Miehen mielestä olen itsekäs. En ymmärrä miksi.

Vierailija kirjoitti:

Avausviestistä pisti silmään tämä:"laitan lasten tarpeet etusijalle".

Saattaa nimittäin olla, että ap on jyräävä diktaattori, joka määrittää nämä mainitut lasten tarpeet ja asettaa ne kaikessa aina ehdottomasti ja ilman neuvotteluvaraa etusijalle. Toisin sanoen hän jyrää omat näkemyksensä itsekkäästi läpi eikä edes kuuntele puolisonsa mielipidettä niistä lasten tarpeista, saati huomioi tämän omia tarpeita. Se, että nainen naamioi omat näkemyksensä "lasten tarpeiksi", ei muuta itse tilannetta mihinkään, siis että jyräämällä nämä näkemyksensä ehdottomana läpi, toimii itsekkäästi, antamatta puolisolle tarvittavaa arvostusta ja kunnioitusta. 

Meillä on 2 ja 4 -vuotiaat lapset. Ne lasten tarpeet on esim. että lasten on saatava ruokaa kun niillä on nälkä (ruoka-aikana). Tai että lasten pitää päästä nukkumaan klo 20:00 koska ne on väsyneitä silloin. Tuollaiset lasten tarpeet laitan etusijalle enkä esim. yritä siirtää ruoka-aikaa kahdella tunnilla jonkun oman syyni takia. Tai pyydä meille vieraita, jotka lähtee vasta klo 21, jos se tarkoittaa, että lapset ei pääse nukkumaan. Mieheni ei ole sanonut koska hänen mielestä lasten pitäisi olla sängyssä tai miksi lasten pitäisi joutua nälkäisenä odottamaan myöhempään laitettua ruokaa. Jos tämä on jyräämistä, niin sitten olen itsekäs jyrääjä. Ap

Lars kirjoitti:

Huono on sellainen riitelijä/keskustelija, joka ei osaa perustella väitteitään tai sanomisiaan. Kai kenen tahansa vatipään on helppo heitellä kommentteja, joille ei ole mitään perustetta. Ilmeisesti äijääsi korpeaa se, että joissakin asioissa sinä sanot mitä tehdään tai miten asia on, eikä hän saa tehdä/olla omalla tavallaan.

No sanonhan minä, koska tällaisessa pikkulapsiperheessä jonkun on sanottava mitä tehdään tai miten tehdään! Ihan lasten hyvinvoinnin takia. Mutta en minä koskaan asiaa sano siten, että se palvelisi jotenkin minun etua vaan lasten etua. Jos miehen tapa olisi valvottaa kaksivuotiasta klo 22 saakka, jotta saisi "lapsen kanssa katsoa telkkaria kun se tykkää telkkarista", niin miehen tapa on väärä ja kyllä minä sen silloin sanon. Tekeekö se minusta itsekkään? Ap

Vaimonsa huomiosta lapsille kateellinen mies on heittäytynyt itsekin pikkulapseksi lasten synnyttyä. Ja kiukuttelee vaimolleen kuin äidille, kun vaimo johtaa perheen arkea tavalla, joka varmistaa lasten hyvinvoinnin. Ja syyttää vaimoa itsekkyydestä, koska kuvittelee vaimonsa tekevän tuon itsensä takia eikä lasten takia. Miksikö kuvittelee? Koska ei osaa asettua omien lastensa asemaan edes sen vertaa, että ymmärtäisi mikä on lapsille hyväksi ja mikä pahaksi. 

Itsekkäin tuossa on se mies itse. Vanha kunnon projektio jyllää.

Moni nainen saatuaan lapset alkavat vihaamaan sitä miestä ja se on tiellä vain. Siskollani oli tehty ruuat vain lapsille ja mies ei saanut niitä syödä. Kun menin lapsenvahdiksi niin lapsille oli erikoisherkut joihinka muut eivät saaneet koskea. Karkit olivat vain lapsille ja muut eivät saaneet koskea niihin. Lapset saivat määrätä yhden telkkarin ohjelmat ja aikuisten piti lasten ehdoilla elää. Koko ajan piti kuunnella lasten musiikkia ja se huusholli oli niin sairas että en voinut mennä sinne ollenkaan vaikka oli sisareni perhe. Ero siellä tuli. Ne lapset ovat nykyään ihan kamalia narsisteja aikuisia ja kaikki pitää rehvastella naamakirjaan elämänsä niin kuin olisivat jotain ihmeellisiä eikä edes lukea jaksaneet mutta kakaroita piti heti tehtailla ja niillä alkaa elvistellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avausviestistä pisti silmään tämä:"laitan lasten tarpeet etusijalle".

