Lue keskustelun säännöt.
Minusta me ihmiset olemme ihan tavallisia eläimiä
28.06.2019 |
Minusta ihmiset ovat eläimiä siinä missä muutkin el'imet ja osa luontoa. Jostainsyystä on kuitenkin levinnyt valloilleen ajatus että kaikki ihmisen toimet ovat haitaksi luonolle ja ettei ihminen kuulu lainkaan maapallolle koska aiheuttaa sille haittaa. Mikä tahansa eläin kuitenkin pyrkii saamaan hyötyä elinympäristönsä resursseista saavuttaakseen perustarpeensa ravinnosta, vedestä, suojasta ja lisääntymisestä. Useimmat eläimet käyttävät näiden tavotteiden saavuttamiseksi työkaluja ja aiheuttavat sen vuoksi näkyviä ja pysyviä muutoksia elinympäristöönsä. Esimerkiksi vaikka myyrät joka kaivavat maan täyteen koloja sen sijaan että alkaisivat säilyttämään kaiken ennallaan ja sellaisena kuin se on ollut aina. Jostain syystä ihmisille on syntynyt jokin halu museoida maapallo ja säilyttää kaikki ennallaan, mutta vastoin ihmisen tahtoa ja halua hallita kaikkea luonto on itse jatkuvassa muutoksessa ja jokaisella pienellä muutoksella, oli se sitten perhosen siivenisku tai mannerlaatan siirtyminen on itseään suuremmat seuraukset syy ja seuraussuhteiden laajassa hämäkinverkossa kuten kaaosteoria asian selittää. Sellaista tapaa jolla ihminen voisi lakata vaikuttamasta maapalloon ei tunneta vaan pelkkä meidän olemassa olomme ja se että hengittäminenkin riittää muuttamaan maapalloa pysyvästi.
Kommentit (22)
Keskisuomalainen 01.04.2011 kirjoitti:
Ihminen on eläin
Ihmisen käsitys itsestään irrallisena luonnosta on ympäristöongelmien perimmäinen syy.
Tapaamme ajatella, että paikkamme on muiden eliöiden yläpuolella. Käsitystä ei uskalleta haastaa kouluopetuksessa, eikä juuri mediassakaan: evoluutio on arka aihe Suomenkin kouluissa. Seurauksena tästä varovaisuudesta vuoden 2005 eurobarometrissä 27 prosenttia suomalaisista ei uskonut ihmisen kehittyneen aiemmin eläneistä lajeista. Oman kehityshistoriamme oppiminen on kuitenkin avain paikkamme ymmärtämiseen muiden eläinlajien rinnalla. Evoluutio ei ole vain yhden miehen irrallinen teoria, kirja tai opintovaatimus, vaan kyse on paljon enemmästä.
Parhaiten kulloisiinkin oloihin sopeutuneet eliöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin muut, ja osa vanhempien ominaisuuksista periytyy jälkeläisille. Siten luonnonvalinta johtaa eliöiden muuttumiseen ajan mittaan. Tätä kutsutaan evoluutioksi. Pitkien aikojen kuluessa pienet muutokset kertyvät, jolloin syntyy uusia lajeja ja suurempia ryhmiä. Ihminen on yksi eläinlajeista ja muuttuu siinä missä muutkin.
Me ihmiset naureskelemme luonnon kummallisuuksille, vaikka olemme itse yhtä outoja. Meistä on esimerkiksi huvittavaa, että koetilanteessa koiraskala hullaantuu luonnottoman muodokkaasta naaraskalaa esittävään nukkeen. Kyseessä on evoluution tuottama mieltymys liioitellun hedelmällisen näköisiin naaraisiin. Samanlaiset superärsykkeet, kuten jättiläismäisiksi suurennetut rinnat, tehoavat kuitenkin yhtälailla myös ihmisuroksiin.
