas ahdistunut tunne) Nyt sitten ulkomailla elellään. Mua ahdisti koko ajatus vanhenemisesta, elämän " lukkoonlyömisestä" jne. Mietin avioliittoakin aika kriittisesti, vaikka en kyllä aikonutkaan erota, kun elinikäiseen liittoon uskon ja muutenkin kaikki on hyvällä mallilla, itse vaan kriisissä kärvistelin. Joskus ajattelin, että entäs jos tämä ei mene ohi, niin mitä mä sitten teen... :) No, onneksi luin paljon psykologiaa ja sain " ahdistuneelle" tunteelle ne rajat ja huomasin, että on vaan ikäkriisiä ja uskoin sillä, että ennenpitkää tunnelmat tasaantuu. Siihen saakka kaaottinen tunne oli kyllä aika massiivinen. Oli vaan sisäisesti niin ahdistunut ja ankea olo, että siinä mielentilassa olis pienikin kriisi saattanut olla laukaisevana tekijänä. Mulla kesti tuo vaihe melkein kolme vuotta, joten ei ollut ihan nopeasti menevää sorttia...



Tuli mieleen, että voisitteko yhdessä keksiä uuden suunnan elämällenne. Siis suunnitella mitä elämältä toivotte ja mihin suuntaan pyritte ja sen mukaan suunnittelette elämää eteenpäin, siis esim. vuoden päästä tehdään niin ja niin, viiden vuoden päästä niin, jne... Tietty kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, mutta se yhdistää, kun on yhteinen elämänsuunnitelma. Meillä tää muutto oli hyvä " projekti," mutta kuten sanoin, meillä on suhde hyvä, kriisi oli mulla vaan henkilökohtainen kriisi, vaikutti tietty parisuhteeseen, muttei ollut hallitseva tekijä. 30-kriisissä on paljolti kyse myös elämänhallinnasta tai siis sen tunteesta. Siis voi tosiaan auttaa jos koette, että saatte uuden suunnan yhdessä hallintaan.



Se 30-siirtymä on hyvä juttu siinä mielessä, että se valmistaa seuraavaan ikävaiheeseen. En tiedä miten käy jos avioliitto kariutuu tms, toisaalta sitten uusi suhde alkaa taas alusta ja silläkin on sitten omat kriisikohtansa... Mä en haluis aloittaa alusta, koska tämä avioliitto on musta nyt niin paljon parempi kuin ikinä alkuvuosina, että nautin oikein rakkaudesta ja yhteenkuuluvaisuudesta ja tuttuudesta ja sen tuomasta varmuudesta.



Iloisin terveisin, kriisin läpikäynyt IinesA.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla