Kerrostaloasujat, miten vietätte vapaa-aikanne?
Itse olen lähes aina asunut ok-talossa. Pari vuotta rivitalossa nuorena ja 6 kk kerrostalossa. Rivitaloasuminen meni vielä jotenkin, olihan siinä omaa pikku pihaa näpertää ja puuhata. Talvella hieman tylsempää, kun ei juuri ollut kuin lumityöt omalta osalta. Toki sisällä pientä nikkarointia, siinä asuessa vaihdettiin mm keittiö ja laitettiin muutkin pinnat uusiksi. Myytiin sitten pois, kun ok-talo valmistui.
Mutta kerrostalo...kyllä oli elämäni tylsimmät kuukaudet asua siellä. Aina jos halusi ulos, piti lähtemällä lähteä jonnekin. Tuntui, että mitään ei voi tehdä, kun pitää olla hiljaa. Grillata ei saanut parvekkeella eikä iltaisin uskaltanut esim ommella, ettei naapuri häiriinny. Vuokra-asunto, joten ei tietysti voinut remppaa tehdä, mutta jos olisi omakin ollut, niin sekin olisi säädelty, milloin sitä voit tehdä.
Silloin tuli oltua jotenkin kamalan paljon ihan vain sisällä. Töiden jälkeen se lähteminen aina johonkin väsytti. Toki kävin lenkillä tms mutta niinhän käyn nytkin. Mutta jotenkin tekemistä riittää enemmän ja tää lääni ympärillä on omaa. Jos mä haluan kaataa puun, rakentaa kukkapenkin tai maata terassilla alasti, kukaan ei valita. Kerrostalossa kaikki on niin säädeltyä ja ”yhteistä”.
Miten vapaa-ajat kuluu siellä? Mitä niinku käytännössä teette?
Kommentit (357)
Hanki elämä. Miksi kyselet täällä? Ei kuulu sulle 😂😂😂
Kotona katon Netflixiä tai YouTubea, leivon, askartelen, luen, nukun, nostan puntteja. Parveke on meillä aika ikävä, siellä oon vaan jos en jaksa ravata portaita. Grillaan pihalla, metsästän pokemoneja, pyöräilen, käyn satamassa tai kaupungilla kahvilla tai skumpalla. Käyn lapsen kanssa leikkikentällä tai uimassa rannalla tai hallissa. Syön ravintolassa ja ikkunashoppailen. Käyn konserteissa puistoissa ja baareissa. Talvella pysyn sisällä, koska en halua kylmään.
Asun siis vartin pyöräilyn päässä keskustasta, järvelle on vähän vähemmän. Grillikatos on takapihalla, jos metsään tekis mieli niin pururadalle kävelee kymmenessä minuutissa. Ennen asuin pikkukunnassa niin kaikkeen oli vielä puolet lyhempi matka.
Niin menkää vaan kaikki vuokralle. Kyllä joku aina sen teidänkin kämpän omistaa. Btw kiitti masseist...
Asun seitsemännessä kerroksessa.
Heittelen ja testaan erilaisia paperilennokkimalleja, sekä muoviukkelilla varustettuja laskuvarjoja.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kyttään naapureita.
Ootko huomannut, että netissä on sitä varten omat kirjanpitotaulukot ?
Helposti voisin muuttaa kun tästä ok:sta joskus lähtö tulee, niin kerrostaloon. Ainoa ongelma on se että minun pitäisi voida valita naapurit siellä...
Vierailija kirjoitti:
Helposti voisin muuttaa kun tästä ok:sta joskus lähtö tulee, niin kerrostaloon. Ainoa ongelma on se että minun pitäisi voida valita naapurit siellä...
...tuliko konkka ?
Viekö uo-mies talon ?
Teen ihan kaikkea, mitä haluan. En keksi ainuttakaan sellaista asiaa, jota oliain ikinä halunnut tehdä, mutta se ei olisi mahdollista kerrostalossa, mutta omakotitalossa silti onnistuisi.
Asun kerrostalossa ja viihdyn asuinpaikassani ja tykkään olla kotona. Vietän aikaa myös kaupungilla, kyläilemässä, ulkoilemassa puistoissa, metsiköissä ja rannoilla. Aikaani voin viettää myös maaseudulla syntymäkotonani, ulkomaanmatkoilla ja luontoretkillä. Pidän suurkaupungeista, ja vietän aikaa myös niissä.
Jokaisessa kerrostalossa asuu kyttääjä. Se on aina nainen. Se on aina eläkkeellä. Sillä on aina mielipide. Ja se osaa neuvoa jokaista, kaikissa asioissa.
b62 kirjoitti:
Jokaisessa kerrostalossa asuu kyttääjä. Se on aina nainen. Se on aina eläkkeellä. Sillä on aina mielipide. Ja se osaa neuvoa jokaista, kaikissa asioissa.
Voi se olla mieskin, kuiten parhaiten tulee toimeen, jos ei ota itse kontaktia.
Kuntoilen kerrostalon pihalla tai istuskelen terassilla ja ulkoilen muuten paljon lähi metsässä.
