Lue keskustelun säännöt.
Alue: Seksi
Tunnetteko yli 20-vuotiaita kokemattomia?
01.07.2019 |
Elikkäs löytyykö lähipiiristänne yli 20-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat jääneet jostain syystä ilman minkäänlaista seurustelukokemusta, seksikokemusta jne? Miksi uskotte tapahtuneen niin, että he ovat jääneet yksin? Oletteko kenties yrittäneet auttaa näitä henkilöitä löytämään kumppania?
Olisi mukavaa kuulla tavallaan ulkopuolisen mielipiteitä siihen, että miksi tietyt ihmiset jäävät yksin, ja onko se nyt sitten loppujen lopuksi jotenkin "ansaittua" että jää yksin.
Myös kokemattomat ihmiset itse saavat avautua tilanteestaan ihan vaapasti tähän ketjuun. Ollaanhan me kokemattomat ihmiset ulkopuolisen silmin yleensä niitä vähän outojalintuja.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muiden kokemuksista tiedä, koska ei ole tapana udella yksityiselämästä. Itse olen 35-vuotias enkä ole koskaan seurustellut tai harrastanut seksiä. Suudeltu minua on kerran. En tiedä, miksi olen jäänyt yksin. Luultavasti siksi, ettei kukaan ole halunnut ottaa minuun lähempää kontaktia. Omatoimisesti en ole torjunut kuin nuorempana joitakin känniääliöitä baarissa. He ovatkin lähes ainoita, jotka minua koskaan ovat lähestyneet. En koe olevani mitenkään outolintu. Viihdyn ihan hyvin näinkin.
Itse olin 24-vuotiaaksi asti kokematon. Vaimoni kertoi myöhemmin suunnilleen pudonneen tuolilta tämän "tunnustukseni" lukiessaan. (oli kyllä peittänyt reaktion hyvin vastatessaan) Eli ajattelin, etteipä tuo varmaan niin "pahasti päälle päin näkynyt" (=tuskin olin niin outo lintu)
Itselleni oli täysin poissuljettua hankkia kokemuksia vain kokemusten hankkimisen vuoksi ja seurustelusuhteeseen alkaminen oli myös jotenkin hankalaa. En osannut vain alkamaan tapailemaan, vaan jotenkin tuntui, että piti olla heti melkein varma onnistumismahdollisuudesta. Siksi säilyi "poikuus" noinkin pitkään. Ja nyt siis 45-vuotiaana ja edelleen sen ensimmäisen kanssa naimisissa.
En tietääkseni, mutta heitä on silti varmasti paljon. Kaikki eivät halua hyppiä sänkyyn vain päästäkseen neitsyydestä ja pysyvämmän kumppanin löytäminen ei ole niin helppoa kuin luulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen yli 30-vuotiaita, heillä taitaa peli olla menetetty.
20-vuotiaalla ei ole hätäpäivää, hyvin kerkiää.
Muutamia tiedän. Luultavasti heitä on paljonkin, useimpien kanssa ei vain ole puhuttu asiasta - mitäpä se minulle kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
63-vuotias kummitätini ei ole koskaan seurustellut. Hänen seksikokemuksistaan en tiedä (enkä haluakaan tietää). Hän on yksin täysin omasta tahdostaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yli 30-vuotiaita, heillä taitaa peli olla menetetty.
20-vuotiaalla ei ole hätäpäivää, hyvin kerkiää.
Äläs sano. Ei kolmekymppinen vielä mikään ikäloppu ole. Juuri tuolla toisessa ketjussa joku kertoi, että 67-vuotias ikisinkku oli löytänyt itselleen puolison. Toivoa siis on kolmekymppisenä vielä vallan hyvin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkku, 38-v täysin introvertti neiti-ihminen. Inhottaa kuulemma jo miehen (ja toisen ihmisen) kosketus ylipäätänsä.
Hyvin kerkeää myöhemminkin, ei ole yhtään jäänyt fiilistä, että jäin jostakin paitsi, kun ensi kokemus oli 21-vuotiaana.
Nykynuoria taitaa kiinnostaa vielä vähemmän, ainakin kun katselen omaa lähipiiriäni. Opiskelu, pleikkari ja tietokone ovat ykkössijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kokemattomuutta pitäisi, jotenkin perustella? Sehän on ihan luonnollinen asia. Ei seksi tai seurustelu tee kenestäkään yhtään parempaa ihmistä.
