Miehet!

Minulla ainakin on omakohtainen kokemus se, että tiedän ja näen kuinka ruma oikeasti olen. Tiedän ettei mieheni voi pitää minua oikeasti haluttavana kun katselee kauniimpia vartaloita, helpommin orgasmin saavia, auliimpia tekemään miehen halujen mukaan juttuja videoilta. Se on oikeastaan se ja sama kuinka paljon mies vakuuttelisi minulle riittävyyttäni (jota ei tee koska en epävarmuuksiani todellakaan paljasta) koska kyllä minä tiedän ja omilla silmillänikin näen etten riitä. Ruma on ruma ja kaunis on kaunis. Uskoisin että mies rakastaa naista ja saa tältä pimp*piä ja elämä yhdessä on ihanaa. Miehen seksuaalisuus vaan on niin eri. Ja se että haluaisin tuntea olevani haluttu ei tarkoita sitä ettei mies saisi katsoa kauniita naisia.. se on eri asia kuin se että joka päivä tarkoituksella etsitään netissä aina vaan uusia kauniita naisia täyttämään tämä miehinen seksuaalinen tarve.. Ei siinä vaan voi pärjätä tavallinen hieman pyöreä tavallinen kahden lapsen raskausarpia omaava nainen. Minullakin on silmät niinkuin on miehelläni ja ymmärrän että pakko se on se kauneus netistä hakea... surullista mutta oma seksuaalisuuteni ja naiseuteni on tämän myötä lyöty . En nauti seksistä ja siksi en saa orgasmeja ja lisää huononmuuden tunnetta. Videoissa naiset saavat helpolla...no minä en ja mies tuskastuu minuun lisää...lopputulos...paska nainen ulkonäöllisesti ja henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ainakin on omakohtainen kokemus se, että tiedän ja näen kuinka ruma oikeasti olen. Tiedän ettei mieheni voi pitää minua oikeasti haluttavana kun katselee kauniimpia vartaloita, helpommin orgasmin saavia, auliimpia tekemään miehen halujen mukaan juttuja videoilta. Se on oikeastaan se ja sama kuinka paljon mies vakuuttelisi minulle riittävyyttäni (jota ei tee koska en epävarmuuksiani todellakaan paljasta) koska kyllä minä tiedän ja omilla silmillänikin näen etten riitä. Ruma on ruma ja kaunis on kaunis. Uskoisin että mies rakastaa naista ja saa tältä pimp*piä ja elämä yhdessä on ihanaa. Miehen seksuaalisuus vaan on niin eri. Ja se että haluaisin tuntea olevani haluttu ei tarkoita sitä ettei mies saisi katsoa kauniita naisia.. se on eri asia kuin se että joka päivä tarkoituksella etsitään netissä aina vaan uusia kauniita naisia täyttämään tämä miehinen seksuaalinen tarve.. Ei siinä vaan voi pärjätä tavallinen hieman pyöreä tavallinen kahden lapsen raskausarpia omaava nainen. Minullakin on silmät niinkuin on miehelläni ja ymmärrän että pakko se on se kauneus netistä hakea... surullista mutta oma seksuaalisuuteni ja naiseuteni on tämän myötä lyöty . En nauti seksistä ja siksi en saa orgasmeja ja lisää huononmuuden tunnetta. Videoissa naiset saavat helpolla...no minä en ja mies tuskastuu minuun lisää...lopputulos...paska nainen ulkonäöllisesti ja henkisesti.

No luuletko, että jos olisit joku super sexy kaunotar, olisit miehesi kanssa?

Ei, et olisi, vaan jonkun tasokkaamman äijän kanssa.

Miehesi on yhtä peruspertti kuin sinä tavistiina.

Lopeta ulina ja hyväksy, että olet tavallinen kuten miehesikin.

Ja ei, miehesi ei ole mikään komistus vaikka sinun silmissäsi sitä olisikin.

Ihmiset pariutuvat tasoistensa kanssa ja tavallisella naisella on tavallinen mies, ei mitään komistusta.

Miehesi voi katsella kaunottaria, mutta ei ikinä saisi sellaista.