Saattaa nimittäin olla, että ap on jyräävä diktaattori, joka määrittää nämä mainitut lasten tarpeet ja asettaa ne kaikessa aina ehdottomasti ja ilman neuvotteluvaraa etusijalle. Toisin sanoen hän jyrää omat näkemyksensä itsekkäästi läpi eikä edes kuuntele puolisonsa mielipidettä niistä lasten tarpeista, saati huomioi tämän omia tarpeita. Se, että nainen naamioi omat näkemyksensä "lasten tarpeiksi", ei muuta itse tilannetta mihinkään, siis että jyräämällä nämä näkemyksensä ehdottomana läpi, toimii itsekkäästi, antamatta puolisolle tarvittavaa arvostusta ja kunnioitusta. 

Meillä on 2 ja 4 -vuotiaat lapset. Ne lasten tarpeet on esim. että lasten on saatava ruokaa kun niillä on nälkä (ruoka-aikana). Tai että lasten pitää päästä nukkumaan klo 20:00 koska ne on väsyneitä silloin. Tuollaiset lasten tarpeet laitan etusijalle enkä esim. yritä siirtää ruoka-aikaa kahdella tunnilla jonkun oman syyni takia. Tai pyydä meille vieraita, jotka lähtee vasta klo 21, jos se tarkoittaa, että lapset ei pääse nukkumaan. Mieheni ei ole sanonut koska hänen mielestä lasten pitäisi olla sängyssä tai miksi lasten pitäisi joutua nälkäisenä odottamaan myöhempään laitettua ruokaa. Jos tämä on jyräämistä, niin sitten olen itsekäs jyrääjä. Ap

Mies ei ole ilmeisesti oikein teidän arjessa mukana? Tai sitten sinä et todellakaan jousta tippaakaan. Lapset voivat joskus valvoa yhdeksään, ei kumpikaan sitä rikki mene. Nälkää pystyy hieman kiertämään vaikka hedelmällä, jogurtilla tai leivällä, siitäkään lapset eivät mene rikki jos sapuska ei ole samalla kellonlyömällä pöydässä. Annat siis sen välipalan ja lapsista se on vain kivaa kun on hieman muutoksia matkassa. Ette kuitenkaan revittele näin hurjasti joka päivä, vaan vain silloin tällöin.

Lopeta siis nipottaminen ja rentoudu edes joskus. Jos joku ei tapa, niin se vahvistaa. Lasten isä voi myös sitten ysin jälkeen auttaa lasten ilta toimissa niin että saatte kaikki nopeasti tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen saatuaan lapset alkavat vihaamaan sitä miestä ja se on tiellä vain. Siskollani oli tehty ruuat vain lapsille ja mies ei saanut niitä syödä. Kun menin lapsenvahdiksi niin lapsille oli erikoisherkut joihinka muut eivät saaneet koskea. Karkit olivat vain lapsille ja muut eivät saaneet koskea niihin. Lapset saivat määrätä yhden telkkarin ohjelmat ja aikuisten piti lasten ehdoilla elää. Koko ajan piti kuunnella lasten musiikkia ja se huusholli oli niin sairas että en voinut mennä sinne ollenkaan vaikka oli sisareni perhe. Ero siellä tuli. Ne lapset ovat nykyään ihan kamalia narsisteja aikuisia ja kaikki pitää rehvastella naamakirjaan elämänsä niin kuin olisivat jotain ihmeellisiä eikä edes lukea jaksaneet mutta kakaroita piti heti tehtailla ja niillä alkaa elvistellä. 

Meillä ei ole tuollaista. Lapsille ostamiani "erikoisherkkuja" saa mies syödä ihan yhtä paljon kuin lapsetkin (jos haluaa). Ja miehelle ostan välillä karkkia, lapset sen sijaan meillä ei saa syödä karkkia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Lars kirjoitti:

Huono on sellainen riitelijä/keskustelija, joka ei osaa perustella väitteitään tai sanomisiaan. Kai kenen tahansa vatipään on helppo heitellä kommentteja, joille ei ole mitään perustetta. Ilmeisesti äijääsi korpeaa se, että joissakin asioissa sinä sanot mitä tehdään tai miten asia on, eikä hän saa tehdä/olla omalla tavallaan.