Mieheni veli. 29-vuotias neitsyt. Älymukava tyyppi, sosiaalinen ja fiksu. Uskon, että orastavat sutinat päättyvät siihen, kun hän kertoo naiselle haluavansa olla varma loppuelämän suhteesta ennen seksiä. Tai siis siihen ne tosiaan tuntuvat kaatuvan, ja pakko sanoa etten ihmettele. Mies ei siis ole uskovainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 29 nainen, ei seksi- eikä seurustelukokemuksia. Tosin tämä siksi, että olen aseksuaali, enkä halua harrastaa seksiä. Olin teininä aika ahdistunut kaikesta tästä, pohdin olenko lesbo jne. Sitten kuulin 18-vuotiaana aseksuaalisuudesta ja 25-vuotiaaksi asti meni ennen kuin hyväksyin aseksuaalisuuteni. Enää ei ahdista, tosin kumppania kaipaisin aina joskus. Olen käynyt ihan muutamilla treffeillä, mutta nuorempana tosiaan ahdistuin ja pistin kaikki poikki ennen kuin mikään ehti alkaakaan. Nyttemin olen koittanut etsiä seuraa netistä koska omissa piireissäni ei juuri miehiä ole, mutta kerron aina aseksuaalisuudestani aivoimesti, joten aika vähän kukaan tosimielessä ottaa yhteyttä. Myös ehkä huono suhde sekä isään että veljeen vaikuttaa siihen, että pidän etäisyyttä miehiin. Olen kuitenkin onnellinen ilman parisuhdettakin, vaikka välillä olisi kiva jakaa elämää jonkun kanssa. Olen introvertti luonteeltani, mutta minulla on hyviä ystäviä, paljon tuttuja jne. eli mikään yksinäinen ihmisten kanssa toimeentulematon nyhverö en ole.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni veli. 29-vuotias neitsyt. Älymukava tyyppi, sosiaalinen ja fiksu. Uskon, että orastavat sutinat päättyvät siihen, kun hän kertoo naiselle haluavansa olla varma loppuelämän suhteesta ennen seksiä. Tai siis siihen ne tosiaan tuntuvat kaatuvan, ja pakko sanoa etten ihmettele. Mies ei siis ole uskovainen.
Vaikuttaa miespuoliselta minulta. Seurustelisin oikein mielelläni, mutta kaikilla on niin kiire sänkyyn, etteivät tapailuni koskaan jatku kovin kauaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni veli. 29-vuotias neitsyt. Älymukava tyyppi, sosiaalinen ja fiksu. Uskon, että orastavat sutinat päättyvät siihen, kun hän kertoo naiselle haluavansa olla varma loppuelämän suhteesta ennen seksiä. Tai siis siihen ne tosiaan tuntuvat kaatuvan, ja pakko sanoa etten ihmettele. Mies ei siis ole uskovainen.
Vaikuttaa miespuoliselta minulta. Seurustelisin oikein mielelläni, mutta kaikilla on niin kiire sänkyyn, etteivät tapailuni koskaan jatku kovin kauaa.
(olen tuo 29v aseksuaali nainen tuosta ylempää)
Sama! Voisin harkita seksin kokeilemista miehen kanssa, mutta ensin pitäisi olla vahva luotto ja suhde takana.
Mun ensimmäinen seksikokemus oli muistaakseni 23-vuotiaana. Mulle oli aina ollut helppoa ystävystyä tyttöjen kanssa lukio- ja opiskeluaikoina, kavereinani oli melkeinpä enemmän tyttöjä kuin poikia, vaikka opiskelinkin hyvin miesvaltaista alaa. Olin kuitenkin ihan perhanan ujo ja varautunut (vetäytyvä vieläkin jos itse valita voin, vaikka nyt sosiaalisia tilanteita olenkin oppinut kestämään), joten mikään kaveruus ei koskaan edennyt mihinkään pidemmälle. Ehkä hyvä niin, ja ehkäpä tytöt multa osasivat ja haluisivat odottaakin sellaista kivaa ja turvallista kaveruutta, kun olin niin "kiltti" luonteeltani.