Pitäessämme itseämme muusta eliökunnasta erillisenä vahingoitamme ympäristöämme. Lyhytkatseinen oman edun tavoittelu on jo aiheuttanut luonnon monimuotoisuuden hälyttävän hupenemisen lisäksi suurta inhimillistä hätää. Parempi ymmärrys ihmisestä eläinlajina muiden joukossa auttaisi ymmärtämään riippuvuuttamme muista eliöistä ja estämään tulevia katastrofeja. Siksi evoluutiosta puhumisen karttaminen julkisessa keskustelussa ja opetuksessa on lopetettava. Se on liian tärkeä aihe väisteltäväksi.
MAIJA KARALA NOORA KAUNISTO ANNA SALOMAA Jyväskylän yliopiston Ekologia, evoluutio ja yhteiskunta -kurssin opiskelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin-Sanomat 13.7.2004 kirjoitti:
Onko ihminen sittenkään kovin ainutlaatuinen eläin?
Monilla eläimillä on ihmisen erityis- piirteinä pidettyjä ominaisuuksia, kirjoittaa Jussi Viitala.Ihmisellä on paljon yhteistä muiden eläinten kanssa. Apinoihin meitä yhdistää paitsi ruumiinrakenne, samanlainen näköaisti ja ryhmähakuisuus myös suuri uteliaisuus. Se tuottaa oppimista, joka auttaa varautumaan tulevaisuuteen. Motivaatio syntyy oppimisen tuomasta mielihyvästä. Myös matkimalla oppiminen on yhteistä ihmiselle ja monille muille eläimille. Jäljittely tuottaa traditioita, jotka ovat eläinkunnassa hyvin tavallisia. Apinoiden ja erityisesti simpanssin kohdalla voidaan jo puhua tapa- ja työkalukulttuureista ja kulttuurievoluutiosta. Kulttuurista perimää ovat myös rottien ja hiirien ravintomieltymykset, hanhien muuttoreitit ja levähdyspaikat, monien lintujen laulu, simpanssien ja paviaanien sekä delfiinien ja muiden valaiden äänisignaalit ja monet muut aiemmin "vaistomaisina" pidetyt käyttäytymismallit.
KULTTUURIA LUOVANA lajina ihminen on vain vienyt tämän kehityksen pisimmälle. Tämä johtuu kielen kehittymisestä sekä peukalon ja etusormen tarkkuusotteesta, joka on teknisen sivilisaation ja kirjoitustaidon perusta. Eläinkunnasta saattaa löytyä kehittyneempiä aivoja kuin ihmisellä, mutta millään muulla älykkäällä lajilla ei ole ihmisen käden kaltaista työkalua. Kielenkin osalta kysymys on vain aste-erosta. Viittomakieltä oppineet ihmisapinat olivat aikoinaan pieni sensaatio. Eräät suuret papukaijat yltävät lähes samanlaisiin saavutuksiin puhutun kielen alueella. 30-vuotias gorillaneito Koko hallitsee toistatuhatta viittomaa, joilla se osaa myös valehdella, kertoa vitsejä ja muistella menneitä. Tosin sen kielioppi on hyvin yksinkertaista. Myös linnut käyttävät ja ymmärtävät esittäviä merkkejä. Linnun hälytyshuuto kertoo vaaran syyn. Esimerkiksi korpilta tunnetaan kolmattakymmentä erilaista hälytysääntä, joista jokainen tarkoittaa eri vihollista. Ainakin osa korpin äänisignaaleista näyttää olevan kielen tapaan käytettyjä sanoja eikä vain perimän ohjaamia signaaleja.