Tämä taitaa olla aika lailla sukupolvikysymys. Suomessa kaupungistuminen on tapahtunut suhteellisen myöhään. Useilla tuntuu olevan mummoloita maaseudulla, jossa jos ei ole itse asuttu, niin kuitenkin vietetty kesiä. Minulla ei ole. Jo isovanhempani olivat kaupunkilaisia, enkä ole maalla kesiä viettänyt edes lapsena.
En ole edes lehmää nähnyt kuin auton ikkunasta :D
Tästä jotenkin kertoo sekin, että useat kerrostaloasumiseen tyytyväiset ihmiset kuitenkin pitävät siitä, että talo on metsän laidassa ja parvekkeella voi puuhata miniviljelmien kanssa. Minulle sekin olisi "liian maalaista". Minä en osaa edes kaivata parveketta. Seuraava ei siis koske teitä, jotka parvekkeitanne laitatte mukavaksi oleskelutilaksi, pikku keitaiksi, mutta minun kohdallani totuus on se, että kaikki tuttavillani olevat parvekkeet ovat oikeasti aivan karsean kolkkoja. Niillä on yksi muovituoli, keikkuva pöytä ja tuhkakuppi!
Minä siis asun aivan Helsingin keskustassa, eikä meidän sisäpihassa ole ainoatakaan rehua! Ei puuta, eikä kukkalaatikkoa, ei kerrassaan mitään! Ja se on hyvä. Piha on osin asvalttia ja osin kivetystä, kuten vastapäisen talon pihakin. Nämä kaksi ikivanhaa kivitaloa muodostavat suljetun sisäpihan. Sisäpihan vastapäinen talo on arkkitehtuuriltaan kaunis, kuten myös "paraatipuolen" ikkunoista näkyvä 1900-luvun komea jugend-rakennus.
Minulla ei ole myöskään ainoatakaan viherkasvia. Ne joilla on, anteeksi vaan tuttavat ja ystävät, ne näyttävät aivan kamalilta kituvilta ränsyiltä, jotka pitäisi pikimiten armahtaa kärsimyksistään ja heittää biojätteisiin. Kaikki kukkapöydät ovat vesiläikkien pinnaltaan pilaamia yökötyksiä.
Kiva, että meillä Suomessa on kuitenkin asumisessa monimuotoisuutta ja jokaiselle löytyy se oma tapa asua, elää ja toteuttaa unelmiaan.
Nyt istun kerrostalomme terassilla ja otan aurinkoa ja katselen tuohon lähimetsään. Pihistin myös lomalla olevilta naapureilta pari mansikkaa. Olisivat menneet ylikypsiksi muuten.
Vierailija kirjoitti:
Olosuhteiden pakosta asutaan väliaikaisesti kerrostalossa. Tuntuu, että täällä menee enemmän aikaa kaikenmaailman säätämiseen, koska esim. säilytystilaa on vähemmän kuin omakotitalossa. Jääkaappiin ei mahdu monenkaan päivän ostokset kerralla (lapsiperhe) joten kaupassa on käytävä useammin ja ostettava kerralla vähemmän. Vapaa-ajasta menee siis iso lovi kaupassa hyppäämiseen, mutta toki pihatöitä ei ole, joten samalla tavalla kai se vapaa-aika täälläkin menee kuin okt:ssa. En ole katsonut televisiota kovinkaan paljon, vaikka luulin että se lisääntyisi. Sitä kaipaa, että pääsee ulos helposti, eikä minkään rappukäytävien kautta.
Miten pieni koppero se asunto on, jos sinne ei mahdu normaalikokoista jääkaappi?
Ja tuo ulos menemisen vaikeus rappukäytävän kautta? Meinasin tukehtua nauruun.
Onpa mielenkiintoinen keskustelu. On ihmisillä sit taas ihmetyksen aiheita.
Meillä on sekä viiskytluvun rintamamiestalo että kerrostaloasunto. Eikä mun tekemiset riipu siitä, kummassa olen. Pihaa en laita mitenkään, ei oo kukkia eikä kasvimaata. Lumityöt tekee mies traktorilla tai huiltofirma.
Lähinnä maalla olis se etu et voisin huudattaa imuria ja siivota keskellä yötä, mut nukkuva mies torppais senkin
Olosuhteiden pakosta asutaan väliaikaisesti kerrostalossa. Tuntuu, että täällä menee enemmän aikaa kaikenmaailman säätämiseen, koska esim. säilytystilaa on vähemmän kuin omakotitalossa. Jääkaappiin ei mahdu monenkaan päivän ostokset kerralla (lapsiperhe) joten kaupassa on käytävä useammin ja ostettava kerralla vähemmän. Vapaa-ajasta menee siis iso lovi kaupassa hyppäämiseen, mutta toki pihatöitä ei ole, joten samalla tavalla kai se vapaa-aika täälläkin menee kuin okt:ssa. En ole katsonut televisiota kovinkaan paljon, vaikka luulin että se lisääntyisi. Sitä kaipaa, että pääsee ulos helposti, eikä minkään rappukäytävien kautta.