No sanonhan minä, koska tällaisessa pikkulapsiperheessä jonkun on sanottava mitä tehdään tai miten tehdään! Ihan lasten hyvinvoinnin takia. Mutta en minä koskaan asiaa sano siten, että se palvelisi jotenkin minun etua vaan lasten etua. Jos miehen tapa olisi valvottaa kaksivuotiasta klo 22 saakka, jotta saisi "lapsen kanssa katsoa telkkaria kun se tykkää telkkarista", niin miehen tapa on väärä ja kyllä minä sen silloin sanon. Tekeekö se minusta itsekkään? Ap

Voi tsiisus... Relaa vähän ja anna miehen tehdä asioita omalla tavallaan! Et voi olla aina se jyräävä pomo, vaan voit antaa miehenkin elää. En yhtään ihmettele, että miestä alkaa tympiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avausviestistä pisti silmään tämä:"laitan lasten tarpeet etusijalle".

Saattaa nimittäin olla, että ap on jyräävä diktaattori, joka määrittää nämä mainitut lasten tarpeet ja asettaa ne kaikessa aina ehdottomasti ja ilman neuvotteluvaraa etusijalle. Toisin sanoen hän jyrää omat näkemyksensä itsekkäästi läpi eikä edes kuuntele puolisonsa mielipidettä niistä lasten tarpeista, saati huomioi tämän omia tarpeita. Se, että nainen naamioi omat näkemyksensä "lasten tarpeiksi", ei muuta itse tilannetta mihinkään, siis että jyräämällä nämä näkemyksensä ehdottomana läpi, toimii itsekkäästi, antamatta puolisolle tarvittavaa arvostusta ja kunnioitusta. 

Meillä on 2 ja 4 -vuotiaat lapset. Ne lasten tarpeet on esim. että lasten on saatava ruokaa kun niillä on nälkä (ruoka-aikana). Tai että lasten pitää päästä nukkumaan klo 20:00 koska ne on väsyneitä silloin. Tuollaiset lasten tarpeet laitan etusijalle enkä esim. yritä siirtää ruoka-aikaa kahdella tunnilla jonkun oman syyni takia. Tai pyydä meille vieraita, jotka lähtee vasta klo 21, jos se tarkoittaa, että lapset ei pääse nukkumaan. Mieheni ei ole sanonut koska hänen mielestä lasten pitäisi olla sängyssä tai miksi lasten pitäisi joutua nälkäisenä odottamaan myöhempään laitettua ruokaa. Jos tämä on jyräämistä, niin sitten olen itsekäs jyrääjä. Ap

Mies ei ole ilmeisesti oikein teidän arjessa mukana? Tai sitten sinä et todellakaan jousta tippaakaan. Lapset voivat joskus valvoa yhdeksään, ei kumpikaan sitä rikki mene. Nälkää pystyy hieman kiertämään vaikka hedelmällä, jogurtilla tai leivällä, siitäkään lapset eivät mene rikki jos sapuska ei ole samalla kellonlyömällä pöydässä. Annat siis sen välipalan ja lapsista se on vain kivaa kun on hieman muutoksia matkassa. Ette kuitenkaan revittele näin hurjasti joka päivä, vaan vain silloin tällöin.

Lopeta siis nipottaminen ja rentoudu edes joskus. Jos joku ei tapa, niin se vahvistaa. Lasten isä voi myös sitten ysin jälkeen auttaa lasten ilta toimissa niin että saatte kaikki nopeasti tehtyä.

Nipotan siksi, koska lasten nälkäkiukku ja väsymyskiukku jää aina minun hoidettavaksi. Mies ei niitä hoida eikä niissä auta, vaikka ruokaa olisi siirretty myöhemmäksi jonkun miehen idean takia tai miehen idean takia laitettaisiin lapset myöhemmin nukkumaan. En voi rentoutua, jos tiedän että muutaman tunnin päästä kaksi pientä lasta huutaa ja raivoaa nälkäänsä tai väsymystään ja minä joudun sen yksin sitten hoitamaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avausviestistä pisti silmään tämä:"laitan lasten tarpeet etusijalle".

Saattaa nimittäin olla, että ap on jyräävä diktaattori, joka määrittää nämä mainitut lasten tarpeet ja asettaa ne kaikessa aina ehdottomasti ja ilman neuvotteluvaraa etusijalle. Toisin sanoen hän jyrää omat näkemyksensä itsekkäästi läpi eikä edes kuuntele puolisonsa mielipidettä niistä lasten tarpeista, saati huomioi tämän omia tarpeita. Se, että nainen naamioi omat näkemyksensä "lasten tarpeiksi", ei muuta itse tilannetta mihinkään, siis että jyräämällä nämä näkemyksensä ehdottomana läpi, toimii itsekkäästi, antamatta puolisolle tarvittavaa arvostusta ja kunnioitusta. 