SEURALLISET DELFIINIT päästävät niille tyypillisiä kaikuluotausääniä ja "juttelevat" kaiken aikaa. Tilastollisessa analyysissä pullokuonodelfiinien ääntely ja ihmisen puhe muistuttivat joka suhteessa toisiaan. Delfiinin poikasen ääntelyn kehitys muistutti täysin ihmisen puheen oppimista. Analyysi ei kerro mitään ääntelyn sisällöstä, mutta se herättää ajatuksia. Delfiiniparven jokaisella jäsenellä on oma nimensä. Yksilö toistaa usein nimeään, ja parven muutkin jäsenet voivat sen sanoa. Delfiinit ovat siis tietoisia yksilöllisyydestään. Emme taidakaan olla puhekykyinemme kovin ainutlaatuisia. Lintujen ja nisäkkäiden hierarkkisesti järjestäytyneissä yhteenliittymissä tavataan samanlaista kykyä lukea toisten mielenliikkeitä kuin ihmisellä. Tämä merkitsee väistämättä jonkinasteisen tietoisuuden olemassaoloa. Apinoilla se on johtanut selkeään politiikan tajuun. Brittiläinen eläintutkija Jane Goodall väittää, että simpanssilla on samanlainen tunne-elämä ja tietoisuus omasta itsestään kuin ihmisellä. Hollantilaissyntyinen Frans de Waal arvelee, että simpanssin sosiaalinen äly on jopa parempi kuin ihmisten keskimäärin. Simpanssien laumakäyttäytymistä säätelevät myös moraalikoodit. Lauman johtaja tarvitsee alempiarvoisten tuen, mikä ennakoi demokratiaa.
LISÄÄNTYMISKUMPPANIN valintaa on totuttu pitämään vaistojen temmellyskenttänä. Kaikilla kaksikylkisillä lajeilla symmetria näyttää olevan tärkeä valintatekijä. Poikkeamat symmetriasta kertovat jonkinasteisesta kehityshäiriöstä, joista osa voi olla perinnöllisiä. Etsiessämme symmetristä, kaunista puolisoa etsimme hyviä geenejä. Dna-tekniikka on paljastanut, että 10-20 prosenttia yksiavioisten lajien - myös ihmisen - jälkeläisistä on siittänyt joku muu kuin naaraan pesintäkumppani. Huonon puolison saanut naaras hakee hyvät geenit naapurista, vaikkei olekaan tietoinen tekemisiensä syistä. Evoluutiopelissä ainoa palkinto on mahdollisimman monta jälkeläistä seuraavassa sukupolvessa. Niinpä toisen koiraan jälkeläisten hoitaminen on koiraalle raskas edun menetys. Siksi yksiavioisten lajien koiraat pyrkivät mustasukkaisesti vahtimaan puolisoaan ja huolehtivat sitä innokkaammin jälkeläisistä, mitä varmempia ne ovat isyydestään.
HAJUJEN ROOLI puolisonvalinnassa on ihmisellä ja hiirellä hyvin samanlainen. Nisäkkäät pyrkivät hajun perusteella löytämään puolison, jolla on erilainen immuunigeenistö kuin niillä itsellään. Siten ne hakevat jälkeläiselleen hyvää immuunipuolustusta. Näennäisesti hajuton feromoni saa naisen kuukautiskierron synkronoitumaan , ja mieskin kykenee haistamaan naisen ovulaation ja tietämättään reagoi siihen samoin kuin kaikki koiraat naaraan munasolun irtoamisen merkkeihin. Ihmisen puolisonvalinnan ainoa erityispiirre on, että myös äly ja keskustelutaito ovat tärkeitä valinnan perusteita. Monilla eläinlajeilla on ihmisen erityispiirteinä pidettyjä ominaisuuksia , kuten traditioita, kulttuureja, kielellisiä valmiuksia, tietoisuutta, moraalia ja jopa demokratiaa. Toisaalta ihmisen käyttäytymisestä löytyvät samat "vaistot", jotka on kuvattu muilta eläimiltä. Emme ole niin ainutlaatuisia kuin olemme ehkä uskoneet. Alentaako sen tunnustaminen ihmisen arvoa?
Jussi Viitala
Kirjoittaja on nisäkästutkija ja eläintieteen dosentti Jyväskylän yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Tapaamme ajatella, että paikkamme on muiden eliöiden yläpuolella.
Emmekä tapaa. Me ihmiset vaan nyt pystymme toimimaan juuri kuten haluamme, riippumatta muiden eliöiden mahdollisista toiveista.
Käsitystä ei uskalleta haastaa kouluopetuksessa,
Miten niin ei uskalleta? Kuka pelkuri mukamas ei uskaltaisi?
Täysin älyvapaa kommentti.
evoluutio on arka aihe Suomenkin kouluissa.