En ymmärrä, mitä oikein podet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ainakin on omakohtainen kokemus se, että tiedän ja näen kuinka ruma oikeasti olen. Tiedän ettei mieheni voi pitää minua oikeasti haluttavana kun katselee kauniimpia vartaloita, helpommin orgasmin saavia, auliimpia tekemään miehen halujen mukaan juttuja videoilta. Se on oikeastaan se ja sama kuinka paljon mies vakuuttelisi minulle riittävyyttäni (jota ei tee koska en epävarmuuksiani todellakaan paljasta) koska kyllä minä tiedän ja omilla silmillänikin näen etten riitä. Ruma on ruma ja kaunis on kaunis. Uskoisin että mies rakastaa naista ja saa tältä pimp*piä ja elämä yhdessä on ihanaa. Miehen seksuaalisuus vaan on niin eri. Ja se että haluaisin tuntea olevani haluttu ei tarkoita sitä ettei mies saisi katsoa kauniita naisia.. se on eri asia kuin se että joka päivä tarkoituksella etsitään netissä aina vaan uusia kauniita naisia täyttämään tämä miehinen seksuaalinen tarve.. Ei siinä vaan voi pärjätä tavallinen hieman pyöreä tavallinen kahden lapsen raskausarpia omaava nainen. Minullakin on silmät niinkuin on miehelläni ja ymmärrän että pakko se on se kauneus netistä hakea... surullista mutta oma seksuaalisuuteni ja naiseuteni on tämän myötä lyöty . En nauti seksistä ja siksi en saa orgasmeja ja lisää huononmuuden tunnetta. Videoissa naiset saavat helpolla...no minä en ja mies tuskastuu minuun lisää...lopputulos...paska nainen ulkonäöllisesti ja henkisesti.

No luuletko, että jos olisit joku super sexy kaunotar, olisit miehesi kanssa?

Ei, et olisi, vaan jonkun tasokkaamman äijän kanssa.

Miehesi on yhtä peruspertti kuin sinä tavistiina.

Lopeta ulina ja hyväksy, että olet tavallinen kuten miehesikin.

Ja ei, miehesi ei ole mikään komistus vaikka sinun silmissäsi sitä olisikin.

Ihmiset pariutuvat tasoistensa kanssa ja tavallisella naisella on tavallinen mies, ei mitään komistusta.

Miehesi voi katsella kaunottaria, mutta ei ikinä saisi sellaista.

En ymmärrä, mitä oikein podet?

Ero on juuri tuossa lauseessa...mies ei ole komistus vaikka minun silmissäni onkin. Minä en ole kaunotar kenekään mielestä. En muiden enkä omani joka hakee kaunottarien kuvia muualta...minulle riittää oma rakas konistukseni. Miehelleni ei riitä oma rupuakka.

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos ajatellaan, että miehen seksuaalisuus on rumaa ja epätunteellista sikailua, jossa seksiä voidaan harrastaa ilman syvempiä tunteita ja muutkin kuin oma nainen kiihottaa, niin onko naisen seksuaalisuus sitten narsistista, kun siihen sisältyy oleellisena halu olla Kaunein, Haluttavin ja AINOA päällä maan?

Oikeastihan kaikkia miehiä ei edes kiinnosta seksi ilman syvempää yhteyttä ja kumppanuutta tai ainakin pyrkimystä siihen, eikä kaikkien naisten seksuaalisuus ole narsistista oman navan ympärillä pyörimistä, jossa pitäisi olla miehen silmissä joku maailman ainoa haluttava nainen.

Ei omakaan seksuaalisuuteni ole sellaista, enkä koe miehen haluja muita naisia kohtaan minua kohtaan loukkaavaksi tai uhkaavaksi ollenkaan.

Tiedän itsekin monia pantavia miehiä, enkä osaa kuvitella, että voisin koskaan nähdä vain yhden miehen koko maailmassa.

Toki haluan sitoutua vain yhteen enkä ole pettämiselle altis, mutta en voisi luvata, etten koskaan KATSELE tai mieti ketään muuta.

Minusta tuollainen ”minun täytyy olla ainoa jota mies miettii ja minun täytyy olla ainoa jota mies voisi panna ja minun täytyy olla mieheni silmissä kaikista kaunein nainen”-ajatusmaailma on hyvin, hyvin narsistinen.

Epävarma ja narsistinen.

-yksi nainen

No narsismi-korttia tuli ainakin taas heiluteltua.