Meillä on 2 ja 4 -vuotiaat lapset. Ne lasten tarpeet on esim. että lasten on saatava ruokaa kun niillä on nälkä (ruoka-aikana). Tai että lasten pitää päästä nukkumaan klo 20:00 koska ne on väsyneitä silloin. Tuollaiset lasten tarpeet laitan etusijalle enkä esim. yritä siirtää ruoka-aikaa kahdella tunnilla jonkun oman syyni takia. Tai pyydä meille vieraita, jotka lähtee vasta klo 21, jos se tarkoittaa, että lapset ei pääse nukkumaan. Mieheni ei ole sanonut koska hänen mielestä lasten pitäisi olla sängyssä tai miksi lasten pitäisi joutua nälkäisenä odottamaan myöhempään laitettua ruokaa. Jos tämä on jyräämistä, niin sitten olen itsekäs jyrääjä. Ap

Mies ei ole ilmeisesti oikein teidän arjessa mukana? Tai sitten sinä et todellakaan jousta tippaakaan. Lapset voivat joskus valvoa yhdeksään, ei kumpikaan sitä rikki mene. Nälkää pystyy hieman kiertämään vaikka hedelmällä, jogurtilla tai leivällä, siitäkään lapset eivät mene rikki jos sapuska ei ole samalla kellonlyömällä pöydässä. Annat siis sen välipalan ja lapsista se on vain kivaa kun on hieman muutoksia matkassa. Ette kuitenkaan revittele näin hurjasti joka päivä, vaan vain silloin tällöin.

Lopeta siis nipottaminen ja rentoudu edes joskus. Jos joku ei tapa, niin se vahvistaa. Lasten isä voi myös sitten ysin jälkeen auttaa lasten ilta toimissa niin että saatte kaikki nopeasti tehtyä.

Nipotan siksi, koska lasten nälkäkiukku ja väsymyskiukku jää aina minun hoidettavaksi. Mies ei niitä hoida eikä niissä auta, vaikka ruokaa olisi siirretty myöhemmäksi jonkun miehen idean takia tai miehen idean takia laitettaisiin lapset myöhemmin nukkumaan. En voi rentoutua, jos tiedän että muutaman tunnin päästä kaksi pientä lasta huutaa ja raivoaa nälkäänsä tai väsymystään ja minä joudun sen yksin sitten hoitamaan. Ap

Ehkä tästä ketjusta oli sitten sinulle hyötyä? Mun mielestä ainakin kuulostaa, että tiedät nyt tasan tarkkaan teidän perheen dynamiikkaongelmat ja senkin, mitä miehesi tarkoittaa, kun sanoo, että olet itsekäs. Kannattaisi puhua tästä siellä kotona silloin, kun mitään riitaa ei ole. Ymmärrän myös miehesi näkökantaa ja sullakaan ei varmaan paljon ongelmia olisi, jos miehesi tekisi tavallaan, mutta myös vastaisi seurauksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies hieman yksinkertainen? Eli suuttuu, haluaa loukata, kaivaa muististaan jonkun negatiivisen sanan ja heittää sen peliin, välittämättä siitä onko se mitenkään yhteydessä todellisuuteen.

Auttaisiko tämä: riitelette vaikka asiasta x.

Sinä: mun mielestä sä et hoitanut asiaa x hyvin

Mies: sä oot itsekäs!

Sinä: okei, selvä. Mutta me puhutaan nyt asiasta x. Me voidaan puhua siitä, että sun mielestä mä olen itsekäs, hetken päästä. Mutta puhutaan nyt loppuun tää asia x-juttu, ok?

Mies: sä oot itsekäs!

Sinä: ok, mutta toi on eri keskustelu. Puhutaan mun itsekkyydestä kohta, puhutaan nyt asiasta x koska mä tosissaan haluaisin saada sen selvitettyä koska se vaivaa mua.