Miksi ihmeessä olisi? Aivan normaalisti sitä on käsitelty niillä tunneilla ja luennoilla, joilla minä olen ollut. Mitä ihmeen arasteltavaa siinä muka olisi? Ei Suomi mikään hihhulivaltio ole.
Seurauksena tästä varovaisuudesta vuoden 2005 eurobarometrissä 27 prosenttia suomalaisista ei uskonut ihmisen kehittyneen aiemmin eläneistä lajeista.
Tuo on kylläkin seuraus ihmisten tyhmyydestä. Eurobarometrin mukaan ~30 prosenttia ihmisistä ei edes tiedä, että Maa kiertää Aurinkoa. Tutkimukseen vastanneista muslimeista ei tiedä edes puolet.
Parhaiten kulloisiinkin oloihin sopeutuneet eliöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin muut, ja osa vanhempien ominaisuuksista periytyy jälkeläisille. Siten luonnonvalinta johtaa eliöiden muuttumiseen ajan mittaan. Tätä kutsutaan evoluutioksi.
Höpöhöpö. Evoluutio on muutosta eliöpopulaation genomissa sukupolvelta toiselle. Luonnonvalinta on se mekanismi, jolla sopeutuminen tapahtuu, mutta luonnonvalinta ei ole yhtä kuin evoluutio.
Pitäessämme itseämme muusta eliökunnasta erillisenä vahingoitamme ympäristöämme.
Ympäristön vahingoittaminen ei todellakaan johdu mistään filosofisesta näkemyksestä. Tuo vieressäni oleva maakaasuvoimala puskee hiilidioksidia ilmakehään sen takia, että halutaan saada sähköä ja lämpöä. Ei sen takia, että ihminen ei ole jonkun mielestä osa luontoa. Ja yksikään ajattelematon kakara ei heitä muoviroskaa mereen sen takia, että on aikoinaan kuvitellut itsensä jotenkin luonnosta erilliseksi olennoksi. Kunhan vaan on ajattelematon ja piittamaton.
Lyhytkatseinen oman edun tavoittelu on jo aiheuttanut luonnon monimuotoisuuden hälyttävän hupenemisen lisäksi suurta inhimillistä hätää.
Kyse ei ole lyhytkatseisuudesta, vaan typeryydestä ja välinpitämättömyydestä.
Parempi ymmärrys ihmisestä eläinlajina muiden joukossa auttaisi ymmärtämään riippuvuuttamme muista eliöistä ja estämään tulevia katastrofeja.
Minä en ole tälle nähnyt ainuttakaan perustelua.
Siksi evoluutiosta puhumisen karttaminen julkisessa keskustelussa ja opetuksessa on lopetettava.
Aivan älytön kuvitelma edelleen, että evoluutiota muka kartettaisiin julkisessa keskustelussa tai opetuksessa. Suomi nyt vaan ei ole Yhdysvaltojen tapaan täynnä kreationisteja, joten julkiselle keskustelulle ei ole suuren suurta tarvetta.
Toki voisi olla hyvästä, että peruskoulussa olisi jokaisen suunniteltava evoluutiosimulaatio paperilla tai tietokonekoodina. Valtaosa evoluutiokammoisista kun ei tajua lähimainkaan miten koko prosessi toimii, joka osaltaan johtaa isoon osaan vastustusta. Taviksille voisi olla hyvä nähdä, miten tehokas prosessi evoluutio on, jotta ymmärtäisivät sitä käyttää hyväkseen esimerkiksi työssään. Kaupan kassakin voisi halutessaan optimoida oman työtehtävänsä hyväksikäyttäen evoluutioalgoritmia.
Sekava höpina ja tekstiseinä - annoin alapeukkua lukematta kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun katsoo mitä ihminen on tehnyt muille eläimille, maapallolle ja ilmastolle niin ei kyllä siltä näytä. Ihmisillä on järkeä ja tietoisuus mikä erottaa heidät eläimistä ja siksi ihminen pystyy myös vaikuttamaan omiin tarpeisiinsa ja tekemään valintoja jotka eivät ole haitallisia ympäristölleen. Eläimet eivät tähän kykene.