Samaan aikaan kyllä olin erittäin seksuaalinenkin, ja kyllähän se painetta ja ristiriitaista oloa aiheuttikin. Kova panetus, mutta toisaalta kuitenkin sellainen olo, ettei halunnut hakea mitään pelkkää seksiseuraa, vaan olisi pitänyt olla jotain muutakin kipinää ennen seksin harrastamista. Ja omasta luonteesta johtuen sitä sellaista kipinää ei oikein koskaan päässyt kehkeytymään... No, voi ainakin sanoa, että niinä vuosina, sanotaanko, tutustuin omaan kroppaani ja seksuaalisuuteeni aika hyvin omatoimisestikin 😄
Nykyään sitten? Tuon ekan kerran (jolloin en muuten edes tullut, ei vaan kerta kaikkiaan irronnut) jälkeen oli ehkä pari jotain onnetonta rääpäisyä, jotka eivät edes varsinaista seksiä olleet, kunnes tapasin vaimoni. Pari-kolme viikkoa taisimme vain ns seukata, kunnes käytännössä muutimme samaan sänkyyn, jossa on sitten viihdyttykin reilusti yli 20 vuotta. Se vaan kolahti, vaikka tuli jotenkin aika yllättävästä suunnasta. Seksiä on piisannut koko ajan, ja vaikka joskus miettiikin, että juttuja on jäänyt ja tulee jäämäänkin kokematta kun ei sitä nuoruuden seksikokeilu- ja hurjasteluvaihetta koskaan tullutkaan. Ei kuitenkaan hetkeäkään kaduta, että olen tässä asiassa elänyt kuten on itsestäni hyvältä tuntunut, ja mistäs tuon tietää, vaikka vaimollekin jokin myöhäiskeski-iän seksivimma iskisi päälle, ja alettaisiin testailla kaikkea uutta 😂
Eipä siis huolta aapee, jos se nyt huolesi olikaan. Hyvin se menee.
Enpä ole kaveripiirissä kulkenut kyselemässä, ooks muuten pannu. Mutta tunnen useimpia hiljaisia yksilöitä, joista varmaan ainakin osa on seksuaalisesti kokemattomia.
Muistaakseni ekakerran mediaani-ikä oli ainakin joskus 17 vuotta, mikä tarkoittaa että 50 % porukasta on kokemattomia 17-vuotiaana. Siitä se määrä alkaa sitten laskemaan.
Suurin syy lienee ujous, ettei tuo sinkkuuttaan esiin ja aktiivisesti "iske" seuraa. Ylipäätään ihmiset tuntuvat jakautuvan niihin hottiksiin ja niihin joita ei vaan tule mieleen ajatella seksuaalisina olentoina.
Varmaan ihan merkittävä on myös myytti, että se ekakerta on jotenkin erityinen ja se pitäisi kokea jonkun erityisen kanssa. Erityisen löytäminen kestää.
On toki myös awkward ihmisiä mutta ei juuri minun piireisdäni
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kaveripiirissä kulkenut kyselemässä, ooks muuten pannu. Mutta tunnen useimpia hiljaisia yksilöitä, joista varmaan ainakin osa on seksuaalisesti kokemattomia.
Muistaakseni ekakerran mediaani-ikä oli ainakin joskus 17 vuotta, mikä tarkoittaa että 50 % porukasta on kokemattomia 17-vuotiaana. Siitä se määrä alkaa sitten laskemaan.Suurin syy lienee ujous, ettei tuo sinkkuuttaan esiin ja aktiivisesti "iske" seuraa. Ylipäätään ihmiset tuntuvat jakautuvan niihin hottiksiin ja niihin joita ei vaan tule mieleen ajatella seksuaalisina olentoina.
Varmaan ihan merkittävä on myös myytti, että se ekakerta on jotenkin erityinen ja se pitäisi kokea jonkun erityisen kanssa. Erityisen löytäminen kestää.
On toki myös awkward ihmisiä mutta ei juuri minun piireisdäni
Vähän ohis, mutta mediaani tarkoittaa sitä, että yleisin ikä aloittaa seksielämä on tuo 17 v. Ei suinkaan sitä että puolet olisi kokemattomia.
/14
Alue: Seksi
Tietenkin. Vähän kavereita, vähän tilaisuuksia tutustua kehenkään. Ei se ole mitenkään harvinaista. Lukiossa ehkä kolmasosa seurusteli.