Tuollaisia ne meidän riidat on, mutta eivät jatku niin, että saataisiin puhuttua siitä asiasta X vaan mies vaan jää jankkaamaan sitä että olen itsekäs. Ja kun vaadin esimerkkejä niin ei kuulemma siinä hetkessä osaa niitä sanoa mutta kuulemma on kuitenkin olemassa paljon esimerkkejä. Ja kun yritän puhua siitä asiasta X (tuolleen kuin ehdotit), niin mies tosiaan vaan jankkaa siitä mun itsekkyydestä vastaukseksi. Ap

Okei...pariterapia? Tai keskustelet rauhallisena hetkenä tuosta itsekkääksi syyttämisestä ja miten se estää riidan varsinaisen aiheen selvittämisen.

Tai: kun oot kerran pyytänyt että voisitte puhua varsinaisesta erimielisyyden aiheesta, niin jos mies taas vaan sanoo sua itsekkääksi, niin sano että: huomaan että sä et halua selvittää meidän erimielisyyttä, vaan haukkua minua, joten lopetetaan tähän. Sitten kävele pois.

No joo, helppo neuvoa ulkopuolelta...varmaan olet kaikkea kokeillut. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Exäni haukkui minua narsistiksi. Kun kysyin perusteluja niin vastaus oli katso peiliin.

Nykyinen mies sanoo minua kiltiksi, ihanaksi, vaatimattomaksi jalat maassa ihmiseksi.

Ja exän kanssa yhdessä vuosia ja nyxän kans 2 kk?

Jos ei osaa perustella niin ihan tyhjää puhetta.

Vierailija kirjoitti:

Onko mies hieman yksinkertainen? Eli suuttuu, haluaa loukata, kaivaa muististaan jonkun negatiivisen sanan ja heittää sen peliin, välittämättä siitä onko se mitenkään yhteydessä todellisuuteen.

Auttaisiko tämä: riitelette vaikka asiasta x.

Sinä: mun mielestä sä et hoitanut asiaa x hyvin

Mies: sä oot itsekäs!

Sinä: okei, selvä. Mutta me puhutaan nyt asiasta x. Me voidaan puhua siitä, että sun mielestä mä olen itsekäs, hetken päästä. Mutta puhutaan nyt loppuun tää asia x-juttu, ok?

Mies: sä oot itsekäs!

Sinä: ok, mutta toi on eri keskustelu. Puhutaan mun itsekkyydestä kohta, puhutaan nyt asiasta x koska mä tosissaan haluaisin saada sen selvitettyä koska se vaivaa mua.

Tämä oli hyvä vinkki. Minun mies aina vetää mukaan kaikki menneet ja tulevat riidat samaan kasaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exäni haukkui minua narsistiksi. Kun kysyin perusteluja niin vastaus oli katso peiliin.

Nykyinen mies sanoo minua kiltiksi, ihanaksi, vaatimattomaksi jalat maassa ihmiseksi.

Ja exän kanssa yhdessä vuosia ja nyxän kans 2 kk?

Exän kanssa 20 vuotta, nykyisen kanssa kaksi vuotta, mutta ei siltikään ole mitään perustetta haukkua narsistiksi.

Exääni voisin sanoa itsekkääksi ja perusteluja löytyisi kyllä. Eikä tarvitsisi perustellakaan, kun läheiset tietää hänen toimintansa ja ovat ihmeissään käytöksestä ja itsekkyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exäni haukkui minua narsistiksi. Kun kysyin perusteluja niin vastaus oli katso peiliin.

Nykyinen mies sanoo minua kiltiksi, ihanaksi, vaatimattomaksi jalat maassa ihmiseksi.

Ja exän kanssa yhdessä vuosia ja nyxän kans 2 kk?

Exän kanssa 20 vuotta, nykyisen kanssa kaksi vuotta, mutta ei siltikään ole mitään perustetta haukkua narsistiksi.

Exääni voisin sanoa itsekkääksi ja perusteluja löytyisi kyllä. Eikä tarvitsisi perustellakaan, kun läheiset tietää hänen toimintansa ja ovat ihmeissään käytöksestä ja itsekkyydestä.

Kaks vuotta on vielä yhtä kuherruskuukautta, ei silloin sanota pahasti mistään toiselle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exäni haukkui minua narsistiksi. Kun kysyin perusteluja niin vastaus oli katso peiliin.

Nykyinen mies sanoo minua kiltiksi, ihanaksi, vaatimattomaksi jalat maassa ihmiseksi.

Ja exän kanssa yhdessä vuosia ja nyxän kans 2 kk?

Exän kanssa 20 vuotta, nykyisen kanssa kaksi vuotta, mutta ei siltikään ole mitään perustetta haukkua narsistiksi.