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo mitä ihminen on tehnyt muille eläimille, maapallolle ja ilmastolle niin ei kyllä siltä näytä. Ihmisillä on järkeä ja tietoisuus mikä erottaa heidät eläimistä ja siksi ihminen pystyy myös vaikuttamaan omiin tarpeisiinsa ja tekemään valintoja jotka eivät ole haitallisia ympäristölleen. Eläimet eivät tähän kykene.
Järki ja tietoisuus eivät millään tavalla erota ihmisiä eläimistä sen enempää kuin sinivalaskaan eroaa eläimistä ennätysmäisen kokonsa vuoksi. Mene lukemaan wikipediasta määritelmä sanalle "eläin".
Sitä paitsi elukoillahan nimenomaan on usein järkeä ja tietoisuus. Variskin oppii viemään pähkinät autotielle, jotta autot avaisivat ne niiden puolesta. Sellainen on nimenomaan järjenkäyttöä. Ja meillä on kaikki syy olettaa, että elukoilla on pitkälti samanlainen tietoisuus kuin ihmiselläkin.
Se, kykeneekö jokin elukka ymmärtämään valintansa vaikutuksen ympäristöönsä, ei millään muotoa vaikuta määritelmään myöskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedoksesi ettei kissat syö heinää vaan lihaa. Onko AP varma että se on kissa eikä mikään vuohi? Oletko miettynyt ehkä silmälaseja?
Jos koirasi tappaa lemmikkimarsusi, se toimii vain luonteensa mukaisesti ja ihmettelee jos sitä torutaan.
Traagisinta elämässä on, että on myös ihmisiä jotka eivät häpeä vääriä tekojaan.
Noiden elukkaihmisten takia ihmisten elämä on kamalaa. Ihmisyyteen liittyy moraali, omatunto, ymmärrys, myös katumus ja kehittävä häpeä omista vääristä teoista.
Valitettavasti ihmisillä on myös seksintarve muutenkin kuin lisääntymiseen, toisin kuin useimmilla eläimillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos koirasi tappaa lemmikkimarsusi, se toimii vain luonteensa mukaisesti ja ihmettelee jos sitä torutaan.
Traagisinta elämässä on, että on myös ihmisiä jotka eivät häpeä vääriä tekojaan.
Noiden elukkaihmisten takia ihmisten elämä on kamalaa. Ihmisyyteen liittyy moraali, omatunto, ymmärrys, myös katumus ja kehittävä häpeä omista vääristä teoista.
Valitettavasti ihmisillä on myös seksintarve muutenkin kuin lisääntymiseen, toisin kuin useimmilla eläimillä.
Jos lapsi tappaa lemmikkimarsun ja häntä vain torutaan, mutta ei kerrota mitä ja miksi hän on tehnyt väärin niin ei se lapsikaan ymmärrä. Palautteen ja ja teon välillä pitää olla joku yhteys. Meilläkin jos kissa tietää tehneensä väärin se yleensä joko juoksee piiloon tai tulee purnaamaan anteeksipyyntöä riippuen vaikkapa siitä särkyykö vaiko ei tämän pudottama tavara.
Vierailija kirjoitti:
Jos koirasi tappaa lemmikkimarsusi, se toimii vain luonteensa mukaisesti ja ihmettelee jos sitä torutaan.
Traagisinta elämässä on, että on myös ihmisiä jotka eivät häpeä vääriä tekojaan.
Noiden elukkaihmisten takia ihmisten elämä on kamalaa. Ihmisyyteen liittyy moraali, omatunto, ymmärrys, myös katumus ja kehittävä häpeä omista vääristä teoista.
Valitettavasti ihmisillä on myös seksintarve muutenkin kuin lisääntymiseen, toisin kuin useimmilla eläimillä.
Meillä muuten oli kissa ja hamsteri jotka ihmeellisesti tuli hyvin toimeen, muumussa keskustelivat ja viettivät aikaa paljon keskenään. Ja kun hamsteri sitten kuoli vanhuuteen niin meidän kissa suri tätä toista kuukautta. Mutta surullista jos teillä on käynyt lemmikkien kanssa noin, silloin vika on lienee opettajassa eli kasvattajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koirasi tappaa lemmikkimarsusi, se toimii vain luonteensa mukaisesti ja ihmettelee jos sitä torutaan.
Traagisinta elämässä on, että on myös ihmisiä jotka eivät häpeä vääriä tekojaan.
Noiden elukkaihmisten takia ihmisten elämä on kamalaa. Ihmisyyteen liittyy moraali, omatunto, ymmärrys, myös katumus ja kehittävä häpeä omista vääristä teoista.
Valitettavasti ihmisillä on myös seksintarve muutenkin kuin lisääntymiseen, toisin kuin useimmilla eläimillä.Meillä muuten oli kissa ja hamsteri jotka ihmeellisesti tuli hyvin toimeen, muumussa keskustelivat ja viettivät aikaa paljon keskenään. Ja kun hamsteri sitten kuoli vanhuuteen niin meidän kissa suri tätä toista kuukautta. Mutta surullista jos teillä on käynyt lemmikkien kanssa noin, silloin vika on lienee opettajassa eli kasvattajassa.
Esimerkki vain, meillä ei ole koiria. Sen sijaan elukkaihmisten kynsiin on joskus joutunut. Esimerkiksi seksuaalirikoksissa menee rikki niin monta asiaa, luottamus, perusturvallisuus, tulevaisuus ym.
Oikeat eläimet on kivempia kuin useimmat ihmiset.
Ihmisen erottaa eläimestä se, että meille on annettu se valinnanvapaus oikean ja väärän välillä. Jumala antoi sen meille. Eläimet tekevät luonnostaan oikein kukin lajinsa mukaan. Ihmiselle annettiin päätäntävalta ja se siis erottaa meidät radikaalisti eläimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos luulee olevansa järjetön eläin, tulee sen kaltaiseksi.
Isossa kirjassakin asiasta mainitaan.
Erona meissä on se, että olemme käyneet kuussa ja apinat ei osaa juuri kepin tai kiven käyttöä.
Blää koko aloitus
Vierailija kirjoitti:
Jos luulee olevansa järjetön eläin, tulee sen kaltaiseksi.
Isossa kirjassakin asiasta mainitaan.
Luuleeko hihhuli kenties, että eläimen määritelmään kuuluu olla järjetön?
Pitäiskös hihhulin joskus ajatella omillakin aivoilla, eikä vaan lukea typerää kirjaansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos luulee olevansa järjetön eläin, tulee sen kaltaiseksi.
Isossa kirjassakin asiasta mainitaan.Luuleeko hihhuli kenties, että eläimen määritelmään kuuluu olla järjetön?
Pitäiskös hihhulin joskus ajatella omillakin aivoilla, eikä vaan lukea typerää kirjaansa?
Tiedätkö mikä on ihmisarvo? Se on se, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja se arvo on ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos luulee olevansa järjetön eläin, tulee sen kaltaiseksi.
Isossa kirjassakin asiasta mainitaan.Luuleeko hihhuli kenties, että eläimen määritelmään kuuluu olla järjetön?
Pitäiskös hihhulin joskus ajatella omillakin aivoilla, eikä vaan lukea typerää kirjaansa?
Tiedätkö mikä on ihmisarvo? Se on se, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja se arvo on ihminen.
Eikä edes ole. Mene lukemaan vaikka Wikipediasta, mitä ihmisarvolla tarkoitetaan.
Eihän se ole mikään mielipidekysymys. Kyllä ihmiset ovat täsmälleen samalla tavalla eläimiä kuin muutkin eläimet. Ihminen itse on eläimen määritelmänkin luonut ja tehnyt sen sellaiseksi, että ihmiset siihen sisältyvät.
Eliöiden pyrkimyksillä ei ole mitään tekemistä elämän luokittelun kanssa. Vaikea kuvitella, miksi puhut hengittämisestä.