Aika monessa kommentissa tuli ilmi ettei vaadita olemista ainoana ja kaikista kauneimpana, jota mies miettii ja panisi. Jos sinä luit ne kaikki niin, niin sitten tulkitsemme tekstiä todella eri tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ainakin on omakohtainen kokemus se, että tiedän ja näen kuinka ruma oikeasti olen. Tiedän ettei mieheni voi pitää minua oikeasti haluttavana kun katselee kauniimpia vartaloita, helpommin orgasmin saavia, auliimpia tekemään miehen halujen mukaan juttuja videoilta. Se on oikeastaan se ja sama kuinka paljon mies vakuuttelisi minulle riittävyyttäni (jota ei tee koska en epävarmuuksiani todellakaan paljasta) koska kyllä minä tiedän ja omilla silmillänikin näen etten riitä. Ruma on ruma ja kaunis on kaunis. Uskoisin että mies rakastaa naista ja saa tältä pimp*piä ja elämä yhdessä on ihanaa. Miehen seksuaalisuus vaan on niin eri. Ja se että haluaisin tuntea olevani haluttu ei tarkoita sitä ettei mies saisi katsoa kauniita naisia.. se on eri asia kuin se että joka päivä tarkoituksella etsitään netissä aina vaan uusia kauniita naisia täyttämään tämä miehinen seksuaalinen tarve.. Ei siinä vaan voi pärjätä tavallinen hieman pyöreä tavallinen kahden lapsen raskausarpia omaava nainen. Minullakin on silmät niinkuin on miehelläni ja ymmärrän että pakko se on se kauneus netistä hakea... surullista mutta oma seksuaalisuuteni ja naiseuteni on tämän myötä lyöty . En nauti seksistä ja siksi en saa orgasmeja ja lisää huononmuuden tunnetta. Videoissa naiset saavat helpolla...no minä en ja mies tuskastuu minuun lisää...lopputulos...paska nainen ulkonäöllisesti ja henkisesti.

ohis, mut jos se ukkosi oikeasti kuvittelee, että pokevideoiden naiset tulee niin helpolla, niin hänellä on todellisuudentaju niiltä osin hippasen häviksissä. -eri

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Siis riittämättömyyden tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Tähän sanon vain, ettei kannata seurustella seksuaalisesti epäyhteensopivan ihmisen kanssa. Seksuaalinen yhteensopivuus on kaikkein tärkein parisuhdekriteeri monogaamisissa suhteissa, koska parisuhde on silloin ainoa ympäristö, jossa omaa seksuaalisuuttaan voi toteuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Lisäyksenä, jos sun suhteesi toimii noin, niin sehän ei ole mikään normi tai mallikappale kaikille muille. Jos tuo pointtailu (tai mikä muu tahansa) on molemminpuolista, niin luonnolliselta tuntuu, ei tarvi törmätä erilaisuuteen. Jos ei ole, niin se mikä esim sulle on itsestäänselvää ja helppoa, ei ole sitä jollekin muulle. Karrikoiden: jos kaks ihmistä, jotka kommentoi muita ihmisiä seksuaalisesti aivan koko hereilläoloaikansa, seurustelee keskenään, ne kokevat käytöksensä täysin normaalina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Tähän sanon vain, ettei kannata seurustella seksuaalisesti epäyhteensopivan ihmisen kanssa. Seksuaalinen yhteensopivuus on kaikkein tärkein parisuhdekriteeri monogaamisissa suhteissa, koska parisuhde on silloin ainoa ympäristö, jossa omaa seksuaalisuuttaan voi toteuttaa.

Seksuaalinen yhteensopivuus ei ole täysin irrallaan muusta parisuhteesta. Mitä pidempi parisuhde, sitä enemmän siihen vaikuttaa muut suhteessa tapahtuvat tekijät. Toki on persoonakohtaista paljonko ne vaikuttavat. Jos yhteensopivuuden hikatessa oltaisiin aina laittamassa mattoja halki, niin erot lisääntyisivät rutkasti. Sen asian hyvyyteen tai huonouteen en ota tässä kantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Lisäyksenä, jos sun suhteesi toimii noin, niin sehän ei ole mikään normi tai mallikappale kaikille muille. Jos tuo pointtailu (tai mikä muu tahansa) on molemminpuolista, niin luonnolliselta tuntuu, ei tarvi törmätä erilaisuuteen. Jos ei ole, niin se mikä esim sulle on itsestäänselvää ja helppoa, ei ole sitä jollekin muulle. Karrikoiden: jos kaks ihmistä, jotka kommentoi muita ihmisiä seksuaalisesti aivan koko hereilläoloaikansa, seurustelee keskenään, ne kokevat käytöksensä täysin normaalina.

Minusta laajempi repertuaari eli mahdollisten toiminta- ja ajattelutapojen kirjo on aina parempi kuin suppea. Miettisin, miksi tuollainen harmiton hupi ahdistaa kovasti, ja josko sille voisi tehdä jotakin. Olisiko esimerkiksi omassa itsetunnossa parannettavaa? Vai ovatko tunteet merkki siitä, että omiin seksuaalisiin tarpeisiin ei vastata riittävän hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Tähän sanon vain, ettei kannata seurustella seksuaalisesti epäyhteensopivan ihmisen kanssa. Seksuaalinen yhteensopivuus on kaikkein tärkein parisuhdekriteeri monogaamisissa suhteissa, koska parisuhde on silloin ainoa ympäristö, jossa omaa seksuaalisuuttaan voi toteuttaa.

Seksuaalinen yhteensopivuus ei ole täysin irrallaan muusta parisuhteesta. Mitä pidempi parisuhde, sitä enemmän siihen vaikuttaa muut suhteessa tapahtuvat tekijät. Toki on persoonakohtaista paljonko ne vaikuttavat. Jos yhteensopivuuden hikatessa oltaisiin aina laittamassa mattoja halki, niin erot lisääntyisivät rutkasti. Sen asian hyvyyteen tai huonouteen en ota tässä kantaa.

Ei irrallaan. Mutta tärkein yksittäinen tekijä siitä huolimatta. Mielestäni tämä ketju on sen puolesta hyvä näyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Tähän sanon vain, ettei kannata seurustella seksuaalisesti epäyhteensopivan ihmisen kanssa. Seksuaalinen yhteensopivuus on kaikkein tärkein parisuhdekriteeri monogaamisissa suhteissa, koska parisuhde on silloin ainoa ympäristö, jossa omaa seksuaalisuuttaan voi toteuttaa.

Seksuaalinen yhteensopivuus ei ole täysin irrallaan muusta parisuhteesta. Mitä pidempi parisuhde, sitä enemmän siihen vaikuttaa muut suhteessa tapahtuvat tekijät. Toki on persoonakohtaista paljonko ne vaikuttavat. Jos yhteensopivuuden hikatessa oltaisiin aina laittamassa mattoja halki, niin erot lisääntyisivät rutkasti. Sen asian hyvyyteen tai huonouteen en ota tässä kantaa.

Ei irrallaan. Mutta tärkein yksittäinen tekijä siitä huolimatta. Mielestäni tämä ketju on sen puolesta hyvä näyttö.

Yhden anonyymipalstan yksittäinen ketju on mielestäsi hyvä näyttö siitä, että seksuaalinen yhteensopivuus on parisuhteen tärkein yksittäinen tekijä. No, tämä riittikin tältä erää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niin, että miehiä ei häiritse yhtään jos oma muija tekis samoja asioita? Kuolais tai varsinkin huutelis miehen läsnäollessa (toki myös ilman) kadulla tuntemattomien miesten perään? Kotona instassa ja pokena komeita isok* miehiä läppäriltä, sitten p*nemaan omaa pienim* silmät kiinni fantasioiden kanssa? Jne? Ei aiheuttais mitään, ei riittämättömyyttä, ei hävettäis, ei vtuttais?

Kadulla huuteleminen tai muu kiusaaminen nyt on seksuaalista häirintää, enkä seurustelisi seksuaalista häirintää harjoittavan naisen kanssa. Mutta yleisesti se, että kumppanillani on seksuaalista kiinnostusta näyttelijöitä, malleja tai muita ihmisiä kohtaan, ei millään lailla hävetä, vituta tai aiheuta minussa riippumattomuuden tunteita. Minun parisuhteissani on aina voinut olla omasta seksuaalisuudestaan ja kiihottumisistaan avoin. En ole luonteeltani omistushaluinen, itsekäs tai mustasukkainen.

Tietenkin kumppanin täytyy olla myös minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ja minun täytyy tuntea itseni suhteessa halutuksi. Jos näin ei ole, suhde tietysti päättyy. Mutta kun kiinnostusta on, muut seksuaalisuuden ilmaukset eivät ole minkäänlainen uhka.

Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, kun molemminpuolista halua on, tällaisia asioita ei tarvitse edes miettiä.

Ilmeisesti olette kumppanin kanssa avoimmuudessa samanlaisia. Itse olen tapaillut miestä, joka ilmoitteli mulle varsin suorasukaisesti kadulla, musiikkivideoilta, kotona katsotuista leffoista, kavereista/tuttavista jos joku nainen oli p*van näköinen, mikä siinä oli p*van näköistä ja välillä miten sen vois ottaa. Menee maku aika pian kuunnella moista, en tosin tiedä onko se just riittämättömyyttä vai sitä että äijä vaikuttaa juntilta. Se on aivan eri asia kuin se, että näkee näyttelijöissä, malleissa yms yms seksuaalisesti jotain viehättävää.

Täntyyppiset keskustelut tuntuu aina menevän siihen, että vastakaneetit on tyyliä "ei sais tehdä mitään, ei sais katsoa mitään, ei sais ajatella mitään". Ja sit loputtomiin jankutetaan, että siinä kahden ääripään välissä on sitä välimaastoa.

Kyllä, seksikkäiden ihmisten bongailu ja pointtaaminen toiselle on osa yhteistä seksielämäämme. Näin on ollut jokaisessa suhteessani. En osaa pitää tuota minkäänlaisena uhkana tai ongelmana.

Eihän se itsessään olekaan. Avainsana on toistuvuus (ja toki se miten sen esittää). Jos toinen ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa bongailua ja pointtailua, niin mikäli et itse ole yhtä aktiivinen, alkaa ennen pitkää ärsyttää.

Tähän sanon vain, ettei kannata seurustella seksuaalisesti epäyhteensopivan ihmisen kanssa. Seksuaalinen yhteensopivuus on kaikkein tärkein parisuhdekriteeri monogaamisissa suhteissa, koska parisuhde on silloin ainoa ympäristö, jossa omaa seksuaalisuuttaan voi toteuttaa.

Seksuaalinen yhteensopivuus ei ole täysin irrallaan muusta parisuhteesta. Mitä pidempi parisuhde, sitä enemmän siihen vaikuttaa muut suhteessa tapahtuvat tekijät. Toki on persoonakohtaista paljonko ne vaikuttavat. Jos yhteensopivuuden hikatessa oltaisiin aina laittamassa mattoja halki, niin erot lisääntyisivät rutkasti. Sen asian hyvyyteen tai huonouteen en ota tässä kantaa.

Ei irrallaan. Mutta tärkein yksittäinen tekijä siitä huolimatta. Mielestäni tämä ketju on sen puolesta hyvä näyttö.

Yhden anonyymipalstan yksittäinen ketju on mielestäsi hyvä näyttö siitä, että seksuaalinen yhteensopivuus on parisuhteen tärkein yksittäinen tekijä. No, tämä riittikin tältä erää.

No, kirjaimellisesti kaikki nämä ongelmat, joita tässä ketjussa tuodaan esille ja jotka aiheuttavat selvästi paljon kärsimystä kirjoittajille, ovat seurausta siitä, että ollaan väärän ihmisen kanssa suhteessa.

Asiaa kun alkaa pohtia syvällisemmin ja syvällisemmin tuntuu ettå sekoaa. (Ei kannattaisi pohti.)

Miesten sielunelämä kun on mulle ainakin ollut niin vaikeaa ymmärtää.

Mieheni suhteen alussa puhui naisesta johon hänellä oli vain seksisuhde. Muuten ei kuulemma kiinostanut vähääkään.

Kai minun pitäisi olla imarreltu että minusta hän ilmeisesti haluaa muutakin kuin seksiä.

Silti en tajua, en pysty itse harrastamaan seksiä kenenkään kanssa vain seksin vuoksi.

Miehen on oltava just oikealla kemialla varustettu ja nupin pelata yhteen.

Taas on hetki kun miettii kuolisko vaan ylpeytensä takia yksin ilman ketään, agh.

Ja juu kun joku tuolla kirjoitti niin mä en kyllä tule millään jos en tunne itseäni halutuksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Asiaa kun alkaa pohtia syvällisemmin ja syvällisemmin tuntuu ettå sekoaa. (Ei kannattaisi pohti.)

Miesten sielunelämä kun on mulle ainakin ollut niin vaikeaa ymmärtää.

Mieheni suhteen alussa puhui naisesta johon hänellä oli vain seksisuhde. Muuten ei kuulemma kiinostanut vähääkään.

Kai minun pitäisi olla imarreltu että minusta hän ilmeisesti haluaa muutakin kuin seksiä.

Silti en tajua, en pysty itse harrastamaan seksiä kenenkään kanssa vain seksin vuoksi.

Miehen on oltava just oikealla kemialla varustettu ja nupin pelata yhteen.

Taas on hetki kun miettii kuolisko vaan ylpeytensä takia yksin ilman ketään, agh.

Ja juu kun joku tuolla kirjoitti niin mä en kyllä tule millään jos en tunne itseäni halutuksi.

Ap

Mutta miksi se, että miehen suhtautuminen seksuaalisuuteen on avoimempi, saa sinut tuntemaan itsesi ei-halutuksi? Tämä on se juttu, joka ei oikein avaudu.

Minun tyttöystäväni tietää, että kiihotun hyvin monenlaisista naisvartaloista ja muista ihmisistä enkä tarvitse parisuhdetta nauttiakseni seksistä ja seksiin liittyvistä tutneista jonkun kanssa. Tästä huolimatta hän tuntee itsensä hyvin halutuksi ja rakastetuksi kanssani. Mitä sinun suhteessasi sitten tapahtuu eri tavalla?