Exääni voisin sanoa itsekkääksi ja perusteluja löytyisi kyllä. Eikä tarvitsisi perustellakaan, kun läheiset tietää hänen toimintansa ja ovat ihmeissään käytöksestä ja itsekkyydestä.

Niin että sussa ei tietenkään ollut vikaa? Hohhoijaaa näitä... Yllätys että olikin taas tällainen näkökulma

En tiedä olisiko siitä apua, mutta mulle tulee tässä tilanteessa mieleen se, että voisi nimenomaan rauhallisena hetkenä ja riitojen ulkopuolella kysyä mieheltä, mitä hän tarkoittaa itsekkyydellä. Vaikka selittäen, että asiassa on vaikea muuttaa käyttäytymistään, jos ei tiedä mistä oikeastaan on kysymys.

Aloittaja haluaa, että arki rullaa eikä luota miehensä vastuunottokykyyn. Eli jyrää sitten. Mies taas ei ole ihan kykenevä ottamaan vastuuta tai vaikka olisikin niin ei suostu sitä ottamaan koska kokee, että ap:n luottamuksen puolisoonsa pitäisi olla itsestään selvää - ei millään erityisosaamisella ansaittavissa. Hän kokee, ettei saa olla omanlaisensa isä lapsilleen koska ap ei pidä hänen tapojaan arvossa. Ap taas kokee, että tottakai olisi rennompi jos päävastuu huvittelusta ei kaatuisi hänelle. Molemmat vanhemmat vihaavat toisiaan eivätkä muista miksi yhteen mentiin. Ennustan tuhoa. Toki avoin keskustelu ja kumppanin näkökulman kuuleminen parantaisi onnostumisen mahdollisuutta. Olette varmasti molemmat muuttuneet ihmisinä lasten myötä ja arki on lähtenyt väärille raiteille. Jos ette ole rehellisiä niin ero on edessä. Syyttely sikseen ja rehellisiä keskustekuja miehen kanssa. Ehkä ongelmat saa vielä selvitettyä ennen kuin kasvavat liian suuriksi.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja haluaa, että arki rullaa eikä luota miehensä vastuunottokykyyn. Eli jyrää sitten. Mies taas ei ole ihan kykenevä ottamaan vastuuta tai vaikka olisikin niin ei suostu sitä ottamaan koska kokee, että ap:n luottamuksen puolisoonsa pitäisi olla itsestään selvää - ei millään erityisosaamisella ansaittavissa. Hän kokee, ettei saa olla omanlaisensa isä lapsilleen koska ap ei pidä hänen tapojaan arvossa. Ap taas kokee, että tottakai olisi rennompi jos päävastuu huvittelusta ei kaatuisi hänelle. Molemmat vanhemmat vihaavat toisiaan eivätkä muista miksi yhteen mentiin. Ennustan tuhoa. Toki avoin keskustelu ja kumppanin näkökulman kuuleminen parantaisi onnostumisen mahdollisuutta. Olette varmasti molemmat muuttuneet ihmisinä lasten myötä ja arki on lähtenyt väärille raiteille. Jos ette ole rehellisiä niin ero on edessä. Syyttely sikseen ja rehellisiä keskustekuja miehen kanssa. Ehkä ongelmat saa vielä selvitettyä ennen kuin kasvavat liian suuriksi.

Eihän missään ap:n viesteissä ole sanottu, että hän ei luottaisi miehen vastuunottokykyyn? Ap,:han puhui vain ongelmista kommunikaatiossa miehen kanssa erimielisyyksien selvittämisessä, ei hän kertaakaan sanonut edes mistä erimielisyyksistä on kyse. Nyt täällä on jo päätetty, että ap on kireä ja mies rento ja ap kontrolloi miestä ja makaa kotona miehen rahoilla...vaikka ap kysyi vain miten toimia kun mies haukkuu häntä itsekkääksi. Voi jestas.

Minäkin sanon, että pihu asiasta riidan ulkopuolella. Kysy mitä hän tarkoittaa itsekkääksi sanomalla. Jos vastaa taas, että ei pysty yhtäkkiä sanomaan niin totea rauhassa, että selvä homma, ota aikasi ja mieti niin puhutaan tästä huomenna.

Ja puhutte. Perustelut on tultava tai lopetettava tuo haukkuminen.

Lisäksi, tehkää selkeät pelisäännöt. Rauhallisesti keskustelette ja kerrot, että tottakai isä saa halutessaan valvottaa lasta niin pitkään kun huvittaa mutta hoitaa myös seuraukset eli kiukkuisen lapsen nukuttamisen eikä sysää sitä